1955

Vuosi 1955 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Tammikuu−maaliskuu

1. tammikuuta − Runsaan kymmenen neliökilometrin alue siirrettiin Tyrvään kunnasta Vammalan kauppalaan. Lahden kaupunkiin siirrettiin laajoja alueita Nastolan ja Orimattilan kunnista.
2. tammikuuta – Panaman presidentti José Antonio Remón Cantera murhattiin.
6. tammikuuta − Arkkipiispa Ilmari Salomies vihki Oulun hiippakunnan uuden piispan Olavi Heliövaaran virkaansa Oulun tuomiokirkossa.
9. tammikuuta – Hemmo Silvennoinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Saksan-Itävallan mäkiviikon.
21. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi vahvisti asetuksen uudesta keskusrikospoliisista, jonka ensimmäiseksi päälliköksi tuli sisäministeriön poliisineuvos Kosti Vasa.
23. tammikuuta – Kansanpuolue valitsi Helsingin kaupunginjohtajan, ylipormestari Eero Rydmanin, presidenttiehdokkaakseen vuoden 1956 presidentinvaaliin.
25. tammikuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto lakkautti Saksan kanssa vuodesta 1941 voimassa olleen sotatilan.
25. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtajan Rainer von Fieandtin Suomen Pankin pääjohtajaksi.
30. tammikuuta – SDP:n kansanedustaja, toimittaja ja pakinoitsija Yrjö Kilpeläinen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Suomen Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Valdemar Liljeström.
3. helmikuuta − Tšekkoslovakia lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan.
8. helmikuuta – Nikolai Bulganin syrjäytti Georgi Malenkovin Neuvostoliiton johdosta.
9. helmikuuta − Kiina ilmoitti, että maassa oli siirrytty "vapaaehtoisesta" pakolliseen asepalvelukseen.
13. helmikuuta – Israel sai haltuunsa neljä seitsemästä Kuolleen meren kääröstä.
18. helmikuuta − Puola lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan.
21. helmikuuta − Diplomi-insinööri Uolevi Raade nimitettiin Neste Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän oli toiminut yhtiön pääjohtajana vuodesta 1952.
25. helmikuuta − Jääkäriliike vietti 40-vuotisjuhlansa Turussa. Juhlaan osallistui liki 140 jääkäriä.
1. maaliskuuta − Bulgaria lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan.
1. maaliskuuta − Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti, että Helsingissä lokakuussa 1950 kadonnut italialaissyntyinen ydinfyysikko Bruno Pontecorvo oleskeli Moskovassa. Myöhemmin hän siirtyi työskentelemään Dubnan ydintutkimuskeskukseen.
6. maaliskuuta – Ensimmäinen Pirkan Hiihto järjestettiin. 87 kilometriä pitkä latu ulottui Hämeenkangasta pitkin Niinisalosta Tampereelle.
18. maaliskuuta − Paavi Pius XII perusti katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan ja nimitti sen piispaksi Suomen katolista kirkkoa jo 20 vuotta johtaneen Gulielmus Cobbenin.
25. maaliskuuta – Yhdysvaltain tulli takavarikoi 520 kappaletta Allen Ginsbergin runoa "Huuto" siveettömänä.

