José Froilán González
José Froilán González (5. lokakuuta 1922 Arrecifes, Argentiina – 15. kesäkuuta 2013 Buenos Aires, Argentiina)[2][3][4] oli argentiinalainen autourheilija, joka kilpaili Formula 1 -luokassa vuosina 1950–1957 ja 1960.[5] González osallistui Le Mansin 24 tunnin ajoihin vuosina 1950–1951 ja 1953–1954, joista voitti vuoden 1954 kilpailun yhdessä ranskalaisen Maurice Trintignantin kanssa.[6][7][8][9][4][5][10] Hänen lempinimensä oli "Pampas Bull" eli Pampan härkä perustuen hänen rotevaan fyysiseen olemukseensa.[4][5][11]
José Froilán González | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | [1] |
Kansalaisuus | Argentiina |
Formula 1 -ura | |
Aktiivivuodet | 1950–1957, 1960 |
Talli(t) | Maserati, Talbot-Lago, Ferrari, Vanwall |
Kilpailuja | 26 |
Maailmanmestaruuksia | 0 |
Voittoja | 2 |
Palkintosijoja | 15 |
Paalupaikkoja | 3 |
Nopeimpia kierroksia | 6 |
MM-pisteitä | 72,14 (77,64) |
Ensimmäinen kilpailu | Monacon Grand Prix 1950 |
Ensimmäinen voitto | Britannian Grand Prix 1951 |
Viimeinen voitto | Britannian Grand Prix 1954 |
Viimeinen kilpailu | Argentiinan Grand Prix 1960 |
F1-ura
muokkaaGonzález oli yksi sadoista ensimmäisistä kilpailijoista, jotka osallistuivat Formula 1:n MM-sarjaan heti sen ensimmäisenä vuonna (1950). Ensimmäinen osakilpailu, jossa hänet nähtiin mukana, oli Monacon Grand Prix 1950.[5] González lähti kolmannesta ruudusta ja vältti edeltä lähteneen Giuseppe Farinan aiheuttaman lähtökolarin. Paalupaikalta lähtenyt Juan Manuel Fangio pääsi karkuun, mutta González yritti kaikin tavoin saavuttaa häntä. Auton polttoainetankin kansi vaurioitui kilpailun alussa, mikä aiheutti polttoaineen roiskumisen ja sen leimahtamisen ohjaamossa, minkä seurauksena kisa päättyi hänen osaltaan ulosajoon.[12] Fangio ajoi kisassa ylivoimaiseen voittoon.[13] Toinen yritys tapahtui Ranskan GP:ssä samana vuonna. Fangio lähti paalupaikalta ja González kahdeksannesta ruudusta, mutta kisa päättyi auton moottoririkon aiheuttamaan keskeytykseen.[14]
Seuraavana vuonna González pääsi Enzo Ferrarin johtamalle Ferrarille, jossa hän vasta pääsi menestymään ja sai kunnian ajaa tallin historian ensimmäisen F1-sarjan voiton Silverstonessa Britannian GP:ssä 1951.[15][10] Pisteitä kertyi 24 ja ne riittivät MM-sarjassa kolmanteen sijaan jääden vain pisteen toiseksi tulleesta Alberto Ascarista.[16]
Kausi 1952 oli Ascarin todellista hallintaa, kun hän voitti kuusi peräkkäistä kilpailua kahdeksasta kilpailusta.[17] González ei voittanut kertaakaan kauden aikana ja jäi täysin italialaisen varjoon. Tuolloin menestys Maseratilla jäi vaatimattomaksi MM-sarjan 6,5 pisteen tuoman yhdeksännen sijan myötä.[5]
Kaudella 1953 González sai tallitoverikseen vuoden 1951 maailmanmestarin Fangion, joka oli palannut edellisvuonna kärsimänsä onnettomuuden järjestämältä sairauslomalta. Fangion paluun myötä myös González palasi taas lähelle huippua. Pisteitä tuli 13,5 ja niiden myötä MM-sarjan kuudes tila. Fangio sijoittui toiseksi sarjassa 28 pisteellä ja Italian GP:n voitolla.
Kaudella 1954 González palasi vielä korkeammalle kuin edellisenä vuonna. Hän otti voiton Britannian GP:ssä samalla autolla kuin kolme vuotta aiemmin. Tuo voitto jäi hänen uransa viimeiseksi MM-sarjassa. Tästä huolimatta pisteitä kertyi 25,14 ja tuloksena oli toinen sija yhteispisteissä.
Formula 1-tulokset
muokkaa(avain) (paksunnos tarkoittaa paalupaikkaa ja kursivoitu kilpailun nopeinta kierrosta)
* Jaettu auto.
** Kilpailun nopein kierros jaettiin useamman kuljettajan kesken.[20]
† González aloitti kilpailun ajamalla Ferrari 553 Squalolla, mutta vaihtoi kilpailun aikana tallikaverinsa 625:een.[21][22]
Lähteet
muokkaa- ↑ (en) Find a Grave. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Formula ykkösten ensimmäinen Ferrari-voittaja on kuollut. Helsingin Sanomat, 15.6.2013. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.6.2013.
- ↑ Jose Froilan Gonzalez Dies Aged 90 F1 News. 15.6.2013. Autosport.com. Viitattu 30.8.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Jose Froilan Gonzalez Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n José Froilán González – Argentina ESPN. Arkistoitu 12.2.2019. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 18èmes Grand Prix d'Endurance les 24 Heures du Mans 1950 1950 24 Hours of Le Mans Results and Competitors. Experience Le Mans. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 19èmes Grand Prix d'Endurance les 24 Heures du Mans 1951 1951 24 Hours of Le Mans Results and Competitors. Experience Le Mans. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 21émes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1953 1953 24 Hours of Le Mans Results and Competitors. Experience Le Mans. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 22émes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1954 1954 24 Hours of Le Mans Results and Competitors. Experience Le Mans. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Ferrarille ensimmäisen F1-voiton ajanut kuljettaja on kuollut. Ilta-Sanomat, 15.6.2013. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.6.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ From 'The Iceman' to 'The Monza Gorilla' - the best nicknames in F1 history F1 News. 27.1.2017. Formula 1.com. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Fangio escapes the pile-up ESPN. Arkistoitu 16.2.2019. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 1950 Monaco Grand Prix - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 1950 French Grand Prix Results ESPN. Arkistoitu 17.2.2019. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Pampas Bull wins battle of Argentines ESPN. Arkistoitu 23.10.2022. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 1951 Driver Standings Formula1.com. Formula One World Championship. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Ascari and Ferrari completely dominate ESPN. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h José Froilán González (Driver) Drivers. ChicaneF1.com. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 1955 Driver Standings Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 1954 British Grand Prix Results ESPN. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 1954 Belgian Grand Prix Results ESPN. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)
- ↑ 1954 Italian Grand Prix Results ESPN. Viitattu 16.2.2019. (englanniksi)