Waterloo (kappale)

”Waterloo” ABBA
Singlen tiedot
Albumilta	Waterloo
Äänitetty	joulukuu 1973
Julkaistu	maaliskuu 1974
Tuottaja(t)	Benny Andersson, Björn Ulvaeus
Tyylilaji	pop
Kesto	02.46
Levy-yhtiö	Polar Music
Listasijoitukset
Yhdistynyt kuningaskunta – 1.  Ruotsi – 3.  Yhdysvallat – 6. Kts. lisää listasijoituksia
Abban muut singlet
”Nina, Pretty Ballerina” 1973	”Waterloo” 1974	”Honey, Honey” 1974

Waterloo on yksi ABBA-yhtyeen tunnetuimmista kappaleista ja ensimmäinen single vuonna 1974 ilmestyneeltä samannimiseltä albumilta. ABBA edusti kappaleella kotimaataan Ruotsia vuoden 1974 Eurovision laulukilpailussa, jonka se myös voitti.

Laulun sanoituksissa Napoleon Bonaparten tappio Waterloon taistelussa toimii metaforana naiselle, joka antautuu kosijan piirityksen edessä. Kappaleen sanoittaja Stig Anderson pyrki antamaan kappaleelle kansainvälisen nimen, jota ei tarvitsisi kääntää. Samaa kaavaa oli käytetty aiemmin kappaleen ”Ring Ring” kohdalla.^[1]

Kappale julkaistiin singlenä englanniksi B-puolenaan ”Watch Out”, jolloin se nousi muun muassa Britannian listaykköseksi. ABBA-nimi oli jo käytössä, mutta etikettiin oli lisätty ryhmän entinen nimi Björn, Benny, Agnetha & Frida.^[2] Ruotsissa julkaistiin singlenä myös ruotsinkielinen versio, jonka B-puolella oli ruotsinkielinen versio kappaleesta ”Honey, Honey”.^[3] ”Waterloosta” äänitettiin ja julkaistiin myös saksan- ja ranskankieliset versiot.^[4]

Marraskuussa 1973 ABBAn jäsenet Björn Ulvaeus ja Benny Andersson sekä manageri Stig Anderson oli kutsuttu tuomaan ehdokaskappale vuoden 1974 Eurovision laulukilpailun Ruotsin karsintaan, Melodifestivaleniin. Yhtye oli epäonnistunut vuoden 1973 karsinnoissa, joten kolmikko oli aiempaa innostuneempi kilpailusta. Lisäksi brittiläiset ja yhdysvaltalaiset levy-yhtiöt suhtautuivat avoimen välinpitämättömästi ruotsalaiseen popmusiikkiin, joten ABBA tiesi euroviisujen olevan ainoa tie suuren, maailmanlaajuisen yleisön tietoisuuteen.^[5] Yhtye myös huomasi, ettei itse kilpailun voittaminen ollut tärkeintä, vaan ainoastaan esillä oleminen, sillä edellisvuoden toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneista kappaleista tuli maailmalla paljon suurempia hittejä kuin itse voittajasta.^[6]

Ulvaeus, Andersson ja Anderson tulivat siihen lopputulokseen, että ABBAn parhaat mahdollisuudet olisivat iloisessa ja nopeatempoisessa laulussa. Yhtyeen jäsenet Ulvaeus ja Andersson lähtivät työstämään laulua kesämökeilleen Viggsön saarelle Tukholman saaristoon. Tämä oli heidän tapansa, sillä Polar Music -yhtiön tuottajina saaristo soi kaksikolle rauhaisan paikan ilman häiriötekijöitä. Saarella Anderssonilla ja Ulvaeuksella oli tapana työskennellä tuntikausia yhdessä istuen, kitaraa ja pianoa soittaen, hyräillen melodioita ja yrittäen löytää uusia ideoita. Tulevasta euroviisukarsintakappaleesta saatiin aikaan kaksi eri versiota, joista toinen oli nopea rock-vivahteinen esitys, joka oli saanut vaikutteita Phil Spectorin 1960-luvulla tuottamista kappaleista.^[5] Se muistutti myös Wizzard-yhtyeen vuoden 1973 hittiä ”See My Baby Jive”.^[1] C-kasetille äänitetty demo, jolla kaksikko hyräili melodiaa pianon ja kitaran säestämänä, luovutettiin Stig Andersonille.^[5]

Stig Anderson oli ollut 1960-luvulta lähtien Ruotsin tuotteliaimpia sanoittajia, ja hän aloitti uuden kappaleen sanoittamisen yrittämällä keksiä sille sopivaa nimeä. Hän halusi nimeksi sellaisen, joka olisi maailmanlaajuisesti ymmärrettävissä.^[5]

»Pyrin löytämään sellaisen sanan, jota ei tarvitsisi kääntää. Jotakin sellaista, mikä olisi kaikille tuttua. Jotakin samantapaista kuin ”Ring Ring”. Haeskelin kolmitavuista ilmausta, joka sopisi yhteen melodian kanssa.»
(Stig Anderson, ABBAn manageri ja ”Waterloon” sanoittaja^[1])

