Artikkeli (kielioppi)

Artikkeli sijoitetaan tavallisesti substantiivin eteen. Joissain kielissä, kuten lähes kaikissa skandinaavisissa kielissä, määräisenä artikkelina käytetään kuitenkin useimmissa tapauksissa substantiivin kanssa yhteen kirjoitettavaa jälkiliitettä, loppuartikkelia, joka muistuttaa epämääräistä artikkelia tai on identtinen sen kanssa (esimerkiksi ruotsin kielessä ett hus : huset, en skola : skolan ja norjan kielessä en krig : krigen).

Monissa kielissä esiintyy kaksi artikkelityyppiä, määräinen artikkeli ja epämääräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli viittaa kohteeseen yleensä (esimerkiksi englanniksi ”a dog is a mammal”, ”koira on nisäkäs”), ja määräinen artikkeli viittaa johonkin tiettyyn, rajattuun kohteeseen, joka ilmenee asiayhteydestä (esim. ”the dog bit the burglar”, ”koira puri murtovarasta”, ts. jokin tietty koira puri jotain tiettyä henkilöä).

Usein epämääräistä artikkelia käytetään mainittaessa jotain ensimmäisen kerran ja määräistä artikkelia viitattaessa samaan kohteeseen uudelleen. Asiaa havainnollistaa seuraava englanninkielinen lause suomennoksineen: ”I have a hat. The hat is red. I wore the hat when I bought a hat for my sister.” Minulla on (eräs) hattu. (Kyseinen) hattu on punainen. Minulla oli (kyseinen) hattu päässäni ostaessani (toisen, muun) hatun siskolleni.

Ranskan kielessä käytetään määräisen artikkelin (le, la, les) ja preposition de yhteensulautumaa ilmaisemaan epätarkkaa määrää Suomen kielen partitiivin tapaan. Rakenteesta käytetään nimitystä article partitif, ”partitiiviartikkeli”:

• du café = kahvia (de + le)
• des œufs = munia (de + les)

Englannissa ja monissa muissa kielissä ilmaus ”ei mikään”, ”ei kukaan”, ”ei yksikään” voidaan ilmaista yhdellä sanalla, jota käytetään artikkelin tapaan. Englannin kielessä siitä käytetään nimitystä negative article:

• No man is an island. = Yksikään/kukaan ihminen ei ole saari.

Kielissä, joissa substantiiviin pääsääntöisesti liittyy artikkeli, on usein joitakin poikkeustapauksia, joissa artikkelia ei käytetä; tällöin puhutaan ns. ”nolla-artikkelista” (engl. zero article). Esimerkiksi englannin kielessä artikkeli jää pois puhuttelussa, huudahduksissa, otsikkoteksteissä ja tietyissä vakiintuneissa ilmauksissa:

• Boy, come here! = Poika, tulehan tänne!
• Oh boy! = Voi pojat!
• Yellow Car Hit Elderly Lady = Keltainen auto osui varttuneeseen rouvaan (lehtiotsikko)
• at school = koulussa (vrt. at the school = koululla, koulurakennuksessa)

Indoeurooppalaisissa kielissä epämääräiset artikkelit ovat kehittyneet lukusanasta yksi ja määräiset artikkelit demonstratiivipronominista se, tuo; esimerkiksi latinan ille, illa, illud (se, tuo) → ranskan määräiset artikkelit le, la ja epämääräiset artikkelit un, une ← latinan unus, una, unum, yksi. Tätä kehitystä kutsutaan kieliopillistumiseksi.^[1]

Unkari on ainoa artikkeleita kirjakielessä käyttävä uralilainen kieli. Suomen kirjakielen alkuaikoina suomeen yritettiin keinotekoisesti luoda artikkelikategoriaa indoeurooppalaisen mallin mukaan, mikä näkyy esimerkiksi Agricolan uuden testamentin käännöksen Se Wsi Testamenti nimessä.