Peter Weirin Todistaja
| Peter Weirin Todistaja | |
|---|---|
| Witness | |
 |
|
| Ohjaaja | Peter Weir |
| Käsikirjoittaja |
Earl W. Wallace William Kelley |
| Tarina |
Earl W. Wallace William Kelley Pamela Wallace |
| Tuottaja | Edward S. Feldman |
| Säveltäjä | Maurice Jarre |
| Kuvaaja | John Seale |
| Leikkaaja | Thom Noble |
| Pääosat |
Harrison Ford Kelly McGillis Lukas Haas Danny Glover Jan Rubes Josef Somme |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Paramount Pictures |
| Levittäjä |
Paramount Pictures Netflix |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 112 min |
| Alkuperäiskieli | englanti, saksa |
| Budjetti | 12 000 000 dollaria |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Peter Weirin Todistaja (engl. Witness), televisiossa esitetty myös nimellä Todistaja,[1] on vuonna 1985 ensi-iltansa saanut Peter Weirin ohjaama trilleri, jonka pääosissa ovat Harrison Ford, Kelly McGillis ja Lukas Haas.
Elokuvassa Ford näyttelee murhaa tutkivaa poliisia. Murhan ainut todistaja, nuori amissipoika (Haas), väittää, että murhaaja oli poliisi.
Peter Weirin Todistaja on ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva, jossa Viggo Mortensen esiintyy.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Harrison Ford | … | John Book |
| Kelly McGillis | … | Rachel Lapp |
| Josef Sommer | … | Paul Schaeffer |
| Lukas Haas | … | Samuel Lapp |
| Jan Rubes | … | Eli Lapp |
| Aleksandr Godunov | … | Daniel Hochleitner |
| Danny Glover | … | James McFee |
| Brent Jennings | … | Elden Carter |
| Patti LuPone | … | Elaine |
| Viggo Mortensen | … | Moses Hochleitner |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva toi tekijöilleen Oscarin parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta ja leikkauksesta sekä Bafta-palkinnon parhaasta alkuperäismusiikista. Se tuotti lisäksi kuusi muuta Oscar-, kuusi Bafta- ja kuusi Golden Globe -ehdokkuutta.[2][3][4]
Todistajasta tuli suuri kansainvälinen menestys. Suomessa se sai 193 130 teatterikatsojaa, mikä teki siitä vuoden 1985 ensi-iltaelokuvista yhdeksänneksi katsotuimman[5]. Helsingissä sitä esitettiin peräti 74 viikon ajan samassa Ison Roobertinkadun Astor-teatterissa niin, että Helsingin Sanomat kirjoitti syyskuussa 1986 elokuvan ja sen mainosjulisteiden muodostuneen jo osaksi katukuvaa[6]. Lehden elokuva-arvostelija Mikael Fränti pohti tuoreeltaan, pitäisikö Todistajaa kutsua trilleriksi, jälkiwesterniksi, farmarikuvaukseksi vai antropologiseksi elokuvaksi. Hänestä elokuva on pinnalta hyvin katsojaystävällinen, mutta ”lähempi oikoluku paljastaa teoksen merkitykset ja syvyydet”. Hänestä Peter Weir onnistuu amerikkalaisen elokuvan vanhojen mestarien tavoin kehittämään ”kirkasta, selkeää, klassista elokuvaa sen omissa joustavissa raameissaan”[7]. Video-oppaassa vuodelta 1994 Kati Sinisalo luonnehti elokuvaa erikoiseen ympäristöön sijoitetuksi tehokkaaksi perustrilleriksi ja antoi sille neljä tähteä viidestä.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Peter Weirin Todistaja Elonet.
- ↑ Witness (1985) awardsdatabase.oscars.org. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Witness goldenglobes.com. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Best Original Score BAFTA winner, 1985 Classical Music, BBC Music Magazine. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1985 elokuvauutiset.fi. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Puheenaihe: Elokuvasta tuli osa kävelykatua. Helsingin Sanomat, 6.9.1986, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Fränti, Mikael: Polisi ja amishpoika kohtaavat. Helsingin Sanomat, 18.5.1985, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ ”Todistaja”, Video-opas 95, WSOY 1994.