Huhtikuu−kesäkuu

5. huhtikuuta – Winston Churchill erosi pääministerin virasta terveyssyistä, hänen seuraajakseen tuli Anthony Eden.
11. huhtikuuta – Air Indian omistama Kashmir Princess -matkustajalentokone tuhoutui Etelä-Kiinan merellä.
18. huhtikuuta – Albert Einstein kuoli.
18. huhtikuuta − Unkarin pääministeri Imre Nagy erotettiin.
18. huhtikuuta – Bandungin konferenssi alkoi Indonesiassa.
24. huhtikuuta – Kokoomus valitsi puoluekokouksessaan puheenjohtajakseen kansanedustaja, rehtori Jussi Saukkosen ja presidenttiehdokkaakseen suurlähettiläs Sakari Tuomiojan.
5. toukokuuta – Saksan liittotasavallasta tuli itsenäinen valtio.
9. toukokuuta – Kylmä sota: Saksan liittotasavalta liittyi Natoon.
11. toukokuuta – Japanilainen junalautta Shiunmaru törmäsi Seton sisämerellä sumussa Ukomaru 3 -rahtilaivaan ja upposi. 166 matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli. Kuolleista suurin osa oli luokkaretkellä olleita koululaisia.^[1]^[2]
14. toukokuuta – Kahdeksan itäblokin maata solmi puolustusliiton Varsovassa.
14. toukokuuta − Sveitsin Montreux’ssä paljastettiin marsalkka Mannerheimin muistomerkki.
15. toukokuuta – Itävallan valtiosopimus (Österreichischer Staatsvertrag) allekirjoitettiin.
24. toukokuuta − Radioinsinööriseuran televisiokerho järjesti Suomen ensimmäisen julkisen televisiolähetyksen, joka lähetettiin Teknillisen Korkeakoulun radiolaboratoriosta Helsingissä. Lähetyksen ohjasi ja juonsi näyttelijä Lasse Pöysti.
26. toukokuuta − Neuvostoliiton johtomiehet Nikita Hruštšov ja Nikolai Bulganin saapuivat vierailulle Jugoslaviaan.
30. toukokuuta − Oulun kaupunki vietti 350-vuotisjuhliaan.
2. kesäkuuta − Neuvostoliitto ja Jugoslavia solmivat ystävyyssopimuksen.
4. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheimin patsas paljastettiin Seinäjoella.
8. kesäkuuta − Ruotsin prinsessa Sibylla ja hänen tyttärensä prinsessat Désirée ja Birgitta saapuivat vierailulle Suomeen.
6. kesäkuuta – SDP valitsi eduskunnan puhemiehen K.-A. Fagerholmin presidenttiehdokkaakseen.
11. kesäkuuta – Yli 80 katsojaa sai surmansa kilpa-auton syöksyttyä yleisön joukkoon ja räjähdettyä Le Mansin autokilpailussa Ranskassa.^[3]
11. kesäkuuta − Miss Suomi Inga-Britt Söderberg valittiin Helsingin Messuhallissa Miss Euroopaksi.
12. kesäkuuta – RKP valitsi presidenttiehdokkaakseen entisen pääministerin Ralf Törngrenin.
12. kesäkuuta − Köyliönjärven Kirkkokarilla Köyliössä paljastettiin piispa Henrikin muistomerkki, josta muodostui Suomen katolisten pyhiinvaelluskohde.
13. kesäkuuta – SKDL valitsi presidenttiehdokkaakseen kansanedustaja Eino Kilven.
16. kesäkuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1960 talvikisat Squaw Valleylle ja kesäkisat Roomalle.

Heinäkuu−syyskuu

16. heinäkuuta − Vakoilusta vuonna 1949 elinkautiseen vankeuteen tuomittu kardinaali József Mindszenty vapautettiin vankilasta Unkarissa.
17. heinäkuuta – Disneyland avattiin Anaheimissa Kaliforniassa.
18. heinäkuuta – Weldon Kees, yhdysvaltalainen runoilija, kriitikko sekä romaani- ja novellikirjailija katosi. Hänen kohtalonsa on jäänyt epäselväksi.
18. heinäkuuta − Genevessä Sveitsissä alkoi ”neljän suuren” konferenssi, johon osallistuivat Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower, Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Bulganin, Ranskan pääministeri Edgar Faure ja Ison-Britannian pääministeri Anthony Eden. Konferenssi päättyi 23. heinäkuuta.
27. heinäkuuta – Liittoutuneiden miehitys päättyi Itävallassa (se oli alkanut 9. toukokuuta 1945).
1. elokuuta − Kirjailija Toivo Pekkanen nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi.
2. elokuuta − Marsalkka Tito nimesi puheessaan Josif Stalinin pääsyylliseksi Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteiden katkeamiseen vuonna 1948.
6. elokuuta − Lahden kaupunki vietti 50-vuotisjuhliaan.
10. elokuuta – Pääministeri Urho Kekkonen ehdotti Suomen liittymistä Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
20. elokuuta – berberisissit hyökkäsivät Atlasvuorten alueella Marokossa kahteen ranskalaiseen asutukseen surmaten 77 Ranskan kansalaista.
27. elokuuta – Guinnessin ennätysten kirja julkaistiin ensimmäisen kerran.
15. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi ja pääministeri Urho Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Neuvostoliittoon. Vierailun aikana ilmoitettiin 19. syyskuuta, että Neuvostoliitto palauttaa Porkkalan vuokra-alueen Suomelle. Ehtona oli YYA-sopimuksen voimassaolon pidentäminen 20 vuodella.
16. syyskuuta – Sotilasvallankaappaus Argentiinassa syrjäytti Juan Perónin.
30. syyskuuta – Sisäministeri Väinö Leskinen erosi hallituksesta ja hänen tilalleen ministeriksi nimitettiin kansanedustaja Valto Käkelä.