Aluksi Anderson kokeili sanaa Honey Pie, joka ei kuitenkaan tuntunut johtavan mihinkään. Viikon miettimisen jälkeen hän lopulta löysi sanan Waterloo kirjasta, joka sisälsi arkisia ilmauksia. Se viittasi Napoleon Bonaparten kuuluisaan tappioon Waterloon taistelussa 18. kesäkuuta 1815. Muutamassa tunnissa hän oli saanut valmiiksi kappaleen ruotsinkieliset sanat,^[5] joissa Waterloon taistelu toimi metaforana naiselle, ”jolla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin antautua kosijansa hellittämättömän piirityksen edessä”. Anderson soitti Benny Anderssonille ja lauloi hänelle sanoituksensa. Sekä Andersson että Björn Ulvaeus hyväksyivät Stig Andersonin tuotoksen.^[1]

Kappale äänitettiin Waterloo-albumin sessioiden lopulla joulukuussa 1973,^[5] kaksi päivää tekstin valmistumisen jälkeen.^[1] Kitaraa soitti Janne Schaffer, bassokitaraa Rutger Gunnarsson ja rumpuja Ola Brunkert. ABBAn jäsenistä Benny Andersson soitti pianoa. Oikea tunnelma kappaleeseen löydettiin muutaman yrityksen jälkeen.^[7] Kappaleen lopullisessa versiossa on kaikkiaan kaksi säkeistöä sekä kolme kertosäkeistöä. Sävellaji on D.^[8] Rateyourmusic-sivusto on kuvaillut kappaletta europopiksi, popiksi ja pop rockiksi.^[9] Vastaavasti Discogs-sivusto asettaa kappaleen genreiksi popin, rockin ja iskelmän.^[10]

• Agnetha Fältskog – laulu
• Anni-Frid Lyngstad – laulu
• Benny Andersson – piano
• Janne Schaffer – kitara
• Rutger Gunnarsson – bassokitara
• Ola Brunkert – rummut
• Christer Eklund – tenorisaksofoni^[5]

Vielä päivä ennen Ruotsin euroviisukarsinnan, Melodifestivalenin, aikarajaa ABBAn ehdokaskappaleesta ei ollut varmuutta, sillä yhtye piti myös kappaletta ”Hasta mañana” hyvänä vaihtoehtona sen muistuttaessa enemmän perinteistä Euroviisukappaletta. Lopulta ”Waterloo” valittiin ehdokkaaksi, koska rock and roll -tyylisenä kappaleena se rikkoi rajoja kilpailussa, jossa esitettiin enimmäkseen dramaattisia balladeja.^[5] Tähän päätökseen yhtyeen suostutteli vahvimmin Stig Anderson. Muu yhtye pelkäsi kappaleen olevan liian ”rockahtava” vedotakseen suureen yleisöön.^[11]

Ruotsin euroviisukarsinta järjestettiin 9. helmikuuta 1974 ja ”Waterloo” voitti sen yli sadan pisteen erolla toiseksi sijoittuneeseen. Edellisvuotta parempaan menestykseen on pidetty syynä uudistusta äänestysmenetelmässä.^[5] Asiantuntijaraadin oli korvannut puhelinäänestys, johon sisältyi yksitoista alueraatia, joissa kussakin oli viisitoista jäsentä. Lisäksi tuomariston tuli muodostaa edustava otos koko kansasta pelkän musiikkibisneksen sijaan.^[12]

ABBAn manageri Stig Anderson uskoi kappaleen yltävän Euroviisujen kärkipäähän, mutta ei voittoon asti. Yhtye oletti ”Waterloon” saavan pisteitä erityisesti Pohjois-Euroopasta sekä Britanniasta. Sen sijaan Italialta, Ranskalta ja Espanjalta suuria pisteitä ei odotettu, koska Björn Ulvaeuksen ja Benny Anderssonin mukaan kyseiset maat olivat ”niin ihastuneita nyyhkybiiseihin”.^[13] Myöskään vedonlyöjät eivät asettaneet ABBAa suurimpien voittajakandidaattien joukkoon.^[14]

6. huhtikuuta 1974 ABBA esitti ”Waterloon” englanninkielisen version Eurovision laulukilpailussa Brightonissa Britanniassa. Yhtye herätti huomiota värikkäällä vaatetuksellaan, ja lisäksi kapellimestari Sven-Olof Walldoff oli pukeutunut Napoleoniksi. ABBA voitti kilpailun ja se oli samalla Ruotsin ensimmäinen voitto kyseisen kilpailun historiassa.^[5] Stig Anderson ja Benny Andersson vastaanottivat voittajakappaleen säveltäjille suunnatut palkinnot, mutta Björn Ulvaeusta ei päästetty lavalle, koska esiintymisvaatteistaan johtuen hänen ei uskottu olevan yksi kappaleen kirjoittajista.^[15]

