Kaitaa

Kaitaa-nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Nimen taustalla on talon nimi Kait(a), johon sisältyy joko henkilönnimi tai merkitys "kapea" mahdollisessa kantaniemessä Kaitalahti tai Kaitaniemi. Nimen lopussa esiintyvä ”ans” merkitsee yleensä yksinäistaloa tai pientä kylää. 1500-luvulla kylää on kutsuttu Rii(hi)lahdeksi (1540–1544). Kylän vanhempia kirjoitusasuja ovat Kajtans (1549) ja Kaidansby (1564).^[5]

Kaitaa sijaitsee Espoonlahden suuralueen kaakkoisosassa. Se rajoittuu lounaassa Soukkaan, luoteessa Espoonlahteen, pohjoisessa Nöykkiöön, idässä Matinkylään ja etelässä Suomenlahteen. Iivisniemen kerrostalolähiö sijaitsee osapuilleen Kaitaan keskellä. Finnoo puolestaan sijaitsee Kaitaan ja Nöykkiön itäosissa; se ei ole virallinen kaupunginosa.^[6]

Kaitaan edustalla sijaitseva Granholmenin saari kuuluu Soukkaan. Kuusihehtaarinen Ryssjeholmenin saari puolestaan kuuluu Kaitaaseen. Ryssjeholmenin pohjoispuolella sijaitsevan parihehtaarisen Pirisaaren halki kulkee Kaitaan ja Matinkylän raja.

Kaitaan kallioperä on suurimmaksi osaksi punertavaa mikrokliinigraniittia, kuten kaikkialla Etelä-Espoossa. Iivisniemen alueella kulkee kapeahko itä–länsisuuntainen amfiboliitti- ja sarvivälkegneissiesiintymä. Maaperältään Kaitaa on muinaista merenpohjaa, jossa merivesi on huuhtonut selänteiden lakialueet paljaiksi kallioiksi ja laaksoihin on muodostunut paikka paikoin paksuja savikerroksia. Iivisniemen lähiö sijaitsee siltti- ja hiekkakerroksen päällä, jonka paksuus on enimmäkseen korkeintaan kolme metriä.^[7]

Kaitaan luoteisosassa sijaitseva Hannusjärvi on Manner-Espoon ainoa Länsiväylän eteläpuolinen järvi. Matalaa Hannusjärveä ympäröi selänneryhmä, jonka korkeimmat kohdat kohoavat 30–40 metriä merenpinnan yläpuolelle.^[8] Kaitamäki, Rullavuori ja Ourivuori muodostavat pienen selännevyöhykkeen Kaitaan eteläosaan. Näiden rinteiden ja Iivisniemen välissä sijaitsee itä–länsisuuntainen kapea Kaitaanlaakso, joka on entistä peltomaata. Kaitaan itäosa eli Finnoo on enimmäkseen laaksoa.^[9] Finnoon allas sijaitsee Kaitaan kaakkoisosassa.

Kaitaan pienilmastoon vaikuttaa eniten sijainti meren rannalla. Meri vähentää vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen lämpötilavaihteluja ja nostaa ilman suhteellista kosteutta. Kaitaanlaakson puistoalueelle ja Iivisniemen pitkänomaisiin kerrostalorivistöihin muodostuu toisinaan tuulensolia. Laajat avokalliot varastoivat auringosta säteilevää lämpöä, niiden paljaat ja kaltevat etelärinteet saattavat olla jopa paahteisia.^[10]

Muun Uudenmaan rannikon tavoin Kaitaan alue on aikoinaan muuttunut muuttoliikkeen seurauksena suomenkielisestä ruotsinkieliseksi kunnes 1900-luvulla tapahtui jälleen voimakas suomenkielistyminen, niin ikään muuttoliikkeen vaikutuksesta.

Lahti oli alkuaan muodoltaan kaita, ja nimi jäi käyttöön vaikka se maankohoamisen seurauksena menettikin kaidan muotonsa. Ennen 1970-lukua myös suomea äidinkielenään puhuvat käyttivät lahdesta Kaitviken-nimeä. Aikakirjoihin ei ole merkitty, muodostiko nimitoimikunta 1970-luvun alussa Kaitalahti-nimen palauttamalla muinaisen nimen vai tehtiinkö se mukailemalla ruotsinkielistä Kaitviken-nimeä.^[11]

Vakinaisen asutuksen historia nykyisen Kaitaan alueella ulottuu rautakauteen vuoden 1000 kieppeille. 1600-luvun lopulla nyky-Kaitaan koillisosaan perustettiin Finnon kartano, josta ei enää ole näkyviä jälkiä.^[12] Sen 1952 valmistuneen viimeisen päärakennuksen alueella on puutarhamyymälä ja Länsiväylälle Helsingin suuntaan liikennettä syöttävä moottoritieliittymä.

