Harri Kirvesniemi
Harri Tapani Kirvesniemi (s. 10. toukokuuta 1958 Mikkelin mlk) on suomalainen hiihdon maailmanmestari ja kuusinkertainen olympiamitalisti.[1] Hän edusti urallaan Mikkelin Hiihtäjiä. Kirvesniemi päätti kilpailu-uransa jäätyään kiinni dopingista Lahden MM-kisoissa vuonna 2001.[1]
| Harri Kirvesniemi | |
|---|---|
 Harri Kirvesniemi hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Lahdessa vuonna 2017. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Harri Tapani Kirvesniemi |
| Syntynyt | 10. toukokuuta 1958 Mikkelin mlk |
| Uran tiedot | |
| Laji | maastohiihto |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten maastohiihto | |||
 Olympialaiset
| |||
 Pronssia |
Lake Placid 1980 | 4 × 10 km | |
| Pronssia |
Sarajevo 1984 | 15 km | |
| Pronssia |
Sarajevo 1984 | 4 × 10 km | |
| Pronssia |
Albertville 1992 | 4 × 10 km | |
| Pronssia |
Lillehammer 1994 | 4 × 10 km | |
| Pronssia |
Nagano 1998 | 4 × 10 km | |
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Lahti 1989 | 15 km (p) | |
 Hopeaa |
Lahti 1989 | 4 × 10 km | |
| Hopeaa |
Thunder Bay 1995 | 4 × 10 km | |
| Hopeaa |
Trondheim 1997 | 4 × 10 km | |
| Pronssia |
Oslo 1982 | 15 km | |
| Pronssia |
Oslo 1982 | 4 × 10 km | |
| Pronssia |
Seefeld 1985 | 30 km | |
| Pronssia |
Val di Fiemme 1991 | 4 × 10 km | |
Kirvesniemi harrasti nuorena myös kestävyysjuoksua voittaen kaksi nuorten SM-kultaa 5 000 metrin juoksussa, mutta valitsi hiihdon.
Kirvesniemellä on ennätykselliset kuusi olympiapronssia.[1] Yhtä paljon pronssimitaleita on ainoastaan Heikki Savolaisella, Aleksei Nemovilla, Merlene Otteylla ja Franziska van Almsickilla. Kirvesniemi on eniten olympiamitaleita saanut suomalaisurheilija, jolla ei ole yhtään olympiakultaa.lähde?
Kirvesniemi on yksi neljästä suomalaisesta maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, jotka ovat juosseet 5 000 metriä virallisessa kilpailussa alle 14 minuutin aikaan. Muut ovat Pekka Päivärinta, Pekka Vasala ja Lasse Virén.[2] Kirvesniemi oli 5. toukokuuta 1986 mukana tekemässä 100 × 1 000 metrin viestijuoksun maailmanennätystä. Kirvesniemi juoksi ankkurina osuusajakseen 2.33,9.lähde?
Urheilu-ura
muokkaaKirvesniemi osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa Lake Placidin olympialaisissa 1980, jolloin hän hiihti 15 km:llä kahdeksanneksi ja hiihti 20. helmikuuta avausosuuden[3] Suomen viestijoukkueessa, joka voitti olympiapronssia. Oslon MM-kisoissa 1982 hän voitti MM-pronssia sekä 15 km:llä että viestihiihdossa. Kirvesniemi toisti saavutuksen myös Sarajevon olympialaisissa 1984: olympiapronssia sekä 15 km:llä että viestissä. Seuraavana vuonna Seefeldin MM-kisoissa hän voitti jälleen MM-pronssia 30 km:n hiihdossa ja oli mukana neljänneksi sijoittuneessa viestijoukkueessa.[4]
Kirvesniemi hiihti Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 30 km:llä neljänneksi ja oli mukana viestijoukkueessa, joka sijoittui kuudenneksi. Seuraavan vuoden Calgaryn olympialaisissa hän oli 15 km:llä kahdeksas ja 30 km:llä yhdeksäs. Lahden MM-kisoissa 1989 Kirvesniemi voitti 15 km:n henkilökohtaisessa kilpailussa MM-kultaa ja oli mukana MM-hopeaa voittaneessa viestijoukkueessa.[4]
Kirvesniemi voitti 15. tammikuuta 1995 Nove Mestossa 15 kilometrin perinteisen hiihdon maailmancupin osakilpailun ennen toiseksi sijoittunutta Jari Isometsää. Seuraavana päivänä Kirvesniemi hiihti kolmannen osuuden Suomen joukkueessa, joka voitti ylivoimaisesti maailmancupin 4 × 10 kilometrin perinteisen tyylin viestin.[5]
Vuonna 2000 Kirvesniemi voitti Holmenkollenin 50 km:n kilpailun 41-vuotiaana[6]. Hän johti kilpailua lähdöstä maaliin. Holmenkollenin voitto oli hänen kuudes ja viimeinen maailmancupin henkilökohtainen osakilpailuvoittonsa.
Vuoden 2001 hiihdon MM-kilpailuissa Kirvesniemi oli 42-vuotiaana neljäs 15 km:n perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja parhaana suomalaisena kahdeksas 30 km:n kilpailussa. Hän kuitenkin jäi kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä viestihiihdon jälkeen. Hän sai kahden vuoden kilpailukiellon ja lopetti uransa. Suomalaishiihtäjien dopingin käyttöä puitiin vielä myöhemmin oikeudessa, jossa Kirvesniemi tuomittiin yhdessä Janne Immosen ja Jari Isometsän kanssa puolen vuoden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin perättömästä lausumasta[7]. Tuomio liittyi todistajanlausuntoon, jonka Kirvesniemi antoi aiemmassa oikeudenkäynnissä, jossa hän kiisti käyttäneensä kiellettyjä aineita lukuun ottamatta Lahden MM-kilpailuja. Oikeuden tuomion mukaan kaikki kolme hiihtäjää olivat käyttäneet urallaan dopingia–vain Immonen myönsi käytön[7]. Jo aiemmin asetettu selvitysryhmä oli todennut, että käryn tuottaneen plasmaekspanderin käytölle ei löytynyt muuta uskottavaa selitystä kuin EPO-hormonin käytön peittely[8].
Kirvesniemi on 183 cm pitkä ja painoi aktiiviuransa aikana 70 kg. Hän edusti Mikkelin Hiihtäjiä ja hänen valmentajansa oli Jorma Manninen.[4]
Arvokisasaavutukset
muokkaa- 1980 Lake Placid: viestissä olympiapronssi
- 1982 Oslo: 15 km MM-pronssi, viestissä MM-pronssi
- 1984 Sarajevo: 15 km olympiapronssi, viestissä olympiapronssi
- 1985 Seefeld: 30 km MM-pronssi
- 1989 Lahti: 15 km (p) MM-kulta, viestissä MM-hopea
- 1991 Val di Fiemme: viestissä MM-pronssi
- 1992 Albertville: viestissä olympiapronssi
- 1994 Lillehammer: viestissä olympiapronssi
- 1995 Thunder Bay: viestissä MM-hopea
- 1997 Trondheim: viestissä MM-hopea
- 1998 Nagano: viestissä olympiapronssi
Maailmancupsaavutukset
muokkaa- 6 henkilökohtaista osakilpailuvoittoa (1982-2000)
- 16 henkilökohtaista palkintosijaa (1982-2000)
- 7 viestivoittoa (1982-2000)
- 8 palkintosijaa viestissä (1982-2000)
Yksityiselämä
muokkaaHarri Kirvesniemi oli naimisissa Marja-Liisa Kirvesniemen (o.s. Hämäläinen) kanssa vuosina 1984–2011.[9] Heillä on kaksi lasta, yleisurheilija Elisa Kirvesniemi sekä hiihtäjä Anita Kirvesniemi, jota Harri-isä valmentaa.[10] Harri Kirvesniemi avioitui Anitta Nurmisto-Perän kanssa 4. heinäkuuta 2015.[11] Kirvesniemi on pikajuoksijoina tunnettujen Manuela ja Carla Boscon eno.[12]
Nykyään Kirvesniemi toimii Kiteellä suksia valmistavan KSF Sportin toimitusjohtajana.[13]
Tunnustuksia
muokkaaKirvesniemi valittiin vuoden 1989 suomalaiseksi miesurheilijaksi. Hän sai samana vuonna myös Pro Mikkeli -mitalin.[4]
Katso myös
muokkaaTeokset
muokkaa- Hyvä hiihtokoulu (Kustannusosakeyhtiö Teos, 2006: yhdessä Axa Sorjasen ja Kimmo Syvärin kanssa)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Harri Kirvesniemi, 60, kiinnitti tänä talvena pitkästä aikaa lapun rintaan – Konkari osoitti kuntonsa Hyvä elämä. 9.5.2018. Aamulehti. Arkistoitu 27.9.2018. Viitattu 27.9.2018.
- ↑ Marko Lempinen: Hiihtolegenda Harri Kirvesniemi. Veikkaaja, 18.01.2011, 2011. vsk, nro 3, s. 18–22.
- ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 52. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9
- ↑ a b c d Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 35. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9
- ↑ Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 18. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2
- ↑ Kirvesniemi voitti Holmenkollenin 50 km:n hiihdon yle.fi. Viitattu 26.5.2020.
- ↑ a b Minna Passi: Ehdollista valehtelusta Helsingin Sanomat. 19.10.2013. Viitattu 26.5.2020.
- ↑ Jouni K. Kemppäinen: "Onhan asia ollut suhteellisen selvä" Helsingin Sanomat. 19.10.2013. Viitattu 26.5.2020.
- ↑ Marja-Liisa Kirvesniemi saa avioerossa suuren summan Harrin osakesalkusta 6.5.2011. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ Santtu Silvennoinen: Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemen puoliammattilaisena kilpaileva tytär Anita kertoo verenperinnöstään: ”Olen ollut hiihtopaikoilla koko elämäni” 18.11.2018. Iltalehti. Viitattu 19.11.2018.
- ↑ Marko Lempinen: Harri Kirvesniemi ja uusi rakas: Kesähäät Ilta-Sanomat. 18.6.2015. Viitattu 20.7.2018.
- ↑ Harri Kirvesniemi ei saa poistua tv:n ääreltä tanssikisan aikana 3.11.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 23.2.2014. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ Kirvesniemen uudella suksibisneksellä hyvä startti 3.7.2013. Kauppalehti. Arkistoitu 23.2.2014. Viitattu 3.2.2014.
Aiheesta muualta
muokkaa- Ylen Elävä arkisto: Marja-Liisa ja Harri – Suomen hiihtovaltiaat
- Harri Kirvesniemi Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- Harri Kirvesniemi Kustannusosakeyhtiö Teoksen sivuilla[vanhentunut linkki]
- Kirvesniemi kouluttaa paperilla (HS 11.12.2006)
- Ylen Elävä arkisto: Hartsa maailman ykkösenä (Lahti-MM 1989)