De la Gardien sotaretki
De la Gardien sotaretki oli vuosina 1609–1610 tapahtunut Jakob De la Gardien johtama sotaretki, jolla Ruotsi pyrki tukemaan Moskovan Venäjän valtaistuimelle noussutta Vasili Šuiskia. [1]
| De la Gardien sotaretki | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Puolan–Venäjän sotaa | |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
Taustaa
muokkaaSotaretken taustana oli niin sanottu sekasorron aika, johon Venäjä oli joutunut Rurikin hallitsijasuvun sammuttua. Tämä mahdollisti Ruotsin ja Puolan sekaantumisen Venäjän sisäpolitiikkaan. Kumpikin valtio pyrki voimakeinoin tukemaan omaa ehdokastaan hallitsijaksi. Ruotsin ehdokkaana oli Vasili Šuiski, joka oli luvannut Viipurin sopimuksessa Ruotsille palkkioksi avusta Käkisalmen läänin.
Sota
muokkaaSotaretki alkoi 11. maaliskuuta 1609 Viipurista, kun Jakob De la Gardien johtama 5 000 miehen armeija aloitti marssinsa Kaprion, Iivananlinnan ja Novgorodin kautta kohti Moskovaa. Kaupunki miehitettiin 12. maaliskuuta 1610.[2] Armeija kärsi kuitenkin Klušinon taistelussa 4. heinäkuuta 1610 murskaavan tappion puolalaisia vastaan, ja sen jäännökset joutuivat vetäytymään takaisin Ruotsin alueelle. Kun Venäjän valtaistuimelle noussut Puolan ehdokas Vladislav Vaasa kieltäytyi luovuttamasta Käkisalmen lääniä, Ruotsi aloitti Venäjää vastaan Inkerin sodan.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ De la Gardieska fälttåget 1609–1610 Svenska krig. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 15.9.2018.
- ↑ Venäjän sota (1609–1617) Pohjan prikaatin killan sivusto. Arkistoitu 8.11.2011. Viitattu 7.6.2016.