Durmitorin kansallispuisto
Durmitorin kansallispuisto sijaitsee Montenegrossa. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1952.[1] Kansallispuiston pinta-ala on 390 neliökilometriä ja korkein huippu, Bobotov kuk, kohoaa 2 522 metrin korkeuteen. Tarajoen laakso on Euroopan syvin kanjoni.[2]
Durmitorin mustajärvi
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
390 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1952 |
Maantiede ja ilmasto
muokkaaDurmitorin kansallispuisto sijaitsee Dinaarisilla Alpeilla 450–2522 metrin korkeudessa lähellä Välimeren ja Tonavan välistä vedenjakajaa.[3] Durmitorin massiivin huipuista 48 yltää 2 000 metriin. Niistä korkein on 2 522 metrin korkuinen Bobotov Kuk.[4]
Kansallispuiston maisemia hallitsevat kalkkikivimuodostelmat, jotka ovat peräisin keski- ja myöhäistriaskaudelta sekä myöhäisjura- ja myöhäisliitukausilta.[3] Jää ja vesi on kaivertanut kalkkikiveen erilaisia muodostelmia.[4] Tarajoen kanjoni on Euroopan syvin. Joki virtaa 60 kilometrin ajan jopa 1 300 metriä syvässä kanjonissa.[3]
Kansallispuistossa on 18 jäätikköjärveä, joista suurin on Crno jezero, ”Mustajärvi”. Osa järvistä laskee vetensä maanalaisiin luoliin, joista suurin on 897 metriä syvä.[3]
Kansallispuiston ilmasto vaihtelee laaksojen välimerellisestä ylätasankojen viileään ilmastoon.[3]
Luonto
muokkaaDurmitorin kansallispuistosta on löydetty noin 700 kasvilajia. Kasvillisuus vaihtelee laaksojen ainavihannoista metsistä, välimerellisiin havumetsiin, alpiinisiin metsiin ja soihin sekä alppiniittyihin.[3]
Kansallispuiston metsien nisäkkäisiin kuuluvat karhu, saukko, villisika, villikissa ja gemssi. Birdlife Internationalin mukaan puistossa elää 130 lintulajeja. Niihin kuuluvat maakotka, käärmekotka, muuttohaukka, mehiläishaukka, kivikkopyy, metso ja teeri.[5]
Puiston vesissä elää useita lohikaloja, kuten tonavanjokilohi, purotaimen, puronieriä ja harjus.[5]
Durmitorin kansallispuisto ja ihminen
muokkaaAsutus
muokkaaKansallispuiston alueella elää noin 1 500 ihmistä, joista suurin osa saa elantonsa maanviljelystä ja paimentamisesta. Suurinta osaa korkeimmista niityistä paimentaa kesäisin lampaita ja karjaa. Puiston itärajalla on Žabljakin kylä, jossa on noin 2 000 asukasta.[5]
Suojelu
muokkaaKansallispuisto perustettiin 1952, mutta aluetta on suojeltu jo vuodesta 1907, jolloin Crno jezero -järvi suojeltiin.[6]
Kansainvälistä tunnustusta sille tuli 1976, jolloin Tarajoen laakso listattiin Unescon biosfäärialueeksi. Maailmanperintöluetteloon se otettiin 1980.[7]
Lähteet
muokkaa- Durmitor National Park. UNEP-WCMC, 1/2012. World Heritage Information Sheets (zip) (viitattu 8.5.2016). (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet
muokkaa- ↑ NACIONALNI PARK DURMITOR Nacionalni parkovi Crne Gore. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Aarnio, Juuso (käänt.): 501 luonnonihmettä, jotka on nähtävä edes kerran eläessään, s. 350. Helsinki: Readme.fi, 2010. ISBN 978-952-220-248-2
- ↑ a b c d e f Durmitor National Park, s. 2.
- ↑ a b Introducing Durmitor National Park Lonely Planet. Arkistoitu 20.5.2016. Viitattu 8.5.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Durmitor National Park, s. 3.
- ↑ Durmitor National Park UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 8.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Durmitor National Park UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 5.1.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Durmitorin kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
- Viralliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive) (serbokroaatiksi)
- United Nations Environment Programme Data Sheet (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)