Itäkeskus
Itäkeskus (ruots. Östra centrum) on Helsingin 45. kaupunginosaan eli Vartiokylään kuuluva osa-alue Itä-Helsingissä. Se on samalla huomattava aluekeskus metroasemineen ja kauppakeskuksineen. Itäkeskus rajoittuu etelässä Marjaniemeen, idässä Puotilaan, pohjoisessa Puotinharjuun ja lännessä Roihuvuoreen. Viralliseksi osa-alueeksi se erotettiin Puotinharjusta vuonna 1996.
| Itäkeskus | |
|---|---|
| Östra centrum | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Itäkeskus korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Itäinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 457 |
| Pinta-ala | 1,1 [1] km² |
| Väkiluku | 4 730 ()[2] |
| Väestötiheys | 4300 as./km² |
| Osa-alueet | on itse osa-alue Vartiokylän peruspiirissä |
| Postinumero(t) | 00930 |
| Lähialueet | Myllypuro, Puotinharju, Puotila, Marjaniemi, Roihuvuori |
Itäkeskuksen asukasluku on 4 741 (1.1.2014), pinta-ala 1,1 km² ja työpaikkojen määrä 4 654 (31.12.2012).[1] Valtionverotuksen alaiset keskitulot olivat vuonna 2006 19 313 euroa, eli pienemmät kuin esimerkiksi Mellunmäessä ja Kontulassa, mutta suuremmat kuin Jakomäessä tai Kurkimäessä.[3]
Itäkeskuksen asukkaista 38,1 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2018 lopussa.[4] Asukkaista noin 12 prosenttia oli afrikkalaistaustaisia, mikä oli suurin osuus kaikista Helsingin osa-alueista.[4]
Historia
muokkaaItäkeskusta on rakennettu 1970-luvulta alkaen. Siellä toiminut vanha K-Citymarket avasi ovensa 31. maaliskuuta 1977. Sen 67 246 kuutiometrin halliin mahtui 6 500 neliömetrin kokoinen myymälä. K-Citymarket on rakennettu pellolle, jossa vielä 1960-luvun lopulla laidunsi karjaa ja viljeltiin muun muassa papuja, kaalia ja porkkanaa. Moni nykyisin keski-ikäisistä entisistä itähelsinkiläisistä lähiölapsista ollut töissä näillä niin sanotuilla Nymanin pelloilla papusatoa korjaamassa.lähde?
Kaupunginhallitus päätti 2. joulukuuta 1996 (1738 §) hyväksyä suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 1997 ja 1998. Tähän sisältyi uusi osa-alue 457 Itäkeskus – Östra centrum.
Palveluita ja nähtävyyksiä
muokkaaItäkeskus tunnetaan ennen kaikkea 1980-luvulla rakennetusta Itiksen kauppakeskuksesta, jonka nimi ennen oli myös Itäkeskus ja joka mainostaa itseään Pohjoismaiden suurimpana. Maaliskuussa 2009 kauppakeskuksen naapuriin Kehä I:n vastakkaiselle puolelle avattiin uusi Prisma-hypermarketti. Itäväylän toisella puolella kauppakeskus Itistä vastapäätä sijaitsee lokakuussa 2017 valmistunut kauppakeskus Easton Helsinki, johon muun muassa K-Citymarket muutti vanhasta 40-vuotiaasta puretusta rakennuksestaan.
Kaupunginosassa sijaitsevat myös Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris ja Marjaniemen siirtolapuutarha, jonka itäreunalla virtaa Mustapuro. Itäkeskuksen eteläreunalla sijaitsee Ystävyydenpuisto. 19-kerroksinen Helmitorni on Helsingin toiseksi korkein tornitalo.
Myös Puotinharjun palvelut ovat kivenheiton päässä: Puotinharjun ostoskeskus eli Puhos sijaitsee aivan Itiksen vierellä - sekin oli aikanaan valmistuessaan Pohjoismaiden suurin lajissaan. Sitä on myöhemmin laajennettu Kehä I:n suuntaan. Puhoksen vieressä sijaitsevat myös Matteuksenkirkko sekä kulttuurikeskus Stoa, jossa toimii muun muassa kirjasto ja musiikkisali.
Väestö
muokkaaItäkeskuksen asuinalueen maahanmuuttajaprosentti kuuluu Helsingin korkeimpiin, jonka johdosta alueelle on syntynyt paljon ulkomaalaisia kauppoja. Esimerkiksi Ostoskeskus Puhoksen kaupoista melkein kaikki kuuluvat maahanmuuttajien omistukseen.
Julkinen liikenne
muokkaaMetro
muokkaaItäkeskus oli Helsingin metron alkuperäinen päätepysäkki linjan auetessa vuonna 1982. Nykyään Itäkeskus on merkittävä bussi- ja metroliikenteen solmukohta, jossa keskustasta tuleva metrorata haarautuu Vuosaareen ja Mellunmäkeen.
Runkobussilinjat
muokkaaItäkeskuksessa on runkobussilinjan 500 itäinen päätepiste. Linjan 500 läntinen päätepiste on Munkkivuori. Lokakuusta 2023 alkaen Itäkeskus on ollut myös pikaraitiotie 15:n päätepiste.[5]
Muut bussilinjat
muokkaaMetroaseman yhteydessä on suuri bussiterminaali, josta lähtevät Helsingin metron liityntälinjat.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Tikkanen, Tea (toim.): Vartiokylän peruspiiri s. 170–173 (PDF) Helsinki alueittain 2014. 2015. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.10.2015.
- ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Helsingin 15 vuotta täyttänyt väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan (Tilastokanta → Pääkaupunkiseutu alueittain → Tulotaso → Väestön tulot) Helsingin seudun aluesarjat. Tilastokeskus. Arkistoitu 21.4.2020. Viitattu 28.5.2009.
- ↑ a b Helsingin koko väestö ja ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan osa-alueittain 1.1.2019 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Salomaa, Marja: Uuden pikaratikan liikenne alkaa lokakuussa Helsingin Sanomat. 19.9.2023. Viitattu 19.9.2023.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itäkeskus Wikimedia Commonsissa