Aapasuo

Aapasuot ovat yleensä suuria avosoita. Keskeltä ne ovat hyvinkin märkää nevaa tai lettoa, koska vesi valuu kohti keskustaa. Keskustan nevoilla on märkiä rimpiä ja kuivia jänteitä. Aapasoiden reunoilla on tavallisesti korpia tai rämeitä. Aapasuot ovat minerotrofisia soita, joilla turve voi olla runsasravinteista, koska kevättulvat tuovat joka vuosi lisäravinteita ympäröiviltä kivennäismailta. Eräs aapasuon tyyppi on rinnesuo, joita on Suomessa etenkin Posiolla ja Itä-Lapissa. Sijaintinsa puolesta aapasuot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin, Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Lapin aapasuot. Tyypillisimmät aapasuot ovat Peräpohjolassa.

Aapasuolla ei kasva niin paljon rahkasammalta kuin keidassuolla. Järvikorte on yleinen aapasoiden vetisillä nevoilla, samoin kuin raate, erilaiset sarat ja heinät taas suon laita-alueilla. Putkilokasveja suolla on yleensä paljon, erityisesti suon märillä keskialueilla, jotka ovat runsasravinteisia.

• WSOY Facta - Aapa^{[vanhentunut linkki]}

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aapasuo.

• Aapasuo voi muuttua nopeasti vesitalouden muuttuessa (Arkistoitu – Internet Archive)

• Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M. 1978. Suoaapinen. Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto, ss. 36-38.