Eurovision laulukilpailu 1977
Eurovision laulukilpailu 1977 järjestettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa Lontoon Wembley Conference Centressä 7. toukokuuta.[1] Juontajana toimi uutistenlukija Angela Rippon.[2]
| Eurovision laulukilpailu 1977 | |
|---|---|
| Päivämäärät | |
| Päivämäärä(t) | 7. toukokuuta |
| Isäntä | |
| Tapahtumapaikka |
Wembleyn kongressikeskus, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Juontaja(t) | Angela Rippon |
| Isäntämaan toimittaja | BBC |
| Väliaikanumero | Acker Bilk and his Paramount Jazz Men |
| Osallistujat | |
| Osallistujien määrä | 18 |
| Palaavat maat |
 Ruotsi |
| Vetäytyvät maat |
 Jugoslavia |
| Äänestys- järjestelmä |
10 parasta maata pisteytetään pistein 1-8, 10, 12. Oman maan kappaletta ei voi äänestää. |
| Äänestys | |
| Voittaja |
Ranska L'oiseau Et L'enfant |
| Nolla pistettä saaneet | – |
| Osallistujakartta | |
 |
|
|
Maat, jotka osallistuivat vuonna 1977 Maat, jotka eivät osallistuneet vuonna 1977
|
|
| Eurovision laulukilpailu · Teemasivu | |
Kameramiesten lakon takia 2. huhtikuuta järjestettäväksi suunniteltu kilpailu päätettiin aluksi perua, mutta sovun synnyttyä Euroviisut päätettiin järjestää, tosin viisi viikkoa myöhässä.[3][4][5] Edellisen vuoden isäntämaa Alankomaat tarjoutui järjestämään kisat tarvittaessa uudelleen, mutta Alankomaiden tv-yhtiön työntekijät ilmoittivat tukevansa BBC:n lakkoa.[1] Ennen kilpailua oli harkittu myös ennalta nauhoitettujen videoiden esittämistä kilpailuesityksinä.
Laulukilpailun voitti Ranskan edustaja Marie Myriam kappaleellaan "L'oiseau et l'enfant". Ranska oli voittanut kilpailun aiemmin neljä kertaa, vuosina 1958, 1960, 1962 ja 1969. Voittosävelmän esittivät myöhemmin suomeksi esimerkiksi Katri Helena ja Merja Rantamäki Pertsa Reposen suomentamana nimellä Lintu ja lapsi.
Toisin kun edellisvuosina, kilpailussa ei näytetty perinteisiä "postikortteja" esitysten välissä. BBC oli kutsunut kaikki delegaatiot paikalliseen yökerhoon viisuviikolla, ja postikortit kuvattiin siellä illan aikana. Juhlatunnelma välittyi kertoman mukaan hyvin postikorteissa, jonka vuoksi Ruotsi ja Norja vastustivat omia edustajiaan esittelevien videopostikorttien näyttämistä, koska norjalaisten mielestä heidän nuori edustajansa ei esiintynyt videolla edukseen.[6] Oikea syy oli kuitenkin kertoman mukaan ko. maiden delegaatiojohtajien oma humalatila, joka myös olisi näkynyt kaikelle kansalle. Niinpä postikortteja ei nähty lähetyksessä lainkaan, vaan näytettiin kuvaa yleisöstä.[7]
Kilpailua katsoi televisiosta 800 miljoonaa ihmistä, sillä Euroopan lisäksi ne olivat nähtävillä esimerkiksi Australiassa, Japanissa, Meksikossa ja Hongkongissa.[8]
Osallistujat
muokkaaKilpailuun osallistui 18 maata. Tunisia ilmoittautui myös mukaan kilpailuun, mutta muut arabimaat paheksuivat sen osallistumista samoihin kisoihin Israelin kanssa. Tunisia vetäytyi viime hetkellä pois kilpailusta, kun se oli jo arvottu esiintymään neljäntenä.[9]
Suomea edusti Monica Aspelund kappaleella ”Lapponia”, joka johti kisaa hetken saatuaan Irlannilta täydet 12 pistettä. Seuraavan kerran Suomelle annettiin 12 pistettä vuonna 2006.
