Suomi 2010-luvulla

Suomi oli 2010-luvulla jälkiteollinen noin viiden ja puolen miljoonan asukkaan yhteiskunta. Lähes koko 2000-luvun ensivuosikymmenen kestänyt talouskasvu päättyi vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin, jonka jäljiltä Suomen talouskasvu oli heikohkoa koko vuosikymmenen ajan. Talouden suurimmat ongelmat 2010-luvulla johtuivat viennin ongelmista ja rakennemuutoksen jälkeisestä työttömyydestä.

Suomen presidenttinä toimi vuodesta 2012 Sauli Niinistö. Politiikassa perussuomalaiset vakiinnutti asemansa puoluekentällä ja nousi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Samojen vaalien jälkeen RKP jäi ensimmäistä kertaa 36 vuoteen hallituksen ulkopuolelle. Vuosikymmenen politiikkaa ovat leimanneet sote-, työllisyys- ja maahanmuuttokeskustelu.

Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä kasvoi 2010-luvulla, väestön ikääntyminen jatkui ja syntyvyys laski selvästi. Syntyneiden määrä laski vuosikymmenen aikana yli 10 000:lla.

2010-luvulla suomalaisen viihteen suuria ilmiöitä olivat televisiosarjat Putous ja Vain elämää. Musiikissa suosionsa vakiinnuttivat muun muassa Cheek, Haloo Helsinki! ja Robin. Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa vuonna 2011 ja 2019.

Tarja Halonen toimi tasavallan presidenttinä aina vuoteen 2012 asti. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Sauli Niinistö valittiin Suomen tasavallan presidentiksi finaalikierroksen kannatusluvulla 62,6 %. Vaaleissa toiseksi sijoittui Vihreiden Pekka Haavisto, jonka kannatus ylitti puolueen kannatuksen rajat Elisabeth Rehnin tavoin^[1]. Haavisto oli ensimmäinen avoimesti homoseksuaali presidenttiehdokas. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Niinistö valittiin toiselle kaudelleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana historiallisesti ensimmäisellä kierroksella vuoteen 2024 asti^[2][3].

Eduskuntavaaleja Suomessa järjestettiin 2010-luvulla kolme kertaa:

• Eduskuntavaalit 2011
• Eduskuntavaalit 2015
• Eduskuntavaalit 2019

2010-luvun suurimmat puolueet olivat Kokoomus, Keskusta sekä SDP^[4][5][6]. Perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa: puolueen kannatus on ollut huomattavasti suurempaa kuin 2000-luvun ensikymmenellä. Toinen kannatustaan kasvattanut puolue on Vihreät, joiden kannatus kansallisissa vaaleissa on noussut eduskuntavaaleista 2015 lähtien^[7]. Perussuomalaisten puoluekokouksessa 2017 puolue hajosi puheenjohtajaäänestyksen vuoksi, minkä seurauksena perustettiin Sampo Terhon johtama Sininen tulevaisuus^[8]. Sininen tulevaisuus putosi eduskunnasta 2019, mutta liikemies Hjallis Harkimon perustama Liike Nyt sai eduskuntaan yhden paikan^[9][10].

Naisten osuus kansanedustajista lisääntyi. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 92 eli lähes puolet oli naisia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Marinin hallituksen puolueiden puheenjohtajista kaikki ovat naisia^[11].

Kuluneen vuosikymmenen aikana Suomessa istui seitsemän hallitusta. 2010-luvun pääministereitä olivat: Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Alexander Stubb, Juha Sipilä, Antti Rinne ja Sanna Marin. Edelliseen vuosikymmeneen verrattuna pääministerit ja hallitukset vaihtuivat varsin tiheään. Suomen 2010-luvun hallitukset olivat:

• Vanhasen II hallitus (2007–2010)
• Kiviniemen hallitus (2010–2011)
• Kataisen hallitus (2011–2014)
• Stubbin hallitus (2014–2015)
• Sipilän hallitus (2015–2019)
• Rinteen hallitus (2019–2019)
• Marinin hallitus (2019–2023).

Aivan vuosikymmenen loppumetreillä pääministerinä aloittanut Sanna Marin oli virkaansa astuessaan vasta 34-vuotias. Täten hän on Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri ja ohitti edellistä ennätystä hallinneen Esko Ahon.

Kuntavaaleja Suomessa järjestettiin 2010-luvulla kaksi kappaletta:

• Kunnallisvaalit 2012
• Kuntavaalit 2017

Kuntien toimintaan 2010-luvulla vaikutti suunniteltu sote-uudistus, jonka tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden vastuu kunnilta maakunnille. Alun perin uudistus suunniteltiin toteutettavaksi heinäkuun alussa 2017, mutta uudistusta lykättiin useita kertoja ja lopulta hanke kaatui 8. maaliskuuta 2019. Samalla Sipilän hallitus ilmoitti eroavansa.

Helsingissä järjestettiin 16. heinäkuuta 2018 huippukokous, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat toisensa. Niinistökin tapasi Trumpin myös kahden kesken.

Läänilaitos oli siirtynyt historiaan vuoden 2009 viimeisenä päivänä.^[12] Läänien tilalle tuli seitsemän aluehallintovirastoa, jotka käsittivät yhden tai useamman maakunnan. Länsi-Suomen läänistä muodostettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto, muutoin virastojen alueet vastasivat viimeiseksi jääneen läänijaon mukaisia läänejä.

1. tammikuuta 2010 perustetut aluehallintovirastot ovat:

• Etelä-Suomen aluehallintovirasto
• Itä-Suomen aluehallintovirasto
• Lapin aluehallintovirasto
• Lounais-Suomen aluehallintovirasto
• Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
• Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
• Ahvenanmaan valtionvirasto.

Entisen Oulun läänin nimeäminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoksi herätti keskustelua, sillä kolmannes Suomen pinta-alasta sijaitsi "Pohjois-Suomen" pohjoispuolella.^[13]

Vuonna 2010 Suomessa oli 342 kuntaa,^[14] nykypäivään mennessä kuntien määrä on pudonnut 311:een.^[15] Vuosikymmenellä on siis yhteensä 31 kuntaa kadonnut kartalta. Kuntaliitosten myötä esimerkiksi Kuopio, Lahti ja Oulu ovat kasvaneet 2010-luvulla.