ABBAn voitettua Ruotsin euroviisukarsinnat, ”Waterloosta” oli tehty pian englanninkielinen versio, joka kopioitiin nopeasti lähetettäväksi ulkomaisiin levy-yhtiöihin. ABBAn levy-yhtiöllä, Polar Musicilla, oli levytyssopimus kaikkien Euroopassa vaikuttavien levy-yhtiöiden kanssa, mikä mahdollisti sen, että ”Waterloo” saatiin Euroopassa markkinoille jo ennen itse Eurovision laulukilpailua. Manageri Stig Anderson lähti seuraavalla viikolla kolmipäiväiselle matkalle Keski-Eurooppaan, missä hän jakoi ”Waterloota” radioasemille ja tiskijukille.^[16] Polar promotoi kappaletta kaikkiaan 250 000 kruunun edestä aina yhdysvaltalaisia Billboard- ja Cashbox-musiikkilehtiä myöten.^[17] ”Waterloosta” äänitettiin myös saksan- ja ranskankieliset versiot.^[4]

Kappale oli julkaistu singlenä jo ennen Euroviisuja. Sekä ruotsinkielinen että englanninkielinen versio ilmestyivät maaliskuussa 1974.^[3][18] Kaikkiaan single julkaistiin 54:ssä maassa.^[19] Yhtye oli myös kutsuttu esittämään kappale Britannian television Top of the Pops -tv-ohjelmaan kauan ennen kilpailua.^[20] Esiintyminen kyseisessä ohjelmassa tapahtui lopulta kaksi päivää Euroviisujen jälkeen, ja yhtye esiintyi myös Länsi-Saksan televisiossa.^[21]

”Waterloo” oli yksi vuoden 1974 suurimmista hiteistä.^[21] Se nousi muun muassa kesäkuussa Britannian listaykköseksi kahden viikon ajaksi.^[22] Listan kärkeen kappale pääsi myös ainakin Sveitsissä (9 viikkoa),^[23] Norjassa (8 viikkoa),^[23] Länsi-Saksassa (4 viikkoa),^[24] Alankomaissa (2 viikkoa),^[25] Belgiassa, Etelä-Afrikassa,^[18] Irlannissa,^[26] ja Suomessa.^[27] Ruotsissa englanninkielisen version sijoitus oli kolmas.^[18]

Singlen julkaisu Yhdysvalloissa muodostui mutkikkaaksi. ABBA oli solminut Britanniassa sopimuksen Epic Recordsin kanssa, joka kuului silloiseen CBS Recordsiin. Sopimukseen kuului, että yhtyeellä oli optio CBS:n kanssa levytyssopimukseen Yhdysvalloissa. Stig Anderson pyrki kontaktiin CBS:n kanssa, mutta kyseinen yhtiö ei ollut juurikaan kiinnostunut ABBAsta edes Euroviisuvoiton jälkeen. Lopulta Anderson sai kollegoidensa kautta yhteyden Atlantic Recordsiin, jonka toimitusjohtaja Jerry L. Greenberg innostui ”Waterloosta”. Sopimus ABBAn ja Atlanticin välillä solmittiin lopulta toukokuussa 1974, ja ”Waterloo” nousi Billboard Hot 100 -listan sijalle kuusi myyden 800 000 kappaletta.^[28]

Suomessa Musa-lehden numerossa 4/1974 Waterloo / Honey, Honey -singlen arvosteli Waldemar Wallenius. Hän antoi singlen arvosanaksi kaksi tähteä viidestä.^[29]

»Ja tämä on sitten Ruotsin Euroviisu. Tyypillinen, helvetin kesy hölkkä. Varmaan suuri hitti suomalaisissakin kasvisdiskoissa. Että isot ihmiset viitsivät.»
(Waldemar Wallenius, Musa 4/74^[29])

Valtio	Korkein sijoitus	Listaviikot	Nousu listalle	Lähde
Alankomaat	1.	11 (top 30)	13.4.1974	[25]
Belgia	1.			[18]
Etelä-Afrikka	1.			[18]
Irlanti	1.	9	18.4.1974	[26]
Iso-Britannia	1.	9 (top 50)	20.4.1974	[22]
Länsi-Saksa	1.		1974	[24]
Norja	1.	23 (top 10)	viikko 13/1974	[23]
Suomi	1.		huhtikuu 1974	[27]
Sveitsi	1.	19 (top 10)	17.4.1974	[30]
Itävalta	2.	20 (top 20)	15.5.1974	[31]
Rhodesia	2.			[18]
Espanja	3.			[18]
Ruotsi	3.			[18]
Tanska	3.	8 (top 10)	viikko 15/1974	[32]
Uusi-Seelanti	3.			[18]
Australia	4.			[18]
Tiedosto:Flag of France (1794–1815, 1830–1974).svg Ranska	4.	18	2.4.1974	[33]
Yhdysvallat	6.		1974	[34]

• Palm, Carl Magnus: ABBA. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-952-01-0260-9