Säännöt ja kilpailutapa
muokkaaSääntöjä muutettiin siten, että kappaleet tuli taas esittää jollakin osallistujamaan virallisista kielistä.[6] Saksan ja Belgian edustajat esiintyivät kuitenkin englanniksi, koska heidän karsintansa olivat jo käynnissä ennen sääntömuutosta.[6] Aspelund on usein sanonut olleensa tyytymätön joutuessaan esittämään Lapponian suomeksi. Monica kertoi vuoden 2006 Muistathan-ohjelmassa aikoneensa vielä lavalle noustessaan vaihtaa kielen, seurauksista piittaamatta. Lopulta Monica kuitenkin taipui YLEn delegaatiopomojen ja sääntöjen tahtoon ja pysyi suomen kielessä.[7]
Kappaleet
muokkaa| Järj. | Maa | Esiintyjä | Kappale | Sijoitus | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | The Swarbriggs Plus Two | "It's Nice to Be in Love Again" | 3. | 119 | |
| 2 | Michèle Torr | "Une petite française" | 4. | 96 | |
| 3 | Heddy Lester | "De mallemolen" | 12. | 36 | |
| 4 | Schmetterlinge | "Boom Boom Boomerang" | 17. | 13 | |
| 5 | Anita Skorgan | "Casanova" | 14. | 18 | |
| 6 | Silver Convention | "Telegram" | 8. | 56 | |
| 7 | Anne-Marie B | "Frère Jacques" | 16. | 17 | |
| 8 | Os Amigos | "Portugal no coração" | 14. | 18 | |
| 9 | Lynsey de Paul & Mike Moran | "Rock Bottom" | 2. | 122 | |
| 10 | Paschalis, Marianna, Robert & Bessy | "Mathima solfege" | 5. | 92 | |
| 11 | Ilanit | "Ahava Hi Shir Lishnayim" | 11. | 50 | |
| 12 | Pepe Lienhard Band | "Swiss Lady" | 6. | 71 | |
| 13 | Forbes | "Beatles" | 18. | 2 | |
| 14 | Micky | "Enséñame a cantar" | 9. | 52 | |
| 15 | Mia Martini | "Libera" | 13. | 33 | |
| 16 | Monica Aspelund | "Lapponia" | 10. | 51 | |
| 17 | Dream Express | "A Million in One, Two, Three" | 7. | 70 | |
| 18 | Marie Myriam | "L'oiseau et l'enfant" | 1. | 136 |
Kapellimestarit
muokkaaJokainen maa valitsi oman kapellimestarin johtamaan maansa kappale, paitsi Saksa, Belgia ja Luxemburg. Saksan delegaatiota avusti ylikapellimestari Ronnie Hazlehurst, Luxemburgia Johnny Arthey, joka johti Britannian laulut vuosina 1970 ja 1971, sekä Belgiaa Alyn Ainsworth, joka johti mm. edellisenä vuonna Brotherhood of Manin voittokappaletta. Ylikapellimestari Ronnie Hazlehurst herätti huomiota johtamalla isäntämaan kappaleen knalli päässä ja sateenvarjo tahtipuikkona.[10]
Irlanti - Noel Kelehan
Monaco - Yvon Rioland
Alankomaat - Harry van Hoof
Itävalta - Christian Kolonovits
Norja - Carsten Klouman
Saksa - Ronnie Hazlehurst
Luxemburg - Johnny Arthey
Portugali - Jose Calvario
Iso-Britannia - Ronnie Hazlehurst
Kreikka - George Hatzinassios
Israel - Eldad Shrim
Sveitsi - Peter Jacques
Ruotsi - Anders Berglund
Espanja - Rafael Ibarbia
Italia - Maurizio Fabrizio
Suomi - Ossi Runne
Belgia - Alyn Ainsworth
Ranska - Raymond Donnez
Pisteet
muokkaa| Eurovision laulukilpailu 1977 | Pisteet | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa | 1. Ranska | 136 | 10 | 4 | 8 | 7 | 3 | 12 | 10 | 5 | 6 | 7 | 10 | 12 | 6 | 10 | 10 | 12 | 4 | -- |
| 2. Iso-Britannia | 121 | 0 | 12 | 7 | 12 | 7 | 10 | 12 | 12 | -- | 0 | 8 | 0 | 8 | 3 | 2 | 4 | 12 | 12 | |
| 3. Irlanti | 119 | -- | 8 | 1 | 5 | 12 | 5 | 8 | 1 | 12 | 10 | 12 | 8 | 12 | 4 | 8 | 0 | 3 | 10 | |
| 4. Monaco | 96 | 5 | -- | 0 | 8 | 1 | 6 | 1 | 6 | 7 | 12 | 2 | 6 | 10 | 8 | 12 | 5 | 2 | 5 | |
| 5. Kreikka | 92 | 0 | 10 | 10 | 4 | 4 | 4 | 6 | 10 | 5 | -- | 3 | 1 | 7 | 12 | 1 | 6 | 6 | 3 | |
| 6. Sveitsi | 71 | 6 | 0 | 0 | 10 | 10 | 0 | 5 | 4 | 4 | 6 | 4 | -- | 0 | 0 | 4 | 10 | 8 | 0 | |
| 7. Belgia | 69 | 4 | 0 | 12 | 0 | 6 | 8 | 4 | 7 | 10 | 5 | 6 | 0 | 4 | 0 | 0 | 3 | -- | 0 | |
| 8. Saksan liittotasavalta | 55 | 1 | 1 | 3 | 2 | 0 | -- | 2 | 8 | 8 | 8 | 5 | 0 | 5 | 5 | 6 | 0 | 0 | 1 | |
| 9. Espanja | 52 | 0 | 0 | 6 | 1 | 0 | 7 | 7 | 0 | 3 | 4 | 0 | 3 | 0 | -- | 7 | 7 | 7 | 0 | |
| 10. Suomi | 50 | 12 | 0 | 4 | 6 | 8 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 7 | 5 | 2 | 0 | 0 | -- | 0 | 4 | |
| 11. Israel | 49 | 7 | 7 | 5 | 3 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -- | 10 | 3 | 6 | 0 | 0 | 1 | 2 | |
| 12. Alankomaat | 35 | 3 | 3 | -- | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 7 | 0 | 1 | 0 | 0 | 10 | 8 | |
| 13. Italia | 33 | 8 | 6 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 2 | -- | 2 | 0 | 7 | |
| 14. Norja | 18 | 0 | 0 | 0 | 0 | -- | 0 | 3 | 2 | 2 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 5 | 0 | 5 | 0 | |
| 14. Portugali | 18 | 0 | 2 | 2 | 0 | 0 | 1 | 0 | -- | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 6 | |
| 16. Luxemburg | 17 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -- | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 7 | 0 | 8 | 0 | 0 | |
| 17. Itävalta | 11 | 0 | 5 | 0 | -- | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | |
| 18. Ruotsi | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -- | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
Kreikka ja Ranska antoivat molemmat pisteitä 11/12 maalle, vaikka niitä olisi pitänyt antaa vain kymmenelle maalle. Tätä ongelmaa ei korjattu kuin vasta kilpailun jälkeen. Pisteiden laskussa tuli useampia muitakin virheitä. Israel ei antanut aluksi neljää pistettä kenellekään ja Kreikka antoi kahdelle maalle.[11] Ranska antoi vahingossa Portugalille seitsemän pistettä ja Italialle kuusi, vaikka niiden oli tarkoitus mennä toisinpäin.[11]
Äänten antamisjärjestystä vaihdettiin kolme vuotta myöhemmin, jolloin joka maasta 1 piste kuullaan ensimmäisenä ja 12 pistettä viimeisenä. Vuoteen 1979 asti kukin pisteidenantaja luki maansa pisteet siinä järjestyksessä, missä laulut esitettiin.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- O'Connor, John Kennedy: Euroviisut:Virallinen historia. Gummerus, 2006. ISBN 978-951-20-7007-7
Viitteet
muokkaa- ↑ a b O'Connor 2006, s. 68.