Suomen väkiluku kasvoi 2010-luvulla verkkaisesti. Väkiluku oli vuoden 2009 lopussa 5 351 427, vuoden 2019 lopussa 5 525 292. Väestönkasvu oli 3,2 %. Viiden ja puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi lokakuun lopulla 2016.^[16]

Suomalaisnaisten hedelmällisyys nousi tilapäisesti 2000-luvun ensivuosikymmenen lopulla, mutta 2010-luvulla se laski tuntuvasti. Vielä vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, eli korkeampi kuin kertaakaan vuoden 1969 jälkeen, mutta vuonna 2017 vastaava luku oli enää 1,49.^[17] Syntyvyys on laskenut useita vuosia peräkkäin ja vuoden 2015 lopussa syntyi vähemmän lapsia kuin kertaakaan sitten 1860-luvun nälkävuosien.^[18] Vuonna 2016 kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen.^[19] Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, mutta vuonna 2019 vain noin 46 000.^{[20][21][22][17][23]}

2010-luvulla syntyneitä oli 547 597 ja kuolleita 525 450. Luonnollinen väestönkasvu oli 22 147 henkeä. Kasvu tapahtui vuosikymmenen alkupuoliskolla, vuosina 2016–2020 kuolleita oli lähes 20 000 enemmän kuin syntyneitä.^[20] Maahanmuuttoja oli 309 155 ja maastamuuttoja 155 553. Suomen muuttovoitto oli siten 153 602 henkeä. Väestön kokonaismuutos eli luonnollinen väestönmuutos ja muuttotase yhteensä oli 175 749 henkeä, eli vain noin kahdeksasosa väestönkasvusta johtui syntyneiden enemmyydestä.^[20]

Ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistui vuosina 2005–2015. Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä nousi räjähdysmäisesti, mikä vaati yhteiskunnalta nopeita toimenpiteitä. Monia tyhjillään olevia kouluja, hotelleja ja kerrostaloja muutettiin vastaanottokeskuksiksi. Vuonna 2017 turvapaikanhakijoiden määrä putosi kuitenkin entiselleen.^[24]

Suomessa oli vuonna 2017 384 123 ulkomaalaistaustaista henkilöä, eli 7,0 % Suomen väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.^[25][26] Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat:

1.  Neuvostoliitto 75 801 (1,38 %)
2.  Viro 51 539 (0,94 %)
3.  Ruotsi 32 424 (0,59 %)
4.  Irak 20 232 (0,37 %)
5.  Somalia 19 807 (0,36 %)
6.  Jugoslavia 12 229 (0,22 %)
7.  Kiina 11 303 (0,21 %)
8.  Vietnam 10 817 (0,20 %)
9.  Thaimaa 10 517 (0,19 %)
10.  Afganistan 8 930 (0,16 %)

Etenkin aasialaisten ja afrikkalaisten maahanmuuttajien määrä on noussut. Vuonna 2007 aasialaisia oli 39 664 ja afrikkalaisia 21 509, kun taas vuonna 2017 aasialaisia oli 107 319 ja afrikkalaisia 48 749.

Toisen maailmansodan jälkeiset suuret ikäluokat näkyivät edelleen vuosittain ylöspäin kohoavana pullistumana väestöpyramidissa, 2010-luvulla he olivat 60–75-vuotiaita.^[27]

Pitkän ajan trendeistä jatkuivat väestön ikääntyminen ja keskimääräisen elinajanodotteen kasvu. Vuonna 2009 Suomessa syntyneiden poikien elinajanodote oli 76,5 vuotta ja tyttöjen 83,1 vuotta.^[22] Vastasyntyneen elinajanodote vuonna 2017 oli 78,7 vuotta pojilla ja 84,2 vuotta tytöillä.^[17] Keskimääräiset toteutuvat eliniät muodostunevat huomattavasti synnyinvuoden odotteita korkeammiksi, kuten aiempienkin sukupolvien.^[28]

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä ”Nurmijärvi-ilmiön” on todettu taittuneen 2010-luvulla, ja väestönkasvu on jälleen vilkastunut kasvukeskuksissa kehyskuntien sijaan. Väkilukuaan ovat kasvattaneet erityisesti Helsinki, Tampere, Oulu ja Espoo. Vuonna 2013 Suomessa oli jo yhdeksän yli sadantuhannen asukkaan kaupunkia: Helsinki (612 664 asukasta), Espoo (260 753 asukasta), Tampere (220 446 asukasta), Vantaa (208 098 asukasta), Oulu (193 798 asukasta), Turku (182 072 asukasta), Jyväskylä (134 658 asukasta), Kuopio (106 342 asukasta) ja Lahti (103 364 asukasta).^[29]

Uudenmaan maakunnan väestönkasvu on kiihtynyt. Väestömäärän lasku jatkui erityisesti Kaakkois- ja Itä-Suomessa sekä Lapissa. Väkiluku kääntyi laskuun myös Etelä-Suomessa sijaitsevissa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa, vaikka niiden väestömäärä kasvoi vielä 2000-luvun ensikymmenellä.^[30]

Taulukossa on esitetty Suomen maakuntien väkiluku 2000-luvun ensikymmenen ja 2010-luvun viimeisenä päivänä Tilastokeskuksen mukaan. Aluejako on vuoden 2020 mukainen; Uudenmaan itäinen osa muodosti vuosina 1997–2011 Itä-Uudenmaan maakunnan, sen väkiluku on mukana Uudenmaan maakunnan väkiluvussa.^[31]

	Väkiluku 2009	Väkiluku 2019	Väestönmuutos 2009–2019	Väestöosuus 2009	Väestöosuus 2019
Uusimaa	1 517 542	1 689 725	+11,3 %	28,4 %	30,6 %
Pirkanmaa	485 706	517 666	+6,6 %	9,1 %	9,4 %
Varsinais-Suomi	462 914	479 341	+3,5 %	8,7 %	8,7 %
Pohjois-Pohjanmaa	395 510	412 830	+4,4 %	7,4 %	7,5 %
Keski-Suomi	272 784	275 104	+0,9 %	5,1 %	5,0 %
Pohjois-Savo	248 182	244 236	-1,6 %	4,6 %	4,4 %
Satakunta	226 116	216 752	-4,1 %	4,2 %	3,9 %
Päijät-Häme	201 270	199 604	-0,8 %	3,8 %	3,6 %
Etelä-Pohjanmaa	193 524	188 685	-2,5 %	3,6 %	3,4 %
Pohjanmaa	177 038	180 445	+1,9 %	3,3 %	3,3 %
Lappi	183 748	177 161	-3,6 %	3,4 %	3,2 %
Kymenlaakso	182 617	171 167	-6,3 %	3,4 %	3,1 %
Kanta-Häme	173 828	170 925	-1,7 %	3,2 %	3,1 %
Pohjois-Karjala	165 962	161 211	-2,9 %	3,1 %	2,9 %
Etelä-Savo	156 377	142 335	-9,0 %	2,9 %	2,6 %
Etelä-Karjala	133 210	127 757	-4,1 %	2,5 %	2,3 %
Kainuu	79 234	72 306	-8,7 %	1,5 %	1,3 %
Keski-Pohjanmaa	68 131	68 158	+0,0 %	1,3 %	1,2 %
Ahvenanmaa	27 734	29 884	+7,8 %	0,5 %	0,5 %
Suomi	5 351 427	5 525 292	+3,2 %	100,0 %	100,0 %

Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi hyvin vähän vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä lähtien. Edellisellä vuosikymmenellä taloudelle tärkeä Nokia myytiin vuonna 2013 Microsoftille, minkä jälkeen tieto- ja viestintäteknologian alan työpaikkojen määrä väheni. Toisaalta videopeliteollisuus kasvoi 2010-luvulla muun muassa Rovion ja Supercellin menestyksen myötä. Suomeen investoivat muun muassa Google ja Yandex.

Suomen bruttokansantuotteen vuosimuutos 2010-luvulla:^[32]

	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Bkt:n volyymin muutos edellisvuodesta	3,2	2,5	-1,4	-0,9	-0,4	0,5	2,7	3,1	1,6	1,0

Koko vuosikymmenen bruttokansantuote oli noin 1,94 biljoonaa euroa (viitevuoden 2010 hintoihin). Lukema on noin 9 prosenttia korkeampi kuin edellisen vuosikymmenen bruttokansantuote; kasvua syntyi lähinnä siksi, että 2000-luvun alkupuoliskon bruttokansantuote oli huomattavasti matalampi kuin 2010-luvun. Vuodesta 2005 vuoteen 2017 Suomen vuotuinen bruttokansantuote sahasi 180 miljardin ja 200 miljardin euron välillä. Vuonna 2019 bruttokansantuote oli noin 205 miljardia eli vain kolmisen prosenttia korkeampi kuin nousukauden lopussa vuonna 2008. Asukasta kohden laskettuna kasvua ei tapahtunut lainkaan vuosina 2008–2019. Matalimmillaan bruttokansantuote per capita oli vuonna 2014, jolloin se oli 34 386 euroa, eli 92 % vuoden 2008 tasosta.^[33]

2010-luvun bruttokansantuote oli puolitoistakertainen 1990-lukuun nähden ja yli 80 % korkeampi kuin talouden kultakautena pidetyllä 1980-luvulla. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuote oli vuonna 2019 noin 48 % korkeampi kuin vuonna 1989.^[33]

Inflaatio oli 2010-luvulla vähäistä lukuun ottamatta vuosia 2011 ja 2012. Vuonna 2015 koettiin 0,2 prosentin deflaatio, eivätkä kuluttajahinnat ponkaisseet mainittavaan nousuun vuosikymmenen lopun talouskasvun myötäkään. Elinkustannukset olivat vuonna 2019 noin 14 % korkeammat kuin vuonna 2009. Ajankohta josta elinkustannukset ovat kaksinkertaistuneet oli vuonna 2019 vuodessa 1985. Vuonna 2009 se oli vuodessa 1983 ja vuonna 1999 vuodessa 1981. Nopean inflaation 1970-luvulla elinkustannukset kaksinkertaistuivat muutamassa vuodessa.^[34]

	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos	1,2	3,4	2,8	1,5	1,0	-0,2	0,4	0,7	1,1	1,0

Suomen vaihtotase oli 2010-luvulla alijäämäinen.

Työttömyysaste kasvoi 2010-luvun alkupuolella edeltävän vuosikymmenen lopun lukemista. Vuonna 2015 työttömyysaste oli 9,4 prosenttia.^[35] Tämän jälkeen työttömyysaste on hieman laskenut: vuonna 2018 se oli 7,4 prosenttia.^[36]

Suomen valtionvelka kasvoi 2010-luvulla. Velan määrä ylitti 100 miljardia euroa vuonna 2016.^[37] Velan määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2009. Syksyllä 2014 Standard & Poor's alensi Suomen luottoluokitusta parhaasta AAA-luokasta toiseksi parhaaseen AA+-luokkaan. Samoin tekivät myös Fitch ja Moody's vuonna 2016.^[38]

Vuokrien kasvu on jatkunut 2010-luvulla erityisesti kasvukeskuksissa. Pienten yksiöiden arvo ja kysyntä kasvukeskusten keskusta-alueilla on noussut reippaasti 2010-luvulla^[39]. Myös verkkokaupan suosio on kasvanut selvästi.

2010-luvulla tiensä päähän tulleita suomalaisia yrityksiä olivat muun muassa Suomen Lähikauppa, Lähivakuutus, Anttila, Seppälä, Tiimari ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiö. Näistä ensimmäinen myytiin Keskolle, toinen yhdistyi vakuutusyhtiö Tapiolan kanssa LähiTapiolaksi ja neljä viimeisintä ajautuivat vuosikymmenen aikana konkurssiin. Ympäristöongelmia vuosikymmenen alkupuolella aiheuttanut Talvivaaran kaivos siirtyi Terrafame Oy:n omistukseen. Näiden lisäksi esimerkiksi ruotsalainen Scandic-hotelliketju osti suomalaiset Cumulus- ja Rantasipi-hotelliketjut.

Rikollisuus ei juurikaan lisääntynyt Suomessa 2010-luvulla, joskin erityisesti internetin kautta tapahtuneet petokset yleistyivät.^[40] Henkirikokset vähentyivät edellisvuosikymmeniin verrattuna.^[41]

Seksuaalirikokset ja niistä langetetut rangaistukset herättivät runsaasti mediahuomiota ja kiivasta keskustelua 2010-luvulla. Seksuaalirikollisten tuomioita pidettiin usein liian lievinä.^[42][43] Raiskauksen juridinen määritelmä ei perustunut vielä 2010-luvulla suostumuksen puutteeseen vaan teossa käytettyyn väkivaltaan, uhkailuun tai uhrin puolustuskyvyttömyyteen. Nykyinen raiskauksen suostumusperusteinen määritelmä tuli käyttöön vuoden 2023 alussa.^[44][45] Kansainvälisen, seksuaalisen häirinnän vastaisen Me Too -kampanjan vaikutukset näkyivät myös Suomessa.