Kaitaan eteläosaan Suomenlahden rannalle kohosi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa arkkitehtonisesti merkittäviä huviloita, kuten Villa Rulludd ja Marjaranta.^[13]

Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla aloitettiin eteläisen tieyhteyden suunnittelua Helsingistä länteen. Helsingin kaupunki osti Lauttasaaren 1930-luvulla ja sen myötä tie päätettiin rakentaa Lauttasaaresta Jorvakseen. Kaitaan pohjoisrajalla kulkeva Jorvaksentie, eli nykyinen Länsiväylä, avattiin liikenteelle vuonna 1937. Porkkalan palauttamisen myötä, vuonna 1956, tiestä tuli tärkeä yhteys läntiselle Uudellemaalle. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961 ja tie valmistui Espoonlahdelle vuonna 1969. Tien nimeksi vakiintui tällöin Länsiväylä.^[14]

Espoossa käynnistettiin aluerakentaminen 1960-luvulla ja kunta teki useita aluerakentamissopimuksia. Sopimuksissa aluerakentajat vastasivat maa-alueiden hankinnasta, rahoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti, jonka myötä Iivisniemen alue tuli Asuntosäätiön, Saton ja Polarin muodostamalle yhtymälle. 1960-luvulla Espoon kauppala tehosti maanhankintaa ja osti muun muassa Finnon kartanon alueet sekä laajoja alueita Etelä-Espoosta. Kaavoitus eteni Etelä-Espoossa nopeasti 1970-luvulla.^[14]

Kaitaa on harvempaan asuttua kuin Suur-Espoonlahti keskimäärin ja huomattavasti harvempaan asuttu kuin itänaapurinsa Matinkylä. Vuodenvaihteessa 2021/2022 Kaitaan väkiluku oli noin 5 800. Väestön painopiste on Iivisniemessä. Länsimetron rakentamisen myötä väestön määrä ja painopisteet muuttuvat olennaisesti. Finnoon osa-alueelle rakennetaan tiivis, urbaani alue tornitaloineen ja myös Iivisniemen rakennuskantaa lisätään. Kaitaan väkiluvun on määrä moninkertaistua.^[15]

Kaitaan lounaisin kolkka eli Riilahti nivoutuu yhteen Ala-Soukan kanssa: Ala-Soukan ostoskeskus sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan etäisyydellä Kaitaan lounaisosan omakotitaloista. Hanikka luontopolkuineen sijaitsee välittömästi Riilahden eteläpuolella.

Kaitaan alueella toimii kolme oppilaitosta. Iivisniemen koulussa toimivat luokat 1–6 ja Kaitaan koulussa luokat 7–9. Kaitaan lukio antaa ylioppilastutkintoon tähtäävää opetusta. Kaitaan koulussa ja Kaitaan lukiossa osa oppilaspaikoista on varattu kuvataidepainotukseen pyrkiville oppilaille.

Kaitaa sijaitsee noin viisitoista kilometriä Helsingin keskustasta länteen ja sen joukkoliikenne perustuu linja-autoihin ja metroon. Tyypillinen matka-aika Iivisniemestä Kamppiin bussilla ja metrolla on noin 30 minuuttia, Finnoonsolmusta matka kestää noin 25 minuuttia.

Kaitaan läpi kulkeva Kaitaantie–Hannuksentie on kaupunginosan keskeinen liikenneväylä, jota pitkin kulkee useita bussilinjoja lounaisen Espoon ja Matinkylän väliä. Finnevikin maasillan kautta kulkee eteläisempi yhteys Matinkylään. Kolmas merkittävä väylä on Riilahdentie, joka yhdistää Kaitaantien Soukanväylään. Muut tiet ovat pääosin pieniä pihateitä.

Kaitaan kaakkoisosassa sijaitsee Suomenojan pienvenesatama, jossa on noin tuhat venepaikkaa.^[17]

Kaitaalla on kaksi metroasemaa: Kaitaa ja Finnoo. Ne avattiin liikenteelle 3. joulukuuta 2022.^[18] Kaitaan läntisimmät osat sijaitsevat puolestaan lähempänä Soukan ja Espoonlahden metroasemia kuin kahta ensinmainittua.

Metro mullisti lounaisen Espoon joukkoliikennejärjestelmän. Metrolinjan itäisiin ääripäihin Mellunmäkeen ja Vuosaareen matka Kaitaalta kestää 43 minuuttia. Puolen tunnin raja kulkee arvion mukaan Kalasatamassa, jonne matka-aika on 29 minuuttia. Kaitaan metroasema rakennetaan Kaitaantien ja Iivisniemenkadun risteykseen.^[19]

Hannusjärven pohjoispuolen metsäalueella kulkee Hannusmetsän luontopolku, joka on pituudeltaan noin 3,5 kilometriä. Finnoon luontopolku kulkee vesialtaan ympäri ja on pituudeltaan noin 1,6 kilometriä. Merenrannassa rantaraitin varrella kohoaa Rullavuoren silokalliot. Merenrannan rantaviivaa pitkin kulkee Espoon rantaraitti, joka ulottuu aina Helsingin vastaiselta rajalta Kirkkonummen rajalle.^[20][21]

Kaitaan alueella sijaitseva luonnonmuistomerkki on Suomenojan siirtolohkare, joka sijaitsee Hannuksentien varrella Finnoossa. Siirtolohkare on nimitetty luonnonmuistomerkiksi vuonna 1986.^[22]

• Muusikko Jukka Karjalainen (J. Karjalainen ja Mustat Lasit)
• Trainers' Housen omistaja Jari Sarasvuo on kotoisin Kaitaalta
• Kansanedustaja sekä vuosien 2006 ja 2012 presidenttiehdokas Timo Soini

• Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaitaa Wikimedia Commonsissa

• Espoon Hannusjärven Suojelu ry
• Iivisniemi-Kaitaa-seuran sivusto
• Kaitaan koulun ja lukion sivut