- ↑ O'Connor 2006, s. 69.
- ↑ Eurovision laulukilvan isännyys ehkä Ranskaan. Helsingin Sanomat, 13.3.1977, s. 12.
- ↑ Euroviisutelevisioinnista ei päästy sopuun BBC:ssä. Helsingin Sanomat, 16.3.1977, s. 16.
- ↑ Euroviisut Englannissa sittenkin. Helsingin Sanomat, 1.4.1977, s. 18.
- ↑ a b c O'Connor 2006, s. 69.
- ↑ a b Repo, Juha: Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1977 viisukuppila.fi. 13.2.2011. Viitattu 3.12.2016. (suomeksi)
- ↑ Anna Muurinen: Euroviisut - Kisastudion käsikirja. Nemo 2007, s. 13.
- ↑ O'Connor 2006, s. 68-69.
- ↑ Ronnie Hazlehurst andtheconductoris.eu. (englanniksi)
- ↑ a b O'Connor 2006, s. 70.
Aiheesta muualla
muokkaa- Eurovision laulukilpailu 1977 Internet Movie Databasessa (englanniksi)
| Aktiiviset |
Alankomaat · Albania · Armenia · Australia · Azerbaidžan · Belgia · Espanja · Georgia · Irlanti · Islanti · Israel · Italia · Itävalta · Kreikka · Kroatia · Kypros · Latvia · Liettua · Luxemburg · Malta · Moldova · Montenegro · Norja · Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · San Marino · Serbia · Slovenia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Ukraina · Viro · Yhdistynyt kuningaskunta |
|---|---|
| Epäaktiiviset |
Andorra · Bosnia ja Hertsegovina · Bulgaria · Marokko · Monaco · Pohjois-Makedonia · Romania · Slovakia · Turkki · Unkari · Valko-Venäjä · Venäjä |
| Entiset | |
| Epäonnistuneet yritykset |
Kazakstan · Kosovo · Libanon · Liechtenstein · Neuvostoliitto · Qatar · Tunisia |
| 1950-luku | |
|---|---|
| 1960-luku |
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 |
| 1970-luku |
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 |
| 1980-luku |
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 |
| 1990-luku |
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 |
| 2000-luku |
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 |
| 2010-luku |
2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 |
| 2020-luku |
| 1950– | |
|---|---|
| 1960– |
Lontoo · Cannes · Luxemburg · Lontoo · Kööpenhamina · Napoli · Luxemburg · Wien · Lontoo · Madrid |
| 1970– |
Amsterdam · Dublin · Edinburgh · Luxemburg · Brighton · Tukholma · Haag · Lontoo · Pariisi · Jerusalem |
| 1980– |
Haag · Dublin · Harrogate · München · Luxemburg · Göteborg · Bergen · Bryssel · Dublin · Lausanne |
| 1990– |
Zagreb · Rooma · Malmö · Millstreet · Dublin · Dublin · Oslo · Dublin · Birmingham · Jerusalem |
| 2000– |
Tukholma · Kööpenhamina · Tallinna · Riika · Istanbul · Kiova · Ateena · Helsinki · Belgrad · Moskova |
| 2010– |
Oslo · Düsseldorf · Baku · Malmö · Kööpenhamina · Wien · Tukholma · Kiova · Lissabon · Tel Aviv |
| 2020– |