Hedelmä (ruoka)
Hedelmä on yleiskielen, ruokatalouden, puutarhanhoidon ja ravinto-opin käsitteenä syötävä pehmeä- ja mehukaslihainen kasvinosa, jonka sisässä on yksi tai useampi siemen.[1] Hedelmät ovat yleensä makeita, koska ne sisältävät suhteellisen paljon sokeria. Rasvaisia ja sokerittomia hedelmiä ovat esimerkiksi avokado ja oliivi.
Hedelmän yleiskielinen määrittely eroaa kasvitieteellisestä määritelmästä, jonka mukaan hedelmä on emin sikiäimestä syntynyt, siemeniä sisältävä kasvinosa.[2] Yleiskielessä hedelmillä tarkoitetaan kasvitieteellisistä hedelmistä vain suurikokoisia meheviä hedelmiä, jotka ovat kasvitieteellisesti marjoja tai luumarjoja. Yleiskielessä hedelmiksi kutsutaan myös eräiden kasvien meheviä kukkapohjuksia, jotka eivät ole kasvitieteellisessä mielessä hedelmiä, ja joita sen vuoksi joskus sanotaankin epähedelmiksi. Toisaalta esimerkiksi viljojen jyviä tai hernekasvien palkoja ei sanota arkikielessä hedelmiksi, vaikka kasvitieteellisesti nekin ovat sellaisia.[3] Myös eräät yksivuotisten ruohokasvien mehevät hedelmät, kuten kurkku ja tomaatti, luetaan tavallisimmin vihanneksiin eikä hedelmiin.[4]
Jaottelu
muokkaaViljelyalueensa mukaan viljellyt hedelmät jaetaan usein lauhkean ja kuuman vyöhykkeen hedelmiin, joista viimeksi mainittuja sanotaan myös etelän hedelmiksi. Tarkkaa rajaa näiden välillä ei kuitenkaan ole. Lauhkean vyöhykkeen hedelmäkasveista monet kuuluvat ruusukasvien heimoon, tropiikin hedelmät moniin eri heimoihin.[5]
Joihinkin kasvisukuihin kuuluu suuri joukko toisilleen lähisukuisia hedelmäkasveja. Sellaisia ovat erityisesti Prunus-suku, johon kuuluvat kirsikka, luumu, persikka ja aprikoosi, sekä Citrus-suku, johon kuuluvat sitrushedelmät, kuten appelsiini, mandariini ja sitruuna.
Useimmat hedelmäkasvit ovat puita, mutta osa myös köynnöskasveja, kuten viiniköynnös, tai suurikokoisia ruohokasveja, kuten banaani.
Historia
muokkaaEvoluutiossa jotkin kasvit ovat ilmeisesti kehittyneet tuottamaan meheviä, syötäviä hedelmiä, koska tällä tavoin eläimet saadaan houkutelluiksi levittämään niiden siemeniä. Vaikka hedelmämalto on helposti sulavaa, sen sisällä olevat siemenet ovat tavallisesti niin kovakuorisia, että eläin joko sylkee ne suustaan tai ne kulkeutuvat ehjinä ja itämiskykynsä säilyttäneinä eläimen ruoansulatuskanavan läpi.[6]
Myös ihminen on esihistorialliselta ajalta saakka kerännyt syötäviä hedelmiä luonnosta. Hedelmäpuita alettiin kuitenkin viljellä vasta kauan sen jälkeen, kun ihminen oli ryhtynyt viljelemään maata. Hedelmäpuiden viljely edellyttää kiinteää asutusta, koska ne alkavat tuottaa satoa vasta useiden vuosien kuluttua istuttamisestaan.[7]
Tiettävästi varhaisimmat viljellyt hedelmäkasvit olivat granaattiomena, taatelipalmu, viikunapuu ja viiniköynnös. Niitä alettiin viljellä Välimeren maissa noin 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[7]. Omenapuiden viljely alkoi vasta tuhansia vuosia myöhemmin, kun sitä keksittiin ruveta varttamaan. Omenapuun kasvullinen lisääminen edellyttää käytännössä varttamista, koska se ei tee juurivesoja.[8][9]
Kulutus
muokkaaMeloni on maailman suosituin hedelmä ja banaani pitää kakkosijaa. Muita suosittuja hedelmiä ovat omena, appelsiini, mango, mandariini ja viinirypäleet. Viinirypäleitä tuotettiin vuonna 2018 enemmän kuin omenoita, mutta vain 36 prosenttia rypälesadosta nautittiin hedelminä.[10][11]
Banaani on Suomen suosituin hedelmä[12]. Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 tuoreita hedelmiä keskimäärin 162 grammaa päivässä ja hedelmäsäilykkeitä sekä kuivattuja hedelmiä yhteensä 19 grammaa[13]. Hedelmämehujen käyttö on lisääntynyt[14].