Pääartikkeli: Jari Aarnio

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio vangittiin marraskuussa 2013 epäiltynä törkeistä lahjus- ja virkarikoksista. Aarnion havaittiin saaneen runsaasti hämäriä etuuksia osallistuttuaan Trevoc-seurantalaiteyhtiön toimintaan. Myöhemmin Aarnion hallusta löytyi suuria summia rahaa, josta suuren osan on epäilty olevan peräisin huumekaupasta. Vyyhdin oikeuskäsittely oli maaliskuuhun 2016 mennessä maksanut yli 7 miljoonaa euroa ja muodostunut Suomen historian kalleimmaksi rikosoikeudenkäynniksi.

Trevoc-jutussa Aarnio tuomittiin syyskuussa 2016 Helsingin hovioikeudessa kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Aarnio määrättiin pantavaksi viralta. Joulukuussa 2016 Helsingin käräjäoikeus langetti Aarniolle 10 vuoden vankeusrangaistuksen yhteensä 22 rikoksesta, muun muassa kuudesta törkeästä huumausainerikoksesta ja lukuisista törkeistä virkarikoksista. Aarnio valitti tuomiosta hovioikeuteen ja lopulta korkeimpaan oikeuteen, joka piti tuomion ennallaan joulukuussa 2019.

Pääartikkeli: Turun isku 2017

Elokuun 18. päivänä vuonna 2017 Turun keskustassa tapahtui Suomen historian ensimmäinen jihadistipohjalta tehty terroriteko, jossa marokkolainen turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane hyökkäsi veitsellä kymmenen henkilön kimppuun. Heistä kaksi sai surmansa ja kahdeksan loukkaantui eriasteisesti. Myös Bouanane loukkaantui poliisin ammuttua häntä jalkaan. Ilmoituksensa mukaan Bouanane teki teon terroristijärjestö Isisin soturina järjestön puolesta, mutta Isis ei ottanut teosta vastuuta. Seuraavana vuonna Bouanane tuomittiin teosta elinkautiseen vankeuteen.

2010-luvulla VR oli edelleen monopoliasemassa rautateiden henkilöliikenteessä. Kaukojunaliikenne hoidettiin yleensä InterCity- tai Pendolino-junilla; suuri osa vanhoista sinisistä pikajunavaunuista oli jo romutettu. VR:n ja Venäjän rautateiden yhteinen hanke, Helsingin ja Pietarin välinen nopea Allegro-juna aloitti liikennöintinsä joulukuussa 2010. Helsingin seudun lähijunaliikentessä uudet, sveitsiläisvalmisteiset Flirt-junat syrjäyttivät hiljalleen vanhat, Valmetin valmistamat Sm1- ja Sm2-junat. 2010-luvulle tultua lähes kaikki merkittävät rataosuudet oli jo sähköistetty. Seinäjoki-Vaasa-rata sähköistettiin 2011 ja Rovaniemi-Kemijärvi-rataosuus 2014.

Raideliikenteen suurimpia projekteja olivat Kehärata (2015), joka toi junayhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä Länsimetro (2017) eli Helsingin metron jatke Espoon Matinkylään. Vuosikymmenen aikana aloitettiin myös Tampereen pikaraitiotien ja pääkaupunkiseudun Raide-Jokerin rakennustyöt. Tampereella raitiotien liikennöinti alkoi kuitenkin vasta vuonna 2021, ja Raide-Jokerilla liikenne käynnistyi syksyllä 2023.

Yksityisautoilu oli edelleen suosittua 2010-luvun Suomessa. Läpi vuosikymmenen eniten ensirekisteröityjä automerkkejä ovat olleet Toyota, Volkswagen ja Škoda. Suosituimpia henkilöautomalleja ovat olleet Škoda Octavia, Volkswagen Golf, Nissan Qashqai, Toyota Auris ja Toyota Avensis.^[46]

Osuuttaan kotimaanliikenteen matkustajista ovat kasvattaneet halpabussiyhtiöt, kuten vuonna 2011 perustettu Onnibus. Hintakilpailu on lisääntynyt. Taksien hinnoittelu ja kilpailu vapautuivat Suomessa heinäkuun alussa 2018.^[47]

2010-luvun suurimpia tiehankkeita olivat muun muassa valtatien 4 Heinolan Lusin ja Jyväskylän Kanavuoren välisen osuuden perusparannus vuosina 2007–2011, Joensuun kehätien parantaminen moottoritieksi vuonna 2013, valtatien 6 Luumäen Taavetin ja Imatran välisen osuuden parantaminen osittain nelikaistaiseksi moottoriliikennetieksi ja osittain nelikaistaiseksi sekaliikennetieksi vuosina 2010–2017 sekä valtatien 7 (eurooppatien E18) parantaminen moottoritieksi Loviisan Koskenkylästä Virolahden Vaalimaalle vaiheittain vuosina 2011–2018. Tampereen keskustan alittava rantatunneli, joka on osa valtatietä 12, avatiin liikenteelle marraskuussa 2016.

Useissa Suomen kaupungeissa otettiin käyttöön moderni kaupunkipyöräjärjestelmä, esimerkiksi "Alepa-fillarit" Helsingissä 2016 ja "Viking Line -pyörät" Turussa 2018. Vuonna 2019 suurten kaupunkien katukuvaan ilmestyi vuokrattavia sähköpotkulautoja, jotka ovat herättäneet paitsi innostusta, myös huolta suurten nopeuksien aiheuttamista vaaratilanteista.^[48]

Matkustajamäärät Suomenlahden yli Viroon rikkoivat aiempia ennätyksiä. Vuonna 2016 Helsingin ja Tallinnan välisen laivaliikenteen matkustajamääräksi tilastoitiin lähes 9 miljoonaa.^[49]

Suomen kansallinen lentoyhtiö Finnair otti vuonna 2015 ensimmäisenä eurooppalaisena yhtiönä käyttöön uuden Airbus A350 XWB -koneen. Lyhyitä alueellisia lentoja sekä syöttöliikennettä Finnairille vuodesta 1998 lentänyt Finncomm Airlines myytiin osittain Finnairille sekä brittiläiselle Flybelle vuonna 2011. Vuonna 2015 yhtiö siirtyi kokonaan suomalaisomistukseen ja alkoi käyttää nimeä Nordic Regional Airlines (NORRA).

Liikenneturvallisuus jatkoi kohenemistaan 2010-luvulla. Vuosina 2010–2017 tieliikenteessä kuoli keskimäärin noin 250 ihmistä vuodessa. Vastaavasti vuosina 2003–2008 tieliikenteessä kuoli keskimäärin hieman yli 350 ihmistä vuodessa.^[50]

Vuosikymmenen vakavimpia liikenneonnettomuuksia olivat Jämijärven lento-onnettomuus 20.4.2014, Raaseporin tasoristeysturma 26.10.2017 ja Kuopion linja-autoturma 24.8.2018.

Korkea rakentaminen lisäsi jälleen suosiotaan. 2010-luvulla valmistuneita tornitaloja ovat muun muassa Turun Ikituuri (2011), Hotelli Torni Tampere (2014), Jyväskylän Maailmanpylväs (2014) ja Espoon Niittyhuippu (2017). Vuonna 2019 Helsingin Kalasatamaan valmistui Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä, 35-kerroksinen ja 134 metriä korkea Majakka. Vuosikymmenelle tyypillisiä ovat olleet myös puurakenteiset ja erikoisen muotoiset rakennukset, esimerkkeinä Kampin kappeli (2012), Saamelaiskulttuurikeskus Sajos (2012), Suomen luontokeskus Haltia (2013), Löyly (2016) ja Helsingin keskustakirjasto Oodi (2018). Muita merkittäviä 2010-luvulla valmistuneita rakennuksia ovat muun muassa Vantaan Pyhän Laurin kappeli (2010), Helsingin Musiikkitalo (2011), Seinäjoen uusi kaupunginkirjasto Apila (2012), Kangasala-talo (2014), Helsingin Uusi lastensairaala (2018) sekä Metropolia-ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus (2019).

Uusien kauppakeskusten nopeatahtinen rakentaminen jatkui 2010-luvulla. Siinä missä edellisinä vuosikymmeninä kauppakeskuksia avattiin lähinnä suurimpiin kasvukeskuksiin ja keskisuurten kaupunkien ydinkeskustoihin, 2010-luvulla kauppakeskukset yleistyivät myös ruuhka-Suomen ulkopuolella sijaitsevien kaupunkien laitamilla. Tämä on heikentänyt keskustojen vetovoimaa.^[51] Lahden Karisma avattiin vuonna 2011, Kouvolan Veturi 2012, Kuopion Matkus niin ikään 2012, Porin Puuvilla 2014, Jyväskylän Seppä 2017 ja Ideapark Seinäjoki 2019. Myös suurimpiin kaupunkeihin nousi nopeatahtisesti useita uusia kauppakeskuksia: Helsinkiin avattiin Kaari vuonna 2013 ja Redi 2018, Ouluun avattiin Ideapark 2014 ja Valkea 2016, sekä Tampereelle avattiin kauppakeskus Ratina 2018. Vuonna 2019 Helsingin Pasilaan avattiin Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Mall of Tripla.^[52] Omalaatuisimpia kauppakeskuksia Suomessa on Vaalimaalla sijaitseva, vuonna 2018 valmistunut outlet-tyyppinen kauppakeskus Zsar. Koska kauppapaikkoja oli jo niin paljon, useat kauppakeskukset ovat kärsineet asiakaskadosta.^[53]

Uusia asuinalueita nousi jälleen etenkin pääkaupunkiseudulle, esimerkiksi Helsingin Jätkäsaari, Kuninkaantammi ja Kalasatama, Espoon Suurpelto sekä Vantaan Kivistö. Muualla Suomessa sijaitsevia uusia asuinalueita ovat muun muassa Tampereen Niemenranta ja Vuores, Jyväskylän Äijälänranta sekä Kuopion Saaristokaupunki. 2010-luvun asuintaloarkkitehtuurissa korostuu runsas ja vaihteleva värimaailma.^[54] Lisäksi joitakin vanhahkoja, merkittäviä rakennettuja ympäristöjä on uudisrakennettu perinteisiä arvoja kunnioittaen, esimerkiksi Espoon Tapiolaa.

Digitaalisten laitteiden merkitys osana opetusta on kasvanut merkittävästi. Perinteisiä koulukirjoja käytettiin vähemmän kuin aiemmin. Oppilaiden osallistaminen koulun toimintaan on kasvanut: 2010-luvulla kouluissa oli esimerkiksi oppilaskuntia, tukioppilaita ja ympäristöraateja.^[55] Ylioppilaskirjoitukset muuttuivat vuosina 2016–2019 vaiheittain sähköisiksi.^[56]

Vuosikymmenen ensimmäisenä päivänä aloitti toimintansa Aalto-yliopisto, kun Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät. Samana päivänä myös Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.

Pitkään peruskoulun yläluokkalaisten oppimistuloksia mittaavien PISA-tulosten kärkimaana ollut Suomi on alkanut 2010-luvulla taantua monella mittarilla niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin maihin. Viro on noussut Suomen ohi kaikessa paitsi lukutaidossa.^[57] Suomalaisoppilaista luku- ja laskutaidon minimitason alitti 5–6 prosenttia 2000-luvun alussa ja 12–13 prosenttia vuonna 2012. Eniten huolenaiheita on herättänyt poikien, etenkin itä- ja pohjoissuomalaisten, heikentynyt suoriutuminen ja yrittäminen. Heistä jopa joka neljäs alitti minimitason.^[58] Tytöillä taas on enemmän opiskelumotivaatiota ja uskoa tulevaisuuteen. Kaukana kotiseudulta olevan työelämän on tutkittu olevan pojille kovin vierasta.^[59]

Vuoden 2009 lopussa 79,7 prosenttia suomalaisista kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon^[60] ja vuoden 2019 lopussa 68,6 prosenttia.^[61] Ortodoksiseen kirkkoon kuului niin vuoden 2009 kuin vuoden 2017 lopussa reilut yksi prosentti suomalaisista.^[22][17] Kirkosta eroaminen on yleistynyt voimakkaasti: vuosina 2010−2018 Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta on eronnut yli puoli miljoonaa ihmistä, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuosina 2000−2009 ja lähes kolme kertaa enemmän kuin vuosina 1990−1999. Huomattavia eropiikkejä on tapahtunut etenkin lokakuussa 2010 Yle TV2:n Homoilta-ohjelman jälkeen^[62] sekä marras-joulukuussa 2014, kun eduskunta oli äänestänyt ns. tasa-arvoisesta avioliittolaista.^[63]

