Kamal
Kamal on tähtinavigoinnissa käytetty työkalu, jolla määritellään leveyspiiri. Alkujaan kamalia käyttivät arabit islamin kulta-ajalla, myöhemmin kiinalaiset 1700- ja 1800-luvuilla. Sitä on arveltu käytetyn myös muinaisessa Intiassa.[1] Se oli käyttökelpoinen – hyvien sääolosuhteiden vallitessa – vain päiväntasaajan tienoilla ja sillä pystyttiin määrittämään sijainti ainoastaan pohjois-eteläakselin suhteen, eikä sitä siksi käytetty Euroopassa. Työkalun käyttö myös edellytti, että käyttäjä oli "kalibroinut" sen jo aiemmin navigoinnin kohteena olevassa kaupungissa. Navigointiin uusiin kohteisiin se ei täten soveltunut.[2]
Rakenne ja käyttö
muokkaaKamal oli varsin yksinkertainen navigointityökalu. Pienen levypalan keskeltä lähti naru, johon oli solmittu solmuja osoittamaan eri kaupunkien sijaintia. Navigoija asetti solmun suuhunsa ja kohotti levyn alareunan silmiensä ja toisaalta horisontin tasolle. Levyn yläreunasta etsittiin Pohjantähteä. Mikäli tähti jäi levyn taakse, oli sijainti liian etelässä. Vastaavasti, jos tähti oli levyn yläreunan yläpuolella, oli sijainti liian pohjoisessa.[2]
Lähteet
muokkaa- Navigational instruments (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Ancient Indian use of Kamal (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Tieteen kuvalehti Historia 8/2014, s.58-59