Huhtasuo

Huhtasuolla sijaitsee Huhtakeskuksen liikekeskus, jossa on muun muassa elintarvikekauppa, apteekki, Huhtasuon terveysasema ja kirjasto. Sitä ympäröivät Huhtasuon yhtenäiskoulu ja Huhtasuon palvelutalo.^[1]

Huhtakeskuksella^[3] toimii myös kohtaamispaikka Huhtasuon Kylätoimisto. Huhtasuolla on ollut aktiivista asukastoimintaa ja järjestetty useita kehityshankkeita.^[4]

Huhtasuon kirkon käyttö on lakkautettu sisäilmaongelmien vuoksi.^[5] Evankelis-luterilainen kirkko järjestää toimintaa huhtasuolaisille Huhtakeskuksessa sijaitsevassa Huhtakodissa ja Seppälässä sijaitsevassa Kipinässä.^[6]

Kaupunginosan alueella on lammet Kaakkolampi, Kangaslampi ja Vuorilampi. Kaakkolammella on kaupungin ylläpitämä uimaranta.^[1] Vuorilammen yhteydessä on laavu, ja sinne kulkee Huhtasuon ja Kangasvuoren asuinalueita vierustava Kangasvuoren luontopolku.^[1][7]

Kangaslammella sijaitsee Suomen ensimmäinen parkouralue, joka valmistui vuonna 2009.^[8] Kaupunginosassa on perustettu hiihtoseura Huhtasuon Hiihto 2000 (nykyään Ski Jyväskylä).^[9] Alueella toimii myös vuonna 1977 perustettu jalka- ja lentopalloseura Huki eli Huhtasuon Kisa.^[10]

 

Vuosina 1935–1968 Kangaslammen alueella toimi taimitarha. Vuonna 1944 Huhtasuolle rakennettiin Sotateknillinen varikko (myöhemmin Teknillinen varikko). Vuonna 1958 Huhtasuon alueelle valmistui Kangasvuoren sairaala sekä sitä varten rakennetut lääkärin ja työntekijöiden asuinrakennukset.^[11]

Huhtasuon asuinalueista Kangaslampea alettiin rakentaa ensimmäisenä, vuonna 1971.^[12][13] Varikon alueelta purettiin siellä toimineen Teknillisen Varikon rakennukset pois lähiön tieltä.^[12] Sulun ja Kaakkolammen alue rakennettiin pääosin vuosina 1972–1978.^[12] 1970-luvun rakennuskanta koostui lähinnä vuokrataloiksi suunnitelluista elementtikerrostaloista.^[14] Myös rivi- ja pientaloja rakennettiin Kaakkolammen ja Varikon alueille 1970- ja 1980-luvuilla.^[15]

Vuonna 1973 Kangaslammelle rakennettiin palvelukeskus, jossa oli liiketiloja ja seurakunnan tilat.^[15][12] Vuonna 1979 valmistui Huhtakeskuksen ostoskeskus, joka suunniteltiin toimimaan Huhtasuon suuralueen lähiöiden palvelukeskuksena.^[16][12]

Vuonna 1975 Huhtasuolla otettiin käyttöön ala-aste.^[17] 1980-luvulla Huhtaharjun yläaste ja Huhtarinteen erityiskoulu olivat aloittaneet toimintansa.^[18]

1980–1990-lukujen aikana Huhtakeskuksen pienalueelle rakennettiin kerrostalokortteli.^[15] 1990-luvulla Huhtasuolle alettiin rakentaa aiempaa enemmän rivi- ja omakotitaloja.^[19] Vuonna 2009 Huhtasuon kaupunginosaan liitettiin uusi Pysäkkivuoren asuinalue,^[19] ja 2000–2010-luvuilla Kaakkolammen itäpuolelle rakennettiin omakotitaloalue.^[15]

2010-luvulla Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun yläkoulu ja Huhtarinteen erityiskoulu purettiin.^[18] Tilalle otettiin käyttöön Huhtasuon yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 2015.^[20] Alkuvuodesta 2017 vuonna 1986 valmistunut Huhtasuon kirkko suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi.^[21][22] Myös Kangasvuoren sairaala lopetti toimintansa 2010-luvulla.^[23]

• Sami Lotila, toimittaja^[24]

• Matti Nykänen, mäkihyppääjä^[25][24]
• Tarmo Uusivirta, nyrkkeilijä^[25][24]

•  
  Vuonna 2016 toimintansa aloittanut Huhtasuon palvelutalo.
•  
  1986 valmistunut Huhtasuon kirkko.
•  
  Kangaslammen liikerakennus ja asuinkerrostaloja.
•  
  Sulun kerrostaloaluetta.
•  
  Omakotitalokortteli Varikon alueella.
•  
  Kangasvuoren sairaala.
•  
  Rivitalo Kaakkolammella.
•  
  Huhtasuon yhtenäiskoulu aloitti toimintansa vuonna 2015.

• Vuorilampi
• Huhtasuo (suuralue)
• Kangaslampi (Jyväskylä)
• Huhtakeskus
• Sulku (Jyväskylä)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huhtasuo Wikimedia Commonsissa