Evankelis-luterilaisen kirkon suorittamien kirkollisten vihkimisten osuus kaikista vihkimisistä on laskenut alle puoleen. Vuonna 2010 kirkollisten vihkimisten osuus oli 55 prosenttia^[60], ja vuonna 2017 vain 41,2 prosenttia.^[64] Myös evankelis-luterilaisen kirkon suorittamien kasteiden määrä väheni vuosikymmenen aikana vuoden 2010 noin 80 prosentista 62 prosenttiin vuonna 2019. Kastamisen yleisyydessä esiintyi suurta alueellista vaihtelua. Vuonna 2019 Helsingin hiippakunnassa kastettiin noin 40 % ja Oulun hiippakunnassa noin 79 % lapsista.^[65] Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli Suomessa lailliseksi maaliskuun alussa 2017. Kaikki papit eivät kuitenkaan ole alkaneet vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, koska se on ristiriidassa perinteisen kirkon käsityksen ja Raamatun sanan kanssa.^[66]

2010-luvulla erityisesti Applen iPhone-puhelimet ja Samsungin valmistamat puhelimet ovat olleet suosittuja. Etenkin vuosikymmenen alkupuoliskolla Nokia Lumia -puhelimet olivat suosittuja. Internet-yhteydet ovat nopeutuneet ja puhelinten toiminnot ovat kasvaneet. Matkapuhelimella ei enää pelkästään soiteta puheluita ja lähetetä tekstiviestejä, vaan myös käytetään internettiä, jaetaan sisältöä ja otetaan melko laadukkaitakin valokuvia. Sosiaalisen median suosio on noussut ja 2010-luvun suosittuja puhelinsovelluksia ovat muun muassa WhatsApp, Instagram, Snapchat, Airbnb ja Pokémon Go.

Vaikka Nokia myi matkapuhelinvalmistuksen Windowsille vuonna 2014, palasi Nokia brändinä muutaman vuoden päästä puhelinmarkkinoille. Vuonna 2017 HMD Global julkaisi uusia puhelimia Nokia-nimen alla. Eräs malleista perustuu suosittuun 3310-malliin.^[67][68]

Myös vuosikymmenen uutuutta, tabletti- eli sormitietokoneita, kuten Applen iPad ja Samsung Galaxy Tab, myytiin vilkkaasti etenkin vuosikymmenen alussa ja puolivälissä. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla niiden myynti kuitenkin kääntyi laskuun.

Puhelinluettelot ovat käyneet jo vanhanaikaisiksi, koska matkapuhelimet ovat suurelta osin syrjäyttäneet lankapuhelimet, ja luetteloissa on ollut vain melko harvoja matkapuhelinnumeroita. Myös internetyhteyksien laajeneminen lähes kaikkien suomalaisten käyttöön on vähentänyt puhelinluetteloiden tarvetta. Suomessa viimeiset paperiset puhelinluettelot julkaistiin vuonna 2016, ja jaettiin alkuvuodesta 2017.

2010-luvun uudissanoja tai vuosikymmenen aikana runsaasti tiedostusvälineissä käytettyjä sanoja. Lähteenä 2010-luvun aikana julkaistujen Mitä missä milloin -kirjojen luettelot vuoden sanoista:

2010-luvun kirjallisuudessa korostuu edellisen vuosikymmenen tavoin tyylien ja lajien runsaus sekä genreluokitusten epätarkkuus. Vuosikymmenen uusia kirjailijatulokkaita ovat muun muassa Tommi Kinnunen ja Pauliina Rauhala. Tommi Kinnunen tunnetaan historiallisista romaaneistaan, joista hänen esikoisteoksensa Neljäntienristeys (2014) on voittanut useita palkintoja.^[82][83][84] Pauliina Rauhala debytoi vuonna 2013 lestadiolaisen naisen asemaa käsittelevällä menestysromaanillaan Taivaslaulu. Katja Kettu teki läpimurtonsa vuonna 2011 sota- ja rakkausromaanillaan Kätilö. Riikka Pulkkinen on erikoistunut romaaneihin, jotka käsittelevät vaikeita teemoja kuten sairauksia ja menetyksiä, esimerkkeinä Totta (2010) ja Vieras (2012).^[85][86] Sofi Oksanen on menestyksekkäästi jatkanut omalla linjallaan, ja hänen historiallinen romaaninsa Kun kyyhkyset katosivat (2012) on ikään kuin jatko-osa hänen aiemmille romaaneilleen.

Myös vanhempi kirjailijapolvi on yhä menestynyt. Ilkka Remeksen kansainvälistä politiikkaa ja ajankohtaisia tapahtumia käsittelevät jännitysromaanit ovat toinen toisensa jälkeen nousseet Suomen myydyimpien romaanien joukkoon. Hänen suosituimpia teoksiaan ovat muun muassa Horna (2014) ja sen jatko-osa Jäätyvä helvetti (2015). Niin ikään Enni Mustosen perinteistä naisen elämää käsittelevät romaanit ovat olleet suosittuja, muun muassa Emännöitsijä (2015) ja Ruokarouvan tytär (2017). Jari Tervon teokset ovat myyneet yhä hyvin. Hänen inkeriläisten kohtaloa kuvaava romaaninsa Matriarkka (2016) herätti huomiota syyllistävyydellään.^[87] Laila Hirvisaari jatkoi yhä menestyksekästä kirjailijanuraansa teoksillaan Minä, Katariina (2011), Me, Keisarinna (2013) sekä Hiljaisuus (2016). Leena Lehtolaiselta ilmestyi yhä suosittuja rikosromaaneja. Tuomas Kyrö kirjoitti suosittuja Mielensäpahoittaja-teoksia.^{[88][89][90][91][92][93]}

Suosittuja ovat niin ikään olleet myös tasavallan presidentin vaimo Jenni Haukion runoantologia Katso pohjoista taivasta (2018)^[94] sekä valtaisan suosituksi nettimeemiksi noussut Karoliina Korhosen sarjakuva Finnish Nightmares (2016).^[95]

2010-luvun Finlandia-palkitut kirjat ovat:

• Mikko Rimminen: Nenäpäivä
• Rosa Liksom: Hytti nro 6
• Ulla-Lena Lundberg: Is (Jää)
• Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme
• Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
• Laura Lindstedt: Oneiron
• Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista
• Juha Hurme: Niemi
• Olli Jalonen: Taivaanpallo
• Pajtim Statovci: Bolla.