Lokakuu−joulukuu

2. lokakuuta – ENIAC-tietokone poistettiin käytöstä.
7. lokakuuta – Viimeiset saksalaiset sotavangit vapautettiin Neuvostoliitosta.
9. lokakuuta − Länsisaksalainen säveltäjä Paul Hindemith sai järjestyksessä toisen Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon.
16. lokakuuta – Ruotsissa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys siirtymisestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Yli 83 prosenttia äänestäneistä vastusti siirtymistä.
23. lokakuuta – Saarland liittyi jälleen Saksan liittotasavaltaan kansanäänestyksen jälkeen.
26. lokakuuta – Itävalta julistettiin jälleen itsenäiseksi tasavallaksi uudella perustuslailla ja ikuisesti neutraaliksi.
28. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
29. lokakuuta – Neuvostoliiton taistelulaiva Novorossijsk upposi Sevastopolin satamassa törmättyään sodanaikaiseen miinaan, 608 merimiestä kuoli. Laivaston ylipäällikkö Nikolai Kuznetsov erotettiin onnettomuuden johdosta. (Onnettomuudesta annettiin tietoja vasta 1980-luvulla).
23. marraskuuta – Kookossaaret siirtyivät Yhdistyneeltä kuningaskunnalta Australian hallintaan.
25. marraskuuta – Kuningas Haakon VII tuli olleeksi 50 vuotta Norjan valtaistuimella.
26. marraskuuta – Helsingin keskustassa vihittiin käyttöön Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama liiketalo, Kaivotalo.
27. marraskuuta – Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi täytti 85 vuotta.
29. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi lain, jolla kunnallinen vaalikausi pidennettiin kolmivuotisesta nelivuotiseksi. Laki tuli voimaan vuoden 1956 kunnallisvaalien jälkeen.
1. joulukuuta – Alabaman Montgomeryssa ompelija Rosa Parks pidätettiin hänen kieltäydyttyään antamasta linja-autossa istumapaikkaansa valkoiselle miehelle. Valitus tuomiosta sai Yhdysvaltain korkeimman oikeuden julistamaan rotuerottelun perustuslain vastaiseksi. Pastori Martin Luther King aloitti myöhemmin menestyksekkään bussiboikotin Montgomeryssa tapauksen johdosta.
3. joulukuuta – Presidentti J. K. Paasikivi vastaanotti Presidentinlinnan pihalla Neuvostoliiton hänelle lahjoittaman ZIS-110-henkilöauton. Samanlaisen auton sai myös pääministeri Urho Kekkonen.
6. joulukuuta – Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska tunnustivat Itävallan pysyvän puolueettomuuden.

8. joulukuuta – Euroopan neuvosto otti käyttöön Euroopan lipun.
8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 90 vuotta Ainolassa Järvenpäässä.
11. joulukuuta – Suomen lennätinlaitos täytti sata vuotta.
14. joulukuuta – Albania, Bulgaria, Ceylon (nyk. Sri Lanka), Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Jordania, Kambodža, Laos, Libya, Nepal, Portugali, Romania, Suomi ja Unkari otettiin YK:n jäseniksi. Järjestön jäsenmääräksi tuli nyt 76.
19. joulukuuta – Sudanin parlamentti julisti itsenäisyyden.
21. joulukuuta – Ensimmäinen suomalainen ikkunaluukuton juna kulki Porkkalan alueen, "Euroopan pisimmän tunnelin", halki.
23. joulukuuta – Väinö Linnan romaaniin perustuva elokuva Tuntematon sotilas sai ensi-iltansa Helsingissä.

Tuntematon päivämäärä

Yleisradio aloitti tv:n koelähetykset Suomen Televisio -kanavalla.
Jousiammuntaseura Oulun Jousimiehet perustettiin.