Hedelmät pilaantuvat suhteellisen nopeasti, minkä vuoksi lähes puolet maailmassa tuotetuista hedelmistä päätyy jätteeksi.[15]
Käyttö
muokkaaHedelmiä syödään usein tuoreena välipaloiksi tai jälkiruoaksi. Monia hedelmiä käytetään myös kuivattuna tai umpioituna. Hedelmistä valmistetaan lisäksi mehuja, sosejuomia, hilloja, kiisseliä, marmeladia ja alkoholijuomia, kuten siideriä, hedelmäviiniä ja liköörejä. Hedelmiä voidaan säilöä myös pakastamalla.[3]
Viljely
muokkaaMonille hedelmäkasveille on tyypillistä suuri geneettinen muuntelu. Hedelmän laadun säilyttämiseksi niitä ei yleensä lisätäkään siemenistä, vaan suvuttomasti eli kasvullisesti. Monilla lajeilla siemenestä kasvatetaan vain perusrunko, johon ympätään halutun lajikkeen oksia.[16] Kasvullinen lisääminen säilyttää kasvien perimän sellaisenaan ja samalla hedelmän laadunkin, ellei ulkoisista olosuhteista muuta aiheudu.
Banaani on maailman eniten viljelty hedelmä. Toisilleen lähisukuisia sitrushedelmiä viljellään kuitenkin yhteenlaskettuina vielä enemmän.[17]
Ravintosisältö
muokkaaHedelmillä ei ole yleensä kovin suurta merkitystä ihmisten energiansaannissa oliivia ja jakkihedelmää lukuun ottamatta. Lisäksi eräät tropiikissa viljellyt runsaasti hiilihydraatteja sisältävät hedelmät ovat paikallisesti tärkeätä perusravintoa, minkä vuoksi niitä käsitellään ravinto-opissa pikemminkin viljojen ja perunan tavoin. Esimerkiksi leipäpuun hedelmät sekä ruoka- eli jauhobanaanit kypsennetään yleensä perunan tavoin ennen nauttimista.[19]
Rasvaisella oliivilla on ollut perinteisesti suuri merkitys Välimeren alueen ravitsemuksessa. Myös avokado sisältää runsaasti kertatyydyttyneitä rasvahappoja[20].
Hedelmät sisältävät noin 8-16 prosenttia sokeria[21], josta yleensä yli puolet on rypälesokeria eli glukoosia ja loput lähinnä hedelmäsokeria eli fruktoosia[22]. Monilla hedelmillä kuten omenalla ja appelsiinilla on matala glykemiaindeksi[23], mutta hedelmätäysmehujen runsas käyttö johtaa usein sokerin liian suureen päivittäiseen saantiin[24].
Sitrushedelmät ja ananas ovat erityisen hyviä C-vitamiinin lähteitä ja avokadossa ja viinirypäleissä on runsaasti K1-vitamiinia eli fyllokinonia. Joissain hedelmissä on lisäksi merkittäviä määriä kivennäisaineitä.[25]
Hedelmät sisältävät myös antioksidantteja ja kuituja[26]. Esimerkiksi appelsiinissa on 2,1 prosenttia kuitua, banaanissa 1,8 ja kuorimattomassa omenassa 1,6 prosenttia[25].
Vitamiini (saantisuositus keskimäärin) | Banaani | Appelsiini | Omena | Viinirypäle | Ananas | Avokado |
---|---|---|---|---|---|---|
C-vitamiini eli askorbiinihappo (75 mg/vrk) | 10 mg | 51 mg | 3,5 mg | 4,8 mg | 30,6 µg | 10,2 µg |
K1-vitamiini eli fyllokinoni (70 µg/vrk) | 0,5 µg | 0,1 µg | 5 µg | 18 µg | 0,2 µg | 20 µg |
B9-vitamiini eli folaatti (350 µg/vrk) | 12,5 µg | 26,5 µg | 2,5 µg | 2 µg | 5 µg | 11 µg |
Kahdesta kolmeen hedelmää on ravitsemusterapeutti Leena Putkosen mukaan sopiva päivittäinen hedelmämäärä[26].
Terveysvaikutukset
muokkaaRunsas hedelmien syönti altistaa hampaiden eroosiolle eli hammaskiilteen ohenemiselle[27].
Vuonna 2014 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että hedelmiä syövillä ihmisillä on hieman muita alhaisempi kuolleisuus. Jokainen päivittäinen hedelmäannos korreloi ennenaikaisen kuoleman riskin neljän prosentin vähenemän kanssa.[28]
Hedelmien lisäämistä ruokavalioon on pidetty painonhallintaa edistävänä tekijänä. Vuonna 2014 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan kokeellisissa tutkimuksista ei ole kuitenkaan saatu kyseistä olettamaa tukevaa näyttöä.[29] . Lähes yksinomaan hedelmistä koostuvan ruokavalion ei ole havaittu aiheuttavan myöskään lihomista eikä veren insuliinipitoisuuksien, rasvatasojen tai verenpaineen nousua. Lisäksi sen on havaittu alentavan voimakkaasti veren LDL-kolesterolin pitoisuutta jo muutamassa viikossa[30].