2010-luvulla kaikki Suomen televisiolähetykset ovat digitaalisia. Vuosikymmenen aikana ollaan myös siirtymässä teräväpiirtolähetyksiin, kuitenkin normaalitasoiset SD-lähetykset loppuvat vasta vuonna 2020. Vuosina 2011–2014 Ylellä oli käytössä erillinen teräväpiirtokanava Yle HD, joka esitti sekä ykkös- että kakkosverkon ohjelmistoa. Jo ennen kyseisen kanavan käyttöönottoa Yle oli lähettänyt satunnaisesti kokeiluluonteisia teräväpiirtolähetyksiä. Tammikuun lopulla 2014 Yle HD:n tilalle tuli jokaista Ylen kanavaa varten oma teräväpiirtokanava.^[96] MTV3 HD aloitti elokuussa 2011. Nelonen HD aloitti kaapelikanavana jo vuonna 2008, mutta antenniverkossa se alkoi näkyä vasta marraskuussa 2017.

Vuoden 2013 alussa televisiomaksun korvasi yleisradiovero, jonka tarkoituksena on rahoittaa Yleisradion toimintaa. Televisiomaksusta poiketen yleisradioveron maksaminen on pakollista myös niille, jotka eivät katso televisiota. Alle 18-vuotiaat sekä pienituloisimmat on kuitenkin vapautettu verosta. Ahvenanmaalla yleisradioveron korvaa yhä paikallinen televisiomaksu.

2010-luvun suosituimpia viihdeohjelmia ovat olleet muun muassa humoristisuudestaan tunnetut Putous ja Posse, ajankohtaisia asioita käsittelevät satiirisarjat YleLeaks ja Noin viikon uutiset sekä musiikkiohjelmat Vain elämää ja SuomiLOVE. Varsinkin Putous on ollut kausi toisensa jälkeen valtava tv-hitti, joka on parhaimmillaan kerännyt ruudun ääreen lähes 1,5 miljoonaa katsojaa^[97][98] ja tuonut julkisuuteen useita sketsihahmoja, kuten Marja Tyrni (2010) ja Munamies (2011). Vain elämää -sarjan jaksot ovat monella tuotantokaudella keränneet parhaimmillaan lähes miljoona katsojaa^[99][100] sekä tuoneet uusia hittikappaleita radioiden soittolistoille.

2010-luvun suosittuja keskusteluohjelmia ovat olleet muun muassa Puoli seitsemän, Enbuske, Veitola & Salminen sekä jo edellisellä vuosikymmenellä aloittanut Arto Nyberg.

Edellisellä vuosikymmenellä ilmiöksi muodostuneiden tositelevisiosarjojen suosio jatkui 2010-luvulla. Kultainen Venla -palkinnon saaneita tositelevisio-ohjelmia ovat muun muassa Kadonneen jäljillä, Ensitreffit alttarilla, Suomen huutokauppakeisari sekä Duudsonit tuli taloon. 2010-luvun tunnetuimpiin televisioesiintyjiin kuuluvat muun muassa Sami Hedberg, Arman Alizad, Riku Nieminen, Anni Hautala, Janne Kataja ja Jyrki Sukula. Arman Alizad käsittelee ohjelmissaan muun muassa äärimmäisissä oloissa eläviä ihmisiä ja suomalaisessa yhteiskunnassa puhuttavia aiheita. Jyrki Sukula taas tunnetaan erityisesti ruokaohjelmistaan.

Edellisellä vuosikymmenellä aloittaneet kilpailuohjelmat Idols ja Tanssii tähtien kanssa jatkoivat suosiotaan. Vuonna 2012 Idolsin rinnalle tuli toinen suosittu laulukilpailuohjelma The Voice of Finland. Suositut tietovisaohjelmat Haluatko miljonääriksi? ja Heikoin lenkki palasivat televisioon pitkän tauon jälkeen vuosikymmenen jälkipuoliskolla, kuten myös legendaarinen parisuhdevisailu Napakymppi.

Syksyllä 2013 esitetty Julkkis Big Brother keräsi ruudun ääreen runsaasti katsojia.^[101] Hyvin uudenlainen televisiosarja on vuonna 2015 aloittanut Sohvaperunat, jossa näytetään televisionkatsojien reaktioita viime aikoina esitetyistä, usein mieleenpainuneista kohtauksista. Palkittu Docventures-sarja yhdisteli dokumenttien katselun, elokuvakerhomaiset keskustelut ja sosiaalisen median.

2010-luvun tunnetuimpiin suomalaisiin fiktiivisiin televisiosarjoihin kuuluvat muun muassa draamasarja Taivaan tulet ja sketsisarja Siskonpeti. Erityisen suosittuja sarjoja ovat olleet esimerkiksi draamasarja Pirunpelto ja poliisisarja Roba, jotka ovat parhaimmillaan kerännyt television ääreen yli miljoona katsojaa.^[102][103]

Myös pitkäaikainen draama- ja saippuasarja Salatut elämät jatkoi vankkaa suosiotaan, joskin jonkin verran pienemmässä mittakaavassa kuin edellisellä vuosikymmenellä. Vuosikymmenen alkupuolella esitetyt rikosdraamasarja Helppo elämä ja rakkausdraamasarja Klikkaa mua on palkittu Kultaisella Venlalla, myöhempiä palkittuja draamasarjoja ovat muun muassa Mustat lesket ja Koukussa.

Internetkulttuurin kehittyminen on saanut aikaan uuden ilmiön, tubettamisen eli videoiden luomisen omaan YouTube-kanavaan. Videot ovat suosittuja erityisesti nuorison keskuudessa. Tunnetuiksi tubettajiksi ovat nousseet muun muassa Tuure Boelius, Eeddspeaks, Herbalisti, Lakko, Arttu Lindeman, Mansikkka, Mariieveronica, Mmiisas ja Soikku. Vuonna 2018 suosituin YouTube-kanava oli Duudsonien Dudesons, toiseksi suosituin oli Angry Birds -kanava ja kolmanneksi suosituin oli TheRelaxingEnd -kanava.^[104]

Vuodesta 2014 Helsingissä on järjestetty Tubecon-tapahtuma, jossa tubettajat tapaavat fanejaan. Tapahtuma on kerännyt kymmeniä tuhansia nuoria ja ollut vuosi vuodelta suositumpi. Tapahtuma on levinnyt myös ulkomaille. Vuoden 2018 Tubecon-tapahtuman kävijämääräksi tilastoitiin yhteensä noin 17 000.^[105]