Syntyneitä

Tammikuu−maaliskuu

5. tammikuuta – Kari Mäkinen, Suomen arkkipiispa
6. tammikuuta – Rowan Atkinson, englantilainen koomikko
6. tammikuuta – Hannu Salakka, suomalainen kirjailija (k. 2003)
10. tammikuuta – Michael Schenker, saksalainen kitaristi
15. tammikuuta – Juha Tikka, suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja muusikko
17. tammikuuta – Katalin Karikó, vuoden 2023 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut unkarilainen biokemisti
18. tammikuuta – Kevin Costner, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. tammikuuta – Kari Makkonen, suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja
20. tammikuuta – Ingjerd Schou, norjalainen poliitikko
24. tammikuuta – Alan Sokal, yhdysvaltalainen fyysikko
25. tammikuuta – Tōru Iwatani, japanilainen pelisuunnittelija
26. tammikuuta – Edward Lodewijk van Halen (”Eddie Van Halen”), alankomaalaissyntyinen muusikko (”Van Halen”, k. 2020)
26. tammikuuta – Kauko ”Kake” Randelin, suomalainen iskelmälaulaja
28. tammikuuta – Nicolas Sarkozy, Ranskan presidentti 2007–2012
30. tammikuuta – John Baldacci, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko
8. helmikuuta – John Grisham, yhdysvaltalainen kirjailija
10. helmikuuta – Petri Tiili (”Pelle Miljoona”), suomalainen muusikko
10. helmikuuta – Greg Norman, australialainen golf-pelaaja
11. helmikuuta – Anneli Jäätteenmäki, Suomen pääministeri 2003
17. helmikuuta – Mo Yan, vuoden 2012 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kiinalainen kirjailija
22. helmikuuta − David Axelrod, yhdysvaltalainen poliittinen strategi ja konsultti
24. helmikuuta – Steve Jobs, yhdysvaltalainen liikemies (Apple Computerin perustaja, k. 2011)
24. helmikuuta – Alain Prost, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja^[4]^[5]
25. helmikuuta – Jaakko Löytty, suomalainen gospelmuusikko
1. maaliskuuta – Denis Mukwege, vuoden 2018 Nobelin rauhanpalkinnon saanut kinshasankongolainen lääkäri ja naisten oikeuksien puolestapuhuja
4. maaliskuuta – Annukka Ahola, suomalainen oopperalaulaja ja säveltäjä
11. maaliskuuta – Nina Hagen, itäsaksalaissyntyinen laulaja
12. maaliskuuta – Wang Yang, kiinalainen poliitikko
16. maaliskuuta – Kari Heiskanen, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja
18. maaliskuuta – Annika Lapintie, suomalainen kansanedustaja
18. maaliskuuta – Anssi Tikanmäki, suomalainen muusikko ja säveltäjä (k. 2024)
19. maaliskuuta – Bruce Willis, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. maaliskuuta – Simon Yam, hongkongilainen näyttelijä ja elokuvatuottaja
21. maaliskuuta – Philippe Troussier, ranskalainen jalkapallovalmentaja
27. maaliskuuta – Mariano Rajoy, Espanjan pääministeri 2011–2018
28. maaliskuuta – Reba McEntire, yhdysvaltalainen kantrilaulaja ja näyttelijä
29. maaliskuuta – Rolf Lassgård, ruotsalainen näyttelijä
31. maaliskuuta – Angus Young, australialainen muusikko (AC/DC)

Huhtikuu−kesäkuu

5. huhtikuuta – Markku Toikka, suomalainen muusikko, käsikirjoittaja ja stand up -koomikko
13. huhtikuuta – Irina Hakamada, venäläinen poliitikko
15. huhtikuuta – Dodi Al-Fayed, egyptiläinen elokuvatuottaja (k. 1997)
16. huhtikuuta – Ritva Reinikka, suomalainen Maailmanpankin virassa toimiva taloustieteilijä
20. huhtikuuta – Svante Pääbo, vuoden 2022 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen biologi
23. huhtikuuta – Juan Giha, perulainen ampuja ja olympiamitalisti
24. huhtikuuta – John de Mol, alankomaalainen mediayrittäjä (tositelevisio-ohjelma Big Brotherin luoja)
28. huhtikuuta − Pekka Ervasti, suomalainen politiikan toimittaja
29. huhtikuuta – Kate Mulgrew, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. toukokuuta − Anne Sofie von Otter, ruotsalainen oopperalaulaja
11. toukokuuta – Sami Hurmerinta, suomalainen muusikko
14. toukokuuta – Jaana Oravisto, suomalainen näyttelijä
14. toukokuuta – Robert Tapert, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
16. toukokuuta – Olli Kortekangas, suomalainen säveltäjä
18. toukokuuta – Chow Yun-Fat, hongkongilainen näyttelijä
19. toukokuuta – Anatoli Tšubais, venäläinen poliitikko
19. toukokuuta – Jaana Kapari-Jatta, suomalainen suomentaja
22. toukokuuta – Philip Dybvig, vuoden 2022 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
22. toukokuuta − Heta Gylling, suomalainen filosofi
23. toukokuuta – Merja Ikkelä, suomalainen harmonikkataiteilija ja pianisti
29. toukokuuta – James Gosling, kanadalainen tietotekniikan asiantuntija, Java-ohjelmointikielen laatija
30. toukokuuta – Brian Kobilka, vuoden 2012 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
1. kesäkuuta – Esko Salervo, suomalainen televisiokäsikirjoittaja, dramaturgi, näytelmäkirjailija ja biologi
6. kesäkuuta – Stefan Sauk, ruotsalainen näyttelijä
8. kesäkuuta – Tim Berners-Lee, brittiläinen fyysikko, www:n keksijä
9. kesäkuuta – Taiska (oik. Hannele Kauppinen), suomalainen iskelmälaulaja ja teatteriohjaaja
16. kesäkuuta − Anatoli Tšubais, venäläinen poliitikko ja talousmies
17. kesäkuuta − Martti Anhava, suomalainen kirjailija, suomentaja ja vapaa toimittaja
20. kesäkuuta – Sonja Mikkelsen, tanskalainen poliitikko
22. kesäkuuta – Jaana Saarinen, suomalainen näyttelijä

Heinäkuu−syyskuu

4. heinäkuuta – Eero Heinäluoma, suomalainen poliitikko (SDP:n puheenjohtaja 2005–2008), eduskunnan puhemies
9. heinäkuuta – Lindsey Graham, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko
9. heinäkuuta – Jimmy Smits, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. heinækuuta – Pål Thowsen, norjalainen jazzrumpali
16. heinäkuuta − Kike Elomaa, suomalainen kehonrakentaja, laulaja ja perussuomalaisten kansanedustaja
21. heinäkuuta – Marcelo Bielsa, argentiinalainen jalkapalloilija ja valmentaja
1. elokuuta – Gerd Kristiansen, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja
4. elokuuta – Billy Bob Thornton, yhdysvaltalainen näyttelijä
10. elokuuta – Sari Baldauf, suomalainen yritysjohtaja (Nokian varatoimitusjohtaja)
10. elokuuta – Anne Nielsen, suomalainen näyttelijä
13. elokuuta – Paul Greengrass, brittiläinen elokuvaohjaaja
17. elokuuta – Rauha Kejonen, suomalainen kirjailija
31. elokuuta – Edwin Moses, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
2. syyskuuta − Vartkess A. Apkarian, yhdysvaltalainen kemisti ja professori
5. syyskuuta – Tiina Nopola, suomalainen kirjailija
10. syyskuuta – Jukka Kanerva, suomalainen politiikan tutkija (k. 1998)
10. syyskuuta – Marja-Liisa Kirvesniemi, suomalainen hiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
11. syyskuuta – Enzo Ghinazzi, "Pupo", italialainen laulaja-lauluntekijä
17. syyskuuta – Charles Martinet, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
21. syyskuuta – Mika Kaurismäki, suomalainen elokuvaohjaaja
27. syyskuuta – Charles Burns, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja

Lokakuu−joulukuu

5. lokakuuta – Jean-Jacques Lafon, ranskalainen laulaja
7. lokakuuta – Yo-Yo Ma, kiinalaissyntyinen sellisti
20. lokakuuta – Thomas Newman, yhdysvaltalainen säveltäjä
23. lokakuuta – Graeme Revell, uusiseelantilainen elokuva- ja televisiosäveltäjä
25. lokakuuta – Leena Lander, suomalainen kirjailija
28. lokakuuta – Bill Gates, yhdysvaltalainen liikemies (Microsoftin perustaja)
4. marraskuuta – David Julius, vuoden 2021 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen fysiologi ja professori
4. marraskuuta – Matti Vanhanen, Suomen pääministeri 2003–2010
5. marraskuuta – Kris Jenner, yhdysvaltalainen televisioesiintyjä
7. marraskuuta – Paul Romer, vuoden 2018 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
8. marraskuuta – Staffan Bruun, suomalainen kirjailija
10. marraskuuta – Clare Higgins, englantilainen näyttelijä
11. marraskuuta – Friedrich Merz, saksalainen poliitikko
13. marraskuuta – Caryn Elaine Johnson (”Whoopi Goldberg”), yhdysvaltalainen näyttelijä
14. marraskuuta – Heidi Hautala, suomalainen poliitikko
18. marraskuuta – Ile Kallio, suomalainen kitaristi (Hurriganes)
19. marraskuuta – Ulla Tapaninen, suomalainen näyttelijä
20. marraskuuta – Pertti Rastela, suomalainen jääkiekkoilija
23. marraskuuta – Dan Ekborg, ruotsalainen näyttelijä
24. marraskuuta – Roger Talermo, suomalainen yritys- ja urheilujohtaja (k. 2024)
30. marraskuuta – Billy Idol, englantilainen rock-muusikko
1. joulukuuta – Veikko Aaltonen, suomalainen elokuvaohjaaja
4. joulukuuta – Yasser Hanna Ayyash jordanialainen katolinen arkkipiispa
9. joulukuuta – Markku Vesala, suomalainen nimellä DJ Edward vaikuttanut tiskijukka (k. 2019)
13. joulukuuta – Ben Bernanke, vuoden 2022 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä, Federal Reserven ent. pääjohtaja
15. joulukuuta – Jouni Mömmö, suomalainen muusikko (Mana Mana, k. 1991)
18. joulukuuta – Vijay Mallya, intialainen liikemies
20. joulukuuta – Pauli Välimäki, suomalainen toimittaja ja poliitikko
21. joulukuuta – Jane Kaczmarek, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. joulukuuta – Thomas Südhof, vuoden 2013 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen biokemisti
24. joulukuuta – Clarence Gilyard, yhdysvaltalainen näyttelijä
28. joulukuuta – Liu Xiaobo, vuoden 2010 Nobelin rauhanpalkinnon saanut kiinalainen ihmisoikeustaistelija ja Kiinan Pen-klubin puheenjohtaja (k. 2017)

Tuntematon päivämäärä

Lloyd Jones, uusiseelantilainen fiktiokirjailija

Kuolleita

Tammikuu−maaliskuu

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1955 kuolleista henkilöistä

2. tammikuuta – José Antonio Remón Cantera, Panaman presidentti (s. 1908)
3. tammikuuta – Nestor Linnanen, suomalainen muurari ja punakaartilaispäällikkö (s. 1873)
5. tammikuuta – Yves Tanguy, ranskalainen taiteilija (s. 1900)
11. tammikuuta – Rodolfo Graziani, italialainen sotamarsalkka, kuvernööri ja ministeri (s. 1882)
15. tammikuuta – Yrjö Viita, suomalainen taidemaalari (s. 1892)
22. tammikuuta – Jonni Myyrä, suomalainen keihäänheittäjä (kaksinkertainen olympiavoittaja) (s. 1892)
29. tammikuuta – Hans Hedtoft, Tanskan pääministeri (s. 1903)
30. tammikuuta – Yrjö Kilpeläinen (”Jahvetti”), suomalainen poliitikko ja pakinoitsija (s. 1907)
31. tammikuuta – John R. Mott, vuoden 1946 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen järjestöjohtaja (s. 1865)
7. helmikuuta – Rolf Roschier, suomalainen runoilija (s. 1878)
18. helmikuuta – Kim Seong-su, eteläkorealainen poliitikko (s. 1891)
20. helmikuuta – Oswald Avery, kanadalais-yhdysvaltalainen lääketieteen tutkija ja immunologi (s. 1877)
21. helmikuuta – Anna Schreck, suomalainen kansakoulunopettaja ja urheiluopiston perustaja (s. 1864)
23. helmikuuta – Paul Claudel, ranskalainen runoilija, näytelmäkirjailija, esseisti ja diplomaatti (s. 1868)
5. maaliskuuta – Antanas Merkys, Liettuan pääministeri 1939–1940 (s. 1887)
8. maaliskuuta – Clémentine Albertine Marie Léopoldine, Belgian kuninkaan Leopold II:n tytär (s. 1872)
11. maaliskuuta – Sir Alexander Fleming, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen tutkija (penisilliinin keksijä) (s. 1881)
12. maaliskuuta – Charlie Parker, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1920)
18. maaliskuuta – Elsa Kallio, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1889)
19. maaliskuuta – Leonid Govorov, neuvostoliittolainen kenraali (s. 1897)
22. maaliskuuta – Unto Seppänen, suomalainen kirjailija (s. 1904)
24. maaliskuuta – V. T. Aaltonen, suomalainen metsätieteilijä ja professori (s. 1889)

