Hovitaide
Hovitaide tai hovitaiteet ovat hovin palkkaaman taiteilijan, hovimaalarin tekemää taidetta hovin ja aateliston tarpeisiin. Hovitaiteilijaksi taas voidaan nimittää pejoratiivisesti myös taiteilijaa, joka katsotaan kuuluvan tai sitoutuvan jollekin ryhmälle. Esimerkiksi Pentti Koiviston, jolta tilattiin runsaasti kaupungin merkkihenkilöiden muotokuvia, on sanottu olleen Oulun hovitaiteilija[1] ja Metallican DVD-julkaisun graafisen ilmeen ja levykansien suunnittelija Pushead on mainittu yhtyeen hovitaiteilijaksi.[2]
Euroopassa hovitaide kehittyi varsinkin barokin ajasta lähtien, mutta hovitaidetta on ollut kaikkina aikakausina ja kaikissa hallitsijoiden ja ylhäisön parissa.
Hovitaiteen tarkoitus
muokkaaKoska kuninkaat ja kuningattaret eivät eroa selvästi muista fyysisillä ominaisuuksillaan, täytyy hallitsijoiden asema määritellä taiteissa ja seremonioissa esille tulevilla ulkoisilla, näkyvillä keinoilla. Tässä taiteella ja arkkitehtuurilla on keskeinen osuus. Osittain tämän takia kuninkaat ja kuningattaret ovat olleet historiassa tärkeitä taiteiden tukijoita.[3]
Monarkiassa hovitaiteen tehtävä on tukea vallan harjoittamista, kuningaskunnan suuruutta ja sitä miestä, joka hallitsee kuningaskuntaa. Hovitaiteen päätarkoitus yhteiskunnan hierarkian puitteissa on kasvattaa hallitsijan valtaa. Sen tehtävä on lisätä hänen taloudellista ja sotilaallista valtaansa, kuten myös hänen henkistä ja mystistä voimaansa.[4]
Oikeus käyttää näin luotuja kuvia ja esineitä on varattu päällikölle tai kuninkaalle, hänen suvulleen ja suvun perillisille. Hovitaiteen käyttö erottaa ne, jotka ovat lähellä valtaa niistä, jotka ovat siitä erillään merkitsemällä jokaisen oman paikan sosiaalisessa asteikossa.[4]
Ylimystön arvonimien yhteyteen liitetään aina ornamentteja ja tiettyjä esineitä. Hovitaiteiden kehitystä suosivat niin vallanpitäjät Euroopassa, kuin muuallakin, sekä myös Afrikan kuninkaat ja johtajat, olipa kyseessä muutamien kylien suuruiset valtiot tai suuret imperiumit.[4]
Barokin hovitaide
muokkaaEuroopassa hovitaide kehittyi varsinkin 1600-luvulla taideakatemioiden synnyn ohella. Osittain niiden seurauksena kiinnostus taiteen keräämiseen kasvoi ja syntyi taidekauppa. Kevyemmin liikuteltava taulumaalaus yleistyi sen tullessa kiinnostuksen ja keräilyn kohteeksi. Hallitsijat ja varakkaat henkilöt ryhtyivät keräämään taidekokoelmia, jotka toimivat merkkinä omistajiensa asemasta, rikkaudesta ja hyvästä mausta. [5]
Esimerkiksi Ludvig XIV:n aikana Ranskan hovitaide oli "akateemisiin muotoihin sidottua, vaikutukseltaan mahtipontista". [6]
Barokin hovitaide on kuitenkin hyvin laaja ja monipuolinen kokonaisuus, joka kattaa lukuisten taiteilijoiden teoksia ympäri Eurooppaa. Laajasti barokin hovitaiteeseen voidaan soveltaa barokin yleisiä tyylipiirteitä, jotka olivat: dramaattisuus, tunteiden esittäminen, vastakohtaisuudet (muun muassa valo-varjo, kapea-leveä ja vastavärit), voimakas liikevaikutelma, monimutkaiset, muun muassa diagonaaliin perustuvat sommitelmat, illuusiot, muotokuvien taustoina käytetyt arkkitehtuurielementit ja massiiviset verhojärjestelmät sekä öljyvärimaalauksen yleistyminen.[7]
Hovimaalari
muokkaaHovimaalari oli arvonimi, jonka taideakatemian käynyt taiteilija saattoi saavuttaa. Esimerkiksi suomalaisille Aleksander Lauréukselle ja Robert Wilhelm Ekmanille myönnettiin Ruotsissa kuninkaallisen hovimaalarin arvo.[8]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Valkonen, Olli: Aukusti ja Pentti Koivisto. Isä ja poika. Oulun taidemuseon julkaisuja 39/2000, Oulun taidemuseo, 2000. ISBN 951-9234-84-5
- ↑ Metallica Cliff 'em All, Extrat, elokuva-arvostelu, DVD Plaza. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.7.2008.
- ↑ Blier, Suzanne Preston: The Royal Arts of Africa, s. 11. Prentice Hall, 1998.
- ↑ a b c Coquet, Michèle: African Royal Court Art, s. VII. The University of Chicago Press, 1998.
- ↑ Antti Vallius, Barokin hovitaide, Aikajana, Jyväskylän yliopisto. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.7.2008.
- ↑ Ranskan taide, Pieni Tietosanakirja, 1133-1134 Viitattu 1.7.2008.
- ↑ Antti Vallius, Barokin hovitaide, Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet, Aikajana, Jyväskylän yliopisto. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.7.2008.
- ↑ Ennen vuotta 1820 syntyneet, Taiteilijamatrikkeli, Suomen taiteilijaseura Viitattu 1.7.2008.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hovitaide Wikimedia Commonsissa