2010-luku on Suomessa ollut erityisesti popin ja rapin aikakautta. Vuosikymmenen menestyneimpiin suomalaisiin kevyen musiikin esittäjiin kuuluvat muun muassa Jenni Vartiainen ja Robin. Jenni Vartiaisen albumi Seili (2010) on myynyt yli 150 000 kappaletta. Albumilla on esimerkiksi pitkään listojen kärkisijoilla ollut hitti Missä muruseni on. Teinipoppari Robin teki alkuvuonna 2012 vain 13-vuotiaana läpimurtonsa kappaleellaan Frontside Ollie, ja muun muassa kyseisen hitin sisältävä Robinin esikoisalbumi Koodi on myynyt lähes 120 000 kappaletta.^[106]. Niin ikään Chisun hitit saivat runsaasti radiosoittoa: muun muassa hänen itse sanoittamansa ja säveltämänsä Kohtalon oma (2011) on eräs vuosikymmenen menestyssävellyksistä. Haloo Helsingin singlet nousivat toinen toisensa jälkeen Suomen radiolistan kärkeen. Runsaasti radiosoittoa ovat saaneet muun muassa Maailman toisella puolen (2011) ja Vapaus käteen jää (2013). Apulanta oli niin ikään hyvin suosittu yhtye läpi vuosikymmenen: muun muassa Valot pimeyksien reunoilla (2015) on yksi vuosikymmenen menestyssävellyksistä. 2010-luvun poplaulajien eturiviin kuuluu myös Sanni, jonka hittejä ovat muun muassa 2080-luvulla (2015) ja Vahinko (2016).

Suomiräppäreistä esimerkiksi Cheek ja JVG ovat vakiinnuttaneet suosionsa. Cheekin kappaleista listaykkösiksi ovat nousseet esimerkiksi Anna mä meen (2012) ja Timantit on ikuisia (2013), JVG:n menestyksiä ovat taas muun muassa Häissä (2011) ja Tarkenee (2015). Rapin ja hip hopin menestyjiä ovat olleet myös muun muassa Petri Nygård, Mikael Gabriel ja Teflon Brothers.

Monen entisen yhtyeen laulaja on jatkanut menestystään soolouralla: Elonkerjuu-yhtyeestä irtautunut Lauri Tähkä jatkoi suosiotaan, vaikka ei laulanut enää edellisen vuosikymmenen tapaan pohjalaismurteella. Takavuosien huippusuosituista tyttöbändeistä irtautuneet Erin ja Vesala ovat menestyneet myös soolouralla: Erinin hiteistä on soinut tiheään radiossa muun muassa Ei taida tietää tyttö (2013) ja Vesalan hiteistä esimerkiksi Älä droppaa mun tunnelmaa (2016).

Perinteisemmän musiikin suurimpia nimiä ovat olleet muun muassa Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari. Wiskarin laulut ovat herättäneet huomiota rohkeilla sanoituksillaan, esimerkkeinä Sirpa (2014) ja Kahvimaito (2015). Myös muun muassa Kaija Koon, Juha Tapion, Jari Sillanpään ja Yö-yhtyeen suosiot ovat jatkuneet. Radioissa ovat soineet tiuhaan muun muassa Kaija Koon Vapaa (2010), Juha Tapion TSNEH (Tykkään susta niin että halkeen) (2013) ja Jari Sillanpään Sinä ansaitset kultaa (2014). J. Karjalainen palasi suosionsa huipulle vuonna 2013 hitillään Mennyt mies ja jatkaa yhä uraansa.

2010-luvulla edesmenneitä kevyen musiikin henkilöitä olivat muun muassa sinivalkoisesta äänestään tunnettu Topi Sorsakoski (1952–2011), pitkäaikaisimpiin kotimaisiin tanssi-iskelmälaulajiin kuulunut Annikki Tähti (1929–2017) ja legendaarisen Yö-yhtyeen keulakuva Olli Lindholm (1964–2019).

Jo edellisellä vuosikymmenellä suosituiksi tulleiden Idols-tyyppisten televisio-ohjelmien suosio jatkui. Tosin näiden laulukilpailujen tuomien uusien esiintyjien menestys ei useinkaan yltänyt esikoisalbumia pidemmälle. 2010-luvun Idols-voittajia ovat muun muassa Martti Saarinen ja Diandra Flores. Uusi tulokas tällä vuosikymmenellä oli The Voice of Finland, jonka ensimmäinen tuotantokausi alkoi vuoden 2011 lopussa. The Voice of Finlandin ensimmäinen tuotantokausi toi julkisuuteen etenkin Saara Aallon ja Jesse Kaikurannan, tosin kauden voitti Mikko Sipola.

Vuonna 1985 aloitettuja Seinäjoen tangomarkkinoita on järjestetty joka vuosi myös 2010-luvulla. Tangomarkkinat ovat tuoneet julkisuuteen esimerkiksi Marko Maunukselan ja Kyösti Mäkimattilan. Legendaarinen iskelmälaulukilpailuohjelma Syksyn sävel teki paluun vuonna 2011, mutta sitä esitettiin viimeksi syksyllä 2013. 2010-luvulla Syksyn sävelen voittaneita kappaleita ovat olleet Jari Sillanpään En se olla saa (2011), Jesse Kaikurannan Järjetön rakkaus (2012) ja Suvi Teräsniskan Täydellinen elämä (2013).

Suomessa alettiin syksyllä 2012 näyttää Vain elämää -televisiosarjaa, joka perustuu hollantilaiseen formaattiin. Sarjassa artistit seurustelevat viikon ajan keskenään ja jokaisena päivänä yksi artisteista on päivän artistina. Muut artistit esittävät kunakin päivänä päivän artistin kappaleista omantyylisiä versioitaan. Sarja on saanut Kultainen Venla- ja Pro Iskelmä -palkintoja. Vain elämää -sarjan ensimmäisen tuotantokauden kokoelmalevy on myynyt lähes 180 000 kappaletta, mikä tekee siitä kaikkien aikojen kuudenneksi myydyimmän kotimaisen musiikkialbumin.^[106] Korkeille listasijoituksille yltäneitä Vain elämää -sarjan kappaleita ovat muun muassa Erinin Mitä tänne jää (2012), Elastisen Naurava kulkuri (2014), Antti Tuiskun Sata salamaa (2015) ja Mikael Gabrielin Lumi teki enkelin eteiseen (2016).

Eräät suomalaiset artistit ja yhtyeet ovat yhä menestyneet paitsi kotimaassa, myös ulkomailla. Jo edellisellä vuosikymmenellä menestynyt pop rock -yhtye Sunrise Avenue jatkoi suosiotaan: muun muassa kappaleet Hollywood Hills (2011) ja Lifesaver (2013) kuuluvat vuosikymmenen menestyssävellyksiