Hakkila

 

Hakkilan perustivat kyläksi alun perin Uudenmaan ruotsalaissiirtolaiset keskiajalla.^[13] Hakkila oli markkinapaikka, jossa kaupiteltiin erilaisia läheltä ja kaukaakin Euroopasta tuotuja tuotteita, kuten suolaa, rautaa ja turkiksia.^[13]

Hakkilassa on ollut historiallisesti tärkeä tienristeys, jossa lännestä Helsingin pitäjän kirkonkylästä päin tullut Turku–Viipuri-maantie eli Kuninkaantie on yhtynyt etelästä tulleeseen Helsingintiehen ja jatkanut matkaansa koilliseen Kuninkaanmäen läpi kohti Sipoon kirkonkylää. Nykyiset Tikkurilantie ja Vanha Porvoontie sijaitsevat näiden historiallisten maanteiden kohdilla. Teiden risteyksessä on yhä jäljellä 1700-luvulla rakennettu Hakkilan kestikievarin rakennus eli Malmarsin krouvi^[14], ja länsirajalla Maarinkunnaassa sijaitsee Hakkilan kivisilta, jota pitkin Kuninkaantie on ylittänyt Keravanjoen.^[15][16] Vanhan Porvoontien varrella on myös kivisiä kilometripylväitä, joihin on hakattu etäisyydet Helsinkiin ja Sipooseen.^[17][18] Helmikuun 1944 Helsingin suurpommitusten jälkeen Helsingin keskustassa sijainnut Kolmen sepän patsas päätettiin siirtää Tikkurila-Hakkila-radan päätyyn ja suojata patsas hautaamalla se Hakkilan hiekkakuopalle.^[19][20]

 

Suurin osa kaupunginosasta on teollisuusaluetta, ja sinne johtaa teollisuusrautatie Tikkurila–Hakkila-rata.^[2][6] Pistoraiteen päässä on pieni ratapiha, niin kutsuttu Hakintien kuoppa,^[9] josta on kaivettu soraa ja hiekkaa jo 1800-luvun lopulla.^[21] Nykyisin kuopalla sijaitsee yrityksiä ja Väyläviraston tukikohta: alueella säilytetään pääradan kunnostuksessa tarvittavia työkaluja ja materiaaleja, kuten sepeliä, kiskoja ja pölkkyjä.^[22]

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hakkila Wikimedia Commonsissa