Huhtikuu−kesäkuu

7. huhtikuuta – Theodosia Burr Goodman (”Theda Bara”), yhdysvaltalainen mykän elokuvan aikakauden näyttelijä (s. 1885)
10. huhtikuuta – Ilmari Launis, suomalainen arkkitehti (s. 1881)
10. huhtikuuta – Pierre Teilhard de Chardin, ranskalainen jesuiittapappi, filosofi ja paleontologi (s. 1881)
14. huhtikuuta – Väinö Kaasalainen, suomalainen kansanopiston ja kansankorkeakoulun johtaja, kansanedustaja ja ministeri (s. 1902)
18. huhtikuuta – Albert Einstein, vuoden 1921 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalaissyntyinen teoreettinen fyysikko (s. 1879)
27. huhtikuuta – Martti Kovero, suomalainen taloushistorioitsija, tilastotieteilijä, ylijohtaja ja poliitikko (s. 1882)
8. toukokuuta – Oskar Huttunen, suomalainen tukkukauppias ja kauppaneuvos, Osk. Huttusen säätiön perustaja (s. 1865)
10. toukokuuta – Carolus Lindberg, suomalainen arkkitehti ja professori (s. 1889)
16. toukokuuta – James Agee, yhdysvaltalainen kirjailija, runoilija ja elokuva-arvostelija (s. 1909)
25. toukokuuta – Wardell Gray, yhdysvaltalainen bebop-tenorisaksofonisti (s. 1921)
26. toukokuuta – Alberto Ascari, italialainen kilpa-autoilija (s. 1918)^[6]^[7]
1. kesäkuuta – Heikki Renvall, suomalainen lakimies ja senaattori (s. 1872)
11. kesäkuuta – Pierre Levegh, ranskalainen autourheilija (s. 1905)^[8]^[9]
17. kesäkuuta – Ida Aalle-Teljo, suomalainen poliitikko (s. 1875)
29. kesäkuuta – Max Pechstein, saksalainen taidemaalari (s. 1881)

Heinäkuu−syyskuu

10. heinäkuuta – Einar Frogner, norjalainen poliitikko (s. 1893)
10. heinäkuuta – Jerry Hoyt, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1929)^[10]
20. heinäkuuta – Calouste Gulbenkian, armenialais-yhdysvaltalainen öljyalan suurliikemies ja taiteen keräilijä (s. 1869)
23. heinäkuuta – Cordell Hull, vuoden 1945 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1871)
25. heinäkuuta – Ilmari Hannikainen, suomalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1892)
25. heinäkuuta – Tapio Ilomäki, suomalainen elokuvamusiikin säveltäjä (s. 1904)
26. heinäkuuta – Eemeli Aakula, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1879)
2. elokuuta – Rupprecht, Baijerin viimeinen kruununprinssi ja saksalainen sotamarsalkka (s. 1869)
11. elokuuta – Eino Pitkänen, suomalainen arkkitehti (s. 1904)
11. elokuuta – Robert Williams Wood, yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1868)
12. elokuuta – Thomas Mann, vuoden 1929 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (s. 1875)
12. elokuuta – James B. Sumner, vuoden 1946 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (s. 1887)
17. elokuuta – Fernand Léger, ranskalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja elokuvantekijä (s. 1881)
23. elokuuta – Hulda Keskinen, suomalainen näyttelijä (s. 1893)
29. elokuuta – Sirkka Hertzberg, suomalainen näyttelijä (s. 1877)
18. syyskuuta – Robert Cyril Layton Perkins, englantilainen eläintieteilijä (s. 1866)
18. syyskuuta – Tyko Sallinen, suomalainen taidemaalari (s. 1879)
19. syyskuuta – Carl Milles, ruotsalainen kuvanveistäjä (s. 1875)
21. syyskuuta – Ernst Krogius, suomalainen lakimies, laivanvarustaja, kilpapurjehtija ja urheiluvaikuttaja (s. 1865)
24. syyskuuta – Jonathan Leunbach, tanskalainen lääkäri ja seksologi (s. 1884)
25. syyskuuta – Martha Norelius, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja (s. 1908)
30. syyskuuta – James Dean, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1931)
30. syyskuuta – Pentti Haanpää, suomalainen kirjailija (s. 1905)