Äärimmäisen paljon hedelmiä sisältävä ruokavalio johtaa helposti aliravitsemukseen[31]. Pelkistä hedelmistä koostuva ruokavalio on pitkään jatkuessaan suorastaan hengenvaarallinen[32].
Syötäviä hedelmiä
muokkaaKatso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ hedelmä, Kielitoimiston sanakirja
- ↑ Tieteen termipankki: hedelmä Tieteen termipankki. Viitattu 9.10.2020.
- ↑ a b Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 250. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
- ↑ Rousi, s. 236
- ↑ Rousi, s. 250, 290
- ↑ Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs – Ihmisen ihmiskuntien kohtalot, s. 124–125. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita, 1998. ISBN 952-5202-56-9.
- ↑ a b Diamond, s. 134
- ↑ Rousi, s. 260
- ↑ Diamond, s. 134–135
- ↑ Most Popular Fruits In The World WorldAtlas. 18.8.2020. Viitattu 5.2.2023. (englanti)
- ↑ https://www.oiv.int/public/medias/5479/oiv-en-bilan-2017.pdf. 2017 World Vitiviniculture Situation. OIV Statistical Report on World Vitiviniculture.
- ↑ Tässä ovat Suomen ostetuimmat hedelmät – avokado nousee listalla, mutta ei uhkaa kiistatonta ykköstä Ilta-Sanomat. 14.11.2017. Viitattu 24.11.2020.
- ↑ Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 Luonnonvarakeskus. 29.6.2018. Arkistoitu 18.10.2019. Viitattu 10.11.2019.
- ↑ Niloofar Eshaghian, Mohammad Javad Zare, Mohammad Keshavarz Mohammadian, Zohre Gozidehkar, Afsaneh Ahansaz, Gholamreza Askari, Masoomeh Asadi, Alireza Milajerdi, Omid Sadeghi: Sugar sweetened beverages, natural fruit juices, and cancer: what we know and what still needs to be assessed. Frontiers in Nutrition, 21.12.2023, 10. vsk, s. 1301335. PubMed:38178975. doi:10.3389/fnut.2023.1301335. ISSN 2296-861X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Worldwide food waste. https://www.unep.org/thinkeatsave/get-informed/worldwide-food-waste
- ↑ Rousi, s. 251, 260
- ↑ Rousi, s. 291, 298
- ↑ Elintarvikkeet (haku) - Fineli fineli.fi. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Rousi, sivut 302, 305, 310.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Vertaile! Missä hedelmissä on eniten sokeria? Studio55.fi. 13.4.2014. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ Kaaria, Satu: Fruktoosi onkin vaarallista HS.fi. 31.1.2013. Viitattu 1.2.2016.
- ↑ Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller: International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Supplementary materials: Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky. Diabetes Care, 2008-12, nro 12, s. 2281–2283. PubMed:18835944. doi:10.2337/dc08-1239. ISSN 0149-5992. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Matthew P. Pase, Jayandra J. Himali, Paul F. Jacques, Charles DeCarli, Claudia L. Satizabal, Hugo Aparicio: Sugary beverage intake and preclinical Alzheimer’s disease in the community. Alzheimer's & dementia : the journal of the Alzheimer's Association, 2017-9, 13. vsk, nro 9, s. 955–964. PubMed:28274718. doi:10.1016/j.jalz.2017.01.024. ISSN 1552-5260. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet
- ↑ a b Onko lempihedelmäsi tai -marjasi sokeripommi? Pitäisikö hedelmiä ja marjoja vältellä sokerin takia? yle.fi. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Katariina Järvinen: Kasvisruokavalio voi näkyä yllättävässä paikassa – Asiantuntija neuvoo: Näin syöt kasvisruokaa pilaamatta hampaitasi Aamulehti. 22.8.2023. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ Vihanneksista voi saada enemmän lisävuosia kuin hedelmistä Yle Uutiset. Arkistoitu 4.4.2014. Viitattu 11.7.2021.
- ↑ Kathryn A. Kaiser, Andrew W. Brown, Michelle M. Bohan Brown, James M. Shikany, Richard D. Mattes & David B. Allison: Increased fruit and vegetable intake has no discernible effect on weight loss: a systematic review and meta-analysis. The American Journal of Clinical Nutrition, 2014-08, nro 2, s. 567–576. PubMed:24965308. doi:10.3945/ajcn.114.090548. ISSN 1938-3207. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Can You Eat Too Much Fruit? NutritionFacts.org. 23.2.2017. Viitattu 9.5.2024. (englanti)
- ↑ 2001;117(1):117-21 Anna-Liisa Rauma Katsaus "Ovatko kasvisruokavaliot turvallisia?", Duodecim, lääketieteellinen aikakauskirja
- ↑ Ben Cost: Mom of dead vegan influencer Zhanna D’Art fought to save her nypost.com. 2.8.2023. Viitattu 23.9.2024. (englanti)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hedelmä (ruoka) Wikimedia Commonsissa