Johan Erik Lindh

Hänen vanhempansa olivat sotamies Eerik Lindh ja Maja Greta Lindh o.s. Wattman. Hänen puolisonsa oli Hedvig Kristina Lindh o.s. Liljeberg.

Lindh opiskeli Ruotsin Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa ja E. Limnellin johdolla. Hän valmistui Tukholman maalariammattikoulusta kisälliksi 1814. Teoksia oli ensi kerran näyttelyssä esillä 1847.

Ateneumin taidemuseossa on kahdeksan kappaletta Lindhin teoksia, lisäksi niitä on Kansallismuseossa, Cygnaeuksen galleriassa, Helsingin kaupunginmuseossa ja Turun historiallisessa museossa sekä lukuisissa maakuntamuseoissa ja kartanoissa. Hän on maalannut Kokkolan, Munsalan, Oravaisten ja Tenholan kirkkojen alttaritaulut.

Lindh on maalannut myös satoja muotokuvia säätyläisistä ja aatelisista. Hän oli hyvin suosittu muotokuvamaalari, koska hän teki malleistaan aina kirkasihoisia sekä maalasi heidän vaatteensa ja korunsa tarkasti. Lisäksi hänen hintansa olivat edullisia. Lindhin tekemiä säilyneitä muotokuvia tunnetaan nykyään yli 200 kpl.

Lindh muutti 1817 Kokkolaan ja koristi maalauksin Vaasan hovioikeuden ja sai siitä työstä mestarikirjan 1822. Vuonna 1827 hän muutti Turusta Helsinkiin.

•  
  Carl Ludvig Engelin muotokuva
•  
  Gustaf Mauritz Armfeltin muotokuva, 1845
•  
  Carl Gustaf Mannerheimin muotokuva, 1849–1851
•  
  Eva Törngrenin muotokuva

• Kuvataiteilijamatrikkeli
• Valtion taidemuseo^{[vanhentunut linkki]}
• Valtion taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johan Erik Lindh Wikimedia Commonsissa