Lokakuu−joulukuu

1. lokakuuta – Charles Christie, kanadalainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja (s. 1880)
4. lokakuuta – Aléxandros Papágos, kreikkalainen sotamarsalkka ja Kreikan pääministeri (s. 1883)
6. lokakuuta – Alpo Sailo, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1877)
12. lokakuuta – Ester Helenius, suomalainen taidemaalari (s. 1875)
18. lokakuuta – José Ortega y Gasset, espanjalainen filosofi (s. 1883)
21. lokakuuta – Topi Martin Valli, suomalainen kirjailija (s. 1889)
24. lokakuuta – Betsy Baker, yhdysvaltalainen mahdollisesti maailman vanhin henkilö (s. 1842)
29. lokakuuta – Tauno Luiro, suomalainen mäkihyppääjä (s. 1932)
5. marraskuuta – Maurice Utrillo, ranskalainen taidemaalari (s. 1883)
6. marraskuuta – Jack McGrath, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1919)^[11]^[12]
11. marraskuuta – Harry Cobby, australialainen hävittäjä-ässä ja kenraali (s. 1894)
19. marraskuuta – Eino Iisakki Järvinen, suomalainen kenraaliluutnantti ja merivoimien komentaja (s. 1896)
24. marraskuuta – Lionel George Curtis, englantilainen virkamies, poliitikko ja kirjailija (s. 1872)
27. marraskuuta – Arthur Honegger, sveitsiläis-ranskalainen säveltäjä (s. 1892)
13. joulukuuta – António Egas Moniz, vuoden 1949 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut portugalilainen neurologi, lobotomian kehittäjä, poliitikko ja diplomaatti (s. 1874)
21. joulukuuta – Erik Bryggman, suomalainen arkkitehti (s. 1891)

Nobelin palkinnot

Muuta

Vuosi 1955 fiktiossa

Elokuvissa Paluu tulevaisuuteen ja Paluu tulevaisuuteen II aikamatkustetaan vuoteen 1955.

Lähteet

↑ Pearce, W. A.: Japanese Railway Ships The Japanese Railway Society. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
↑ '55 ship tragedy survivors complete trip The Japan Times. 12.5.2004. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
↑ Les Vingt Quatre Heures du Mans, 1955 Archive – Article. July 1955. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
Spurgeon, Brad: On Auto Racing’s Deadliest Day Sports – Autoracing. 11.6.2015. The New York Times. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
Mercedes domination overshadowed by Le Mans tragedy ESPN. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Alain Prost Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Alain Prost - France ESPN. Arkistoitu 23.2.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Alberto Ascari Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Alberto Ascari - Italy ESPN. Arkistoitu 21.11.2015. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Pierre Levegh Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Pierre Levegh - France ESPN. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Jerry Hoyt - United States ESPN. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Jack McGrath Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Jack McGrath - United States ESPN. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1955 Wikimedia Commonsissa

[1] Pearce, W. A.: Japanese Railway Ships The Japanese Railway Society. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)

[2] '55 ship tragedy survivors complete trip The Japan Times. 12.5.2004. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)

[3] Les Vingt Quatre Heures du Mans, 1955 Archive – Article. July 1955. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
Spurgeon, Brad: On Auto Racing’s Deadliest Day Sports – Autoracing. 11.6.2015. The New York Times. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
Mercedes domination overshadowed by Le Mans tragedy ESPN. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[4] Alain Prost Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[5] Alain Prost - France ESPN. Arkistoitu 23.2.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[6] Alberto Ascari Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[7] Alberto Ascari - Italy ESPN. Arkistoitu 21.11.2015. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[8] Pierre Levegh Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[9] Pierre Levegh - France ESPN. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[10] Jerry Hoyt - United States ESPN. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[11] Jack McGrath Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[12] Jack McGrath - United States ESPN. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]