Vahto
| Vahto | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Rusko |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Kuntanumero | 906 |
| Hallinnollinen keskus | Vahdon kirkonkylä |
| Perustettu | 1870-luku |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Rusko Vahto |
| – syntynyt kunta | Rusko |
| Pinta-ala |
77,37 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 77,06 km² |
| – sisävesi | 0,31 km² |
| Väkiluku |
1 919 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 24,9 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 22,3 % |
| – 15–64-v. | 65,1 % |
| – yli 64-v. | 12,6 % |
Vahto on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Vuodesta 2009 se on ollut osana Ruskoa.
Historiaa ja nykypäivää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vahto kuului alun perin Ruskon pitäjään, jolloin sitä kutsuttiin Puu-Ruskoksi tai Ruskon korveksi. Itsenäisenä kuntana Vahto aloitti 1870-luvulla, jolloin pidettiin ensimmäinen kuntakokous.
Vahdon kunta liittyi Ruskoon vuoden 2009 alussa. Ruskon vaakunaksi tuli tässä yhteydessä Vahdon vaakuna.[4] Vahdon naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku ja Yläne. Vahdon pohjoisin piste oli Kuhankuono, joka oli aiemmin kaikkiaan kahdeksan kunnan yhteinen rajapyykki.
Vahdolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Vahdon suurimpia työllistäjiä on Virtasen autokoritehdas.
Kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vahdon alueen kyliä ovat Askainen, Auvainen, Hemmola, Hyrköinen, Inkinen, Järvijoki (jakaa Tortinmäen kanssa), Kautranta, Kierikkala, Koivisto, Kylämäki, Laukola, Lavamäki, Parikka, Peijari, Riittiö, Seppälä, Silvola, Sysimäki.
Tunnettuja vahtolaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mauno Jussila, kansanedustaja ja ministeri
- Kalevi Keihänen, seuramatkailun kehittäjä
- Tauno Laurila, metsänhoitaja, metsäneuvos
- Konrad Lehtimäki, kirjailija
- Verner Lehtimäki, punakaartin päällikköjä
- Satu Salonen, hiihtäjä.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vahdon alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Vahdon murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[5]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vahdon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianpääsyltty ja pullamaito.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Malkamäki, Elina & Högmander, Jutta: Rusko ja Vahto saavat odotetusti toisensa Turun Sanomat. 11.12.2007. Arkistoitu 13.6.2017. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 32. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vahto Wikimedia Commonsissa
- Vahdon historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vahdon murteesta (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||
