Junkers Ju 87
Junkers Ju 87 eli Stuka (saks. Sturzkampfflugzeug) oli Saksan ilmavoimien kuuluisin syöksypommittaja toisessa maailmansodassa.
Jyrkästi taivutetut siivet ja kiinteät laskutelineet antoivat koneelle helposti tunnistettavan ulkonäön. Stuka tuli palveluskäyttöön 1937, ja sitä käytti taistelutoiminnassa ensimmäistä kertaa saksalainen Legion Condor helmikuussa 1937 Espanjan sisällissodassa. Sitä käytettiin myös toisen maailmansodan ensimmäisessä sotatoimessa Wieluńin pommituksessa aamulla 1. syyskuuta 1939, kun Saksa aloitti Puolan offensiivin. Ju 87 oli vankka, tarkka ja tehokas syöksypommittaja, mutta siitä tuli toisen maailmansodan edetessä liian hidas ilman hävittäjäsuojaa toimivaksi pommi- tai maataistelukoneeksi.
Lento- ja erityisominaisuudet
muokkaaStukalla oli monia ominaisuuksia, jotka vasta myöhemmin tulivat muihin lentokoneisiin. Näitä olivat muun muassa automaattinen oikaisu pommitussyöksyn jälkeen. Se oli tarpeen, koska lentäjät menettivät usein tajuntansa pommitussyöksystä oikaisun aiheuttamien suurten g-voimien vuoksi. Stukalle ominainen voimakas ulvova ääni syöksyssä johtui laskutelineisiin asennetuista sireeneistä, ”Jerikon pasuunoista”, joiden tehtävänä oli aiheuttaa pelkoa vihollisen maajoukoissa. Sireenit kytkeytyivät automaattisesti päälle, kun lentäjä käynnisti syöksyä hidastavat lentojarrut, jotka sijaitsivat siipien alla.
Vastoin yleistä luuloa Stuka ei ollut vaikeasti ohjattava tai kömpelö. Brittiläinen koelentäjä Erich Brown totesi:
»Vaikka se näytti jokseenkin kömpelöltä, voi sillä lentää kaikki normaalit taitolentoliikkeet. Se on oikein helppo ja miellyttävä lennettävä. Varmaan sen siivekeohjaus ei tuottanut tulokseksi ripeää väistöä ja vaikka korkeusohjain oli jokseenkin kevyt, oli kone yksinkertaisesti liian vakaa pituusakselinsa suhteen ollakseen ketterä.[1]»
Käyttö sodassa
muokkaaHitautensa vuoksi Ju 87 oli hyvin haavoittuva vihollishävittäjiä kohdatessaan, ja sodan edetessä se alkoi tarvita saattosuojakseen hävittäjiä. Kuitenkin Ju 87 on yksi niitä harvoja sotilaslentokoneita, jotka Euroopan sotanäyttämöillä säilyivät operatiivisissa taistelutehtävissä sodan alusta loppuun. Saksalaisisista Stuka-lentäjistä muutama saavutti hävittäjä-ässän arvonimeen vaadittavat viisi vihollislentokoneen pudotusta.
Saksalaiset siirsivät Ju 87:n käytön painopisteen taistelun Britanniasta aiheuttamien kovien konetappioiden jälkeen Pohjois-Afrikkaan ja itärintamalle. Ju 87:n rynnäkkökykyä kasvatettiin varustamalla kone siiven alle sijoitettavilla 37 mm tykeillä. Näin aseistettuna Ju 87 kykeni tehokkaaseen panssarintorjunta- ja rynnäkkötoimintaan ja pysyi pelättynä maataistelukoneena. Kuuluisin Stuka-lentäjistä on eversti Hans-Ulrich Rudel, joka itärintamalla tuhosi pääosin Stukalla 519 panssarivaunua.
Suomessa Ju 87:ää käytti muun muassa saksalainen lento-osasto Kuhlmey kesän 1944 ratkaisutaisteluissa. Tuolloin sen suojana käytettiin Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjiä. Lapin sodassa Kemiin sijoitettu Stuka-laivue hyökkäsi kahdesti Tornion maihinnousua suorittaneita suomalaislaivoja vastaan 3. ja 4. lokakuuta 1944 aiheuttaen raskaita tappioita, kunnes laivat saivat suojakseen Brewster B-239 -hävittäjiä.
Ju 87:ää valmistettiin eri versioina yli 5 700 kappaletta.
Tekniset tiedot
muokkaa| Ju 87A-1 | Ju 87B-2 | Ju 87D-1 | Ju 87G-1 | |
|---|---|---|---|---|
| rooli | syöksypommittaja | syöksypommittaja | syöksypommittaja | panssarintorjunta |
| pituus | 10,8 m | 11,1 m | 11,1 m | 11,1 m |
| kärkiväli | 13,8 m | 13,8 m | 13,8 m | 13,8 m |
| korkeus | 3,90 m | 3,77 m | 3,77 m | 3,77 m |
| siipipinta-ala | 31,90 m2 | 31,90 m2 | 31,90 m2 | 31,90 m2 |
| tyhjäpaino | 2 273 kg | 2 760 kg | 2 810 kg | 3 600 kg |
| suurin paino | 3 324 kg | 4 400 kg | 5 720 kg | 5 100 kg |
| moottori | Junkers Jumo 210D | Junkers Jumo 211Da | Junkers Jumo 211J | Junkers Jumo 211J |
| teho (hv) | 720 hv | 1 200 hv | 1 420 hv | 1 420 hv |
| teho (kW) | 530 kW | 883 kW | 1 044 kW | 1 044 kW |
| suurin nopeus | 320 km/h | 350 km/h | 354 km/h | 344 km/h |
| syöksynopeus | 550 km/h | 600 km/h | 600 km/h | |
| pommituslentomatka | 995 km | 800 km | 1 165 km | 1 000 km |
| suurin korkeus | 9 430 m | 8 100 m | 9 000 m | 7 500 m |
| nousunopeus | 3 000 m 8,8 minuutissa | 3 000 m 14 minuutissa | 3 000 m 13,6 minuutissa | |
| aseistus | 1×7,92 mm MG 17 | 2×7,92 mm MG 17 | 2×7,92 mm MG 17 | 2×37 mm BK 37 2×7,92 mm MG 17 |
| taka-aseistus | 1×7,92 mm MG 15 | 1×7,92 mm MG 15 | 2×7,92 mm MG 81Z | 2×7,92 mm MG 81Z |
| pommikuorma | 500 kg | 1 000 kg | 1 800 kg | – |
Lähteet
muokkaa- Valtonen, Hannu: Lento-osasto Kuhlmey: Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1991. ISBN 951-95688-1-6
Viitteet
muokkaa- ↑ Valtonen, Hannu: Lento-osasto Kuhlmey: Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1991. ISBN 951-95688-1-6 sivu 65