Aivotulehdus

Aivotulehdus eli aivokuume tai enkefaliitti on aivojen tulehdus. Sen aiheuttaa useimmiten virus, mutta sen voi aiheuttaa myös bakteeri, tai se voi olla jonkin muun sairauden, kuten vesikauhun, sikotaudin, herpes simplexin tai kupan, komplikaatio. Aivotulehduksen oireita ovat kuume, päänsärky, oksentelu, kouristelu, alentunut tajuisuus ja valonarkuus. Joskus potilailla esiintyy myös muun muassa niskan jäykkyyttä, ataksiaa ja persoonallisuuden muutoksia.^[1]

Aivotulehdus johtaa joskus koomaan tai jopa kuolemaan. Se aiheuttaa joskus pysyviä keskushermostovaurioita, ja sairaus on mahdollinen kuurosokeuden syy.^[2] Meningoenkefaliitista voidaan puhua, jos myös aivokalvot ovat tulehdustilassa.

Aivotulehduksen aiheuttava virus on tarttuva. Sairauden akuutti vaihe kestää useimmiten enintään noin viikon, vaikka täysi toipuminen saattaa viedä huomattavasti kauemmin. Vakava aivokuume voi vaurioittaa keskushermostoa pysyvästikin.

Mikäli aivokuume oireilee hyvin lievästi, potilas saattaa selvitä kotihoidolla. Useimmat kuitenkin tarvitsevat sairaalahoitoa. Aivokuume voi olla tappava varsinkin pikkulapsilla ja vanhoilla ihmisillä.

Aivokuumeen ennuste vaihtelee. Herpesenkefaliittiin liittyy asikloviirihoidosta huolimatta 19–28 prosentin kuolleisuus, ja hengissä selvinneistäkään suurin osa ei toivu sairaudesta täysin. Suomessa 70 prosenttia tervehtyy muiden virusten aiheuttamista aivokuumeista. Sairautta esiintyy kaiken ikäisillä, etupäässä kuitenkin lapsilla, ikääntyneillä ja heillä, joilla immuunijärjestelmä on jostain syystä heikennyt.^[3]

Enkefaliiteilla on lukuisia aiheuttajia, ja toisinaan sairaus jää etiologialtaan epäselväksi. Erään tutkimuksen mukaan vuosittain 1,5/100 000 suomalaisesta sairastuu enkefaliittiin. Lapsilla sairauden uskotaan olevan yleisempi.^[4] Japanin aivotulehdus aiheuttaa vuosittain noin 15 000 kuolemaa. Sitä esiintyy Japanissa, Kiinassa, Koreassa, Taiwanissa, Kaakkois-Aasiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa.