Avignon
Avignon on kunta Etelä-Ranskassa. Se sijaitsee Rhônejoen rannalla Vauclusen departementissa Provence-Alpit-Rivieran alueella. Avignon on Vauclusen departementin pääkaupunki. Avignonissa on 92 454[1] asukasta (2006) ja suur-Avignonin alueella 155 000 asukasta[2].
| Avignon | |
|---|---|
 Avignon. Oikealla paavien palatsi 1300-luvulta, vasemmalla Pont Saint-Bénézet. |
|
 vaakuna |
|
  Avignon |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ranska |
| Alue | Provence-Alpit-Riviera |
| Departementti | Vaucluse |
| Arroundisementti | Avignon |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 64,78 km² |
| Korkeus | 23 m |
| Väkiluku (2006) | 94 787 |
| – Väestötiheys | 1 463 as./km² |
Historia
muokkaaAvignon on asutettu hyvin aikaisessa vaiheessa. Rooman valtakunnassa se oli Gallia Narbonensisin provinssin keskus. 1100-luvun lopulla Avignon julistautui itsenäiseksi, mutta itsenäisyys murskattiin vuonna 1226, kun Ranskan kuningas Ludvig VIII valtasi kaupungin.[3]
Vuonna 1309 Ranskan kuningas siirsi katolisen kirkon hallinnon paaveineen Avignoniin, joka kuului siihen aikaan Sisilian kuningaskunnalle. Avignonissa kirkko joutui alistumaan monessa asiassa Ranskan kuninkaan tahtoon. Avignonin vankeus kesti vuoteen 1377[4].
Avignon kasvoi tähän aikaan 40 000 asukkaan kaupungiksi, mikä oli siihen aikaan huomattavan suuri asukasluku.lähde?
Vuosina 1309–1377 Avignonissa asui seitsemän paavia:
Vuosina 1335–1364 rakennettiin Palais des Papes, Paavien palatsi, joka tarjosi paaveille suojaa. Palatsin seinät ovat yli viisi metriä paksut. Nykyään palatsi toimii museona. Avignon ympäristöineen pysyi paavin hallinnassa, Kirkkovaltioon kuuluneena ekslaavina vuoteen 1797 saakka, jolloin Ranska valtasi sen itselleen.[4]
Avignonin kulttuuria ja nähtävyyksiä
muokkaa- Palais des Papes
- Pont Saint-Bénézet, kuuluisa Avignonin silta
- katedraali
- runoilija Petrarcan Laura-sonetit ovat syntyneet runoilijan vuonna 1327 Avignonin katedraalissa tapaaman naisen innoittamina[4].
- taidemuseo Calvet
Lähteet
muokkaa- ↑ Résultats du recensement de la population 2006 Institut National de la Statistique et des Études Économiques. Viitattu 24.7.2009. (ranskaksi)
- ↑ Insee - Résultats du recensement de la population de 2013 - Série historique des résultats du recensement pour l'aire urbaine d'Avignon. Viitattu 31.10.2016. (ranskaksi)
- ↑ Chronologie cathares. Viitattu 31.10.2016.(ranskaksi)
- ↑ a b c Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 658. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Avignon Wikimedia Commonsissa
- Albi
- Alppien paalutalot
- Amiensin katedraali
- Arc-et-Senans’n kuninkaallinen suolatehdas
- Arlesin roomalaiset ja romaaniset monumentit
- Avignonin historiallinen keskusta ja Palais des Papes
- Belgian ja Ranskan kellotornit (jaettu Belgian kanssa)
- Bourges'n katedraali
- Canal du Midi
- Causses ja Cévennes
- Chaîne des Puys
- Chartresin katedraali
- Chauvet’n luola
- Cordouanin majakka
- Euroopan suuret kylpyläkaupungit
- Fontainebleaun palatsi ja puisto
- Fontenayn apottiluostari
- Carcassonne
- Le Corbusierin arkkitehtoniset työt
- Le Havre
- Loiren laakso Sully-sur-Loiren ja Chalonnes-sur-Loire välillä
- Lyon
- Mont Saint-Michel
- Nancyn aukiot: Place Stanislas, Place de la Carrière ja Place d’Alliance
- Nord-Pas-de-Calais’n kaivosalue
- Notre-Damen katedraali, entinen Saint-Remin basilika sekä Taun palatsi Reimsissa
- Nizza
- Orangen roomalainen teatteri ja sen ympäristöt sekä ”riemukaari”
- Portonlahti: Girolatanlahti, Scandolan luonnonpuisto ja Pianan calanquet Korsikassa
- Provins
- Monte Perdido
- Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet
- Saint-Émilion
- Saint-Savin-sur-Gartempen luostari
- Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitit
- Seinen jokivarsi Pariisissa
- Grande Île
- Pont du Gard
- Uuden-Kaledonian laguunit
- Vaubanin linnoitukset
- Versailles’n palatsi puistoineen
- Vézelay
- Vézère
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku | |
| 2010-luku | |
| 2020-luku |