Alen kunta
Alen kunta (ruots. Ale kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Nödinge-Nol.
| Alen kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Länsi-Götanmaa |
| Keskustaajama | Nödinge-Nol |
| Kuntakoodi | 1440 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 317,01 km² |
| Väkiluku (31.12.2015) ([2]) | 28 862 |
| – Väestötiheys | 91,0 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 317,01 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 28 862 henkeä (31.12.2015).[2]
Kunta tarjoaa normaalit kunnalliset peruspalvelut, kuten koulut, vanhustenhoidon ja kirjaston. Nähtävyyksiä ovat esimerkiksi lasimuseo, kotiseutumuseo ja pronssikautiset kalliopiirrokset. Stenkärrin kirkko on rakennettu vuonna 1842 paikalle, jossa on ollut kirkkoja jo 1200-luvulta asti. Kirkko restauroitiin vuonna 2000. Sinne laitettiin alkuperäiset valoisat ja lämpimät värit. Kastemalja on kopio keskiaikaisesta vastaavasta.[3]
Vuonna 2007 kunnassa oli 44,65 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 14,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaVuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kolme "suurkuntaa":
- Skepplanda (Hålanda ja Skepplanda)
- Starrkärr (Kilanda ja Starrkärr)
- Nödinge (ei muutosta)
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa nämä maalaiskunnat muutettiin kunniksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 muodostettiin nykyinen Alen kunta yhdistämällä Skepplandan, Starrkärrin ja Nödingen kunnaksi. Kunnan nimi on otettu Alen kihlakunnasta.
Kunta on rekisteröinyt keskustaajamakseen Alaforsin, jossa myös kunnantalo sijaitsee. Vuonna 1970 Alafors kasvoi yhteen Nolin rautatieasemayhdyskunnan kanssa ja vuonna 1990 vielä Nödingen kanssa. Statistiska centralbyrån kutsuu näitä kolmea yhteenkasvanutta taajamaa nimellä Nödinge-Nol.
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 4 060 | 14,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 597 | 5,5 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 520 | 8,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 20 685 | 71,7 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 692 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 894 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 204 077 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 60 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 23,3 %
- 18–64-vuotiaat: 59,7 %
- 65 vuotta täyttäneet: 17,1 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,5 | 0,8 | |
| jalostus | 30,6 | 29,3 | |
| palvelut | 66,5 | 69,2 | |
| tuntematon | 1,4 | 0,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 6 780 | 13 201 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 51,4 | ||
Taajamat
muokkaaKunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 621 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
|---|---|---|
| 1 | Nödinge-Nol | 11 476 |
| 2 | Surte | 6 490 |
| 3 | Älvängen | 6 366 |
| 4 | Skepplanda | 1 873 |
| 5 | Alvhem | 369 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
muokkaaRuotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Nolin taajaman kanssa. Uuden taajaman nimi on Nödinge-Nol.[17]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Granås
- Hallbacken
- Hult
- Höga
- Kollanda
- Ramstorp Jätteberget
- Ryd
- Ryksdamm
- Sandåker
- Sandåker (södra delen) och Bräckebergen
- Skår
- Skönningared
- Torp
- Verle
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Alen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 6 | 9 | 8 | 6 | 10 | 8 | 5 | 5 | 7 | 11 | 10 | 11 | ||
| Keskustapuolue | 12 | 12 | 10 | 8 | 7 | 7 | 5 | 5 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | ||
| Liberaalit | 5 | 5 | 5 | 3 | 7 | 6 | 5 | 3 | 2 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | ||
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 21 | 21 | 21 | 26 | 22 | 23 | 19 | 24 | 19 | 21 | 20 | 17 | 17 | 13 | ||
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | 3 | 4 | 7 | 5 | 4 | 3 | 3 | 4 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 5 | 8 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 7 | 5 | 6 | 6 | 5 | 4 | ||
| Yhteensä [21] | 45 | 45 | 45 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | ||
Piirit
muokkaaVuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Nödinge
- Skepplanda-Hålanda
- Starrkärr-Kilanda
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Hålanda
- Kilanda
- Nol-Alafors kbfd*
- Nödinge
- Skepplanda
- Starrkärr
- Starrkärrs kbfd*
Kirkot
muokkaa-
Hålandan kirkko
-
Kilandan kirkko
-
Nolin kirkko
-
Nödingen kirkko
-
Skepplandan kirkko
-
Starrkärrin kirkko
-
Surten kirkko
-
Älvängenin kirkko
Ystävyyskunnat
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ http://www.vastsverige.com/templates/product____1170.aspx?prodId=48952
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Arkistoitu 10.8.2016. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd per tätort efter region och vart 5:e år Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.5.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Alen kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Turisti-info
- Lasimuseo (ruotsiksi)