Věra Jourová
| Věra Jourová | |
|---|---|
 Jourová vuonna 2019 |
|
| EU:n arvoista ja avoimuudesta vastaava komissaari | |
|
Von der Leyenin komissio
1.12.2019– |
|
| EU:n oikeuskomissaari | |
|
1.11.2014–30.11.2019
|
|
| Johtaja | Jean-Claude Juncker |
| Edeltäjä |
Martine Reicherts (oikeus) Neven Mimica (kuluttaja-asiat)[1] |
| Seuraaja | Didier Reynders |
| Tšekin aluekehitysministeri | |
|
29. tammikuuta 2014 – 3. lokakuuta 2014
|
|
| Pääministeri | Bohuslav Sobotka |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. elokuuta 1964 Třebíč, Tšekkoslovakia |
| Puoliso | eronnut |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue |
Tšekki: ANO 2011 EU: Euroopan liberaalidemokraattinen puolue |
| Muut puolueet | Tšekin sosiaalidemokraattinen puolue |
| Koulutus |
Oikeustieteellinen tutkinto (2012) Maisteri, kulttuurintutkimus (1991) |
| Tutkinnot | Kaarlen yliopisto |
Věra Jourová (s. 18. elokuuta 1964 Třebíč, Tšekkoslovakia) on tšekkiläinen poliitikko. Hän on marraskuusta 2014 alkaen toiminut Euroopan unionin oikeusasioista, kuluttaja-asioista ja sukupuolten tasa-arvosta vastaavana[2] komissaarina. Hän edustaa Tšekissä ANO 2011 -puoluetta, johon hän siirtyi Tšekin sosiaalidemokraattisesta puolueesta. Puolueyhteyden myötä hän on Euroopan liberaalidemokraattinen puolueen jäsen. Ennen komissaarinuraansa hän oli ollut muun muassa Tšekin aluekehitysministerinä.[3][4]
Tausta ja yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jourová syntyi Třebíčissä vuonna 1964. Hänen vanhempansa työskentelivät päiväkodissa ja catering-alalla.[5]
Vuonna 2006 Jourováa syytettiin lahjusten ottamisesta, ja hän vietti yli kuukauden tutkintavankeudessa. Tämän seurauksena hänen avioliittonsa kariutui ja Jourová on kertonut kokemuksen olleen rankka hänen koko perheelleen.[6] Tapauksen jälkeen hän myös jätti sosiaalidemokraattisen puolueen.[5]
Jourová osaa puhua tšekkiä, englantia, venäjää ja jonkin verran romaniaa.[7]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jourová suoritti maisterintutkinnon Kaarlen yliopistossa Prahassa vuonna 1991. Opintojensa ohella hän kasvatti kahta lastaan.[5] Jourová palasi synnyinkaupunkiinsa Třebíčiin, jossa hän osallistui paikallishallintoon. Vuonna 2001 hän siirtyi johtamaan Vysočinan läänin aluekehityksestä vastannutta hallintoelintä. Tšekin hallituksen aluekehitysapulaisministeriksi hänet valittiin vuonna 2003. Tässä virassa hänen tehtävänään oli turvata Euroopan unionin rahoitus tšekkiläisille hankkeille.
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän liittyi Tšekin sosiaalidemokraattiseen puolueeseen vuonna 2003.[3][4][7]
Poliisi alkoi tutkia Jourováa epäiltynä lahjustenottamisesta liittyen EU-rahoituksen myöntämiselle eräälle rakennusprojektille. Jouravá pidätettiin lentokentällä vuonna 2006, kun hän oli palaamassa matkaltaan Valko-Venäjältä. Hän vietti 33 päivää tutkintavankeudessa. Tutkintaan liittyvät vaikeudet johtivat myös perheongelmiin. Vuonna 2008 poliisi julisti syytteet perättömiksi. Hän sai vajaan 100 000 euron korvauksen vuonna 2014.[4]
Ennen syytteiden kumoamista hän kohtasi vaikeuksia saada töitä, joten hän perusti konsulttiyrityksen, joka avusti toimijoita saamaan EU:n rahoitusta ja EU:n laajentumiseen länsi-Balkanille liittyvissä asioissa. Hän saavutti vuonna 2012 oikeustieteellisen tutkinnon Kaarlen yliopistossa. Hän myös erosi sosiaalidemokraattisesta puolueesta ja liittyi ANO 2011 -puolueeseen. Hänet valittiin vuonna 2013 Tšekin parlamenttiin ja toimi välillä 29. tammikuuta – 3. lokakuuta 2014 Tšekin aluekehitysministerinä.[3][4][7]
Komissaarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jourová valittiin Tšekin ehdottamaksi komissaariksi Junckerin komissioon vuonna 2014. Hän ei kuitenkaan saavuttanut haluamaansa aluepolitiikasta vastanneen komissaarin paikkaa, vaan sen sai romanialainen Corina Creţu. Hän otti sen sijaan vastaan oikeuskomissaarin viran vastuunaan oikeusasioiden lisäksi kuluttaja-asiat ja sukupuolten tasa-arvo.[3][4] Jourován suullinen kysely Euroopan parlamentin edessä ei ollut riittänyt parlamentille, jonka mielestä Jourován vastaukset olivat olleet liian yleisluontoisia. Hän joutui vastaamaan parlamentille vielä kirjallisesti ennen nimitystään komissaariksi.[8]
Cambridge Analyticaan liittyvässä selvittelyssä Jourová vaati Facebookin johdolta selvitystä eurooppalaisten käyttäjien tietoturvaan liittyen. Hän kertoi menettäneensä kärsivällisyytensä ja uhkasi myöhemmin Facebookia ja muita sosiaalisen median toimijoita sanktioilla, mikäli se ei toteuta tarpeellisia muutoksia käyttö- ja tietoturvasääntöihinsä. [9][10] Hän on myös ilmaissut huolensa venäläisten ostamista Maltan kansalaisuuksista. Hän kertoi Euroopan komission aikovan puuttua rahalla ostettaviin kansalaisuuksiin.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Who is who – Barroso Commission – European Commission 8.12.2014. Euroopan komissio. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Komissaarit Euroopan komissio. Viitattu 16.4.2019.
- ↑ a b c d Věra Jourová Euroopan komissio. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Andrew Gardner: Věra Jourová: Feisty commissioner 1.4.2015. Politico. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Věra Jourová: Feisty commissioner POLITICO. 1.4.2015. Viitattu 19.4.2021. (englanti)
- ↑ Věra Jourová: Rapid rise from a Czech jail for EU bank pay chief www.ft.com. 26.9.2014. Viitattu 19.4.2021.
- ↑ a b c Věra Jourová 29.1.2014. Tšekin hallitus. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Maria Stenroos: Katainen parlamentin näpeissä aamupäivällä 7.10.2014. Yle Uutiset. Viitattu 16.4.2019.
- ↑ Jarno Hartikainen: Facebook joutui Yhdysvaltain ja EU:n hampaisiin – yhtiön arvosta on hävinnyt 70 miljardia dollaria hieman yli viikossa 27.3.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.4.2019.
- ↑ https://www.bbc.com/news/technology-45519506 20.9.2018. BBC. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Minttu Mikkonen: Airiston Helmen venäläisellä omistajalla on Maltan kansalaisuus, jonka voi ostaa 650 000 eurolla – EU-komissaari on huolissaan juuri Maltan kautta EU-passin saaneista venäläisistä 26.9.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.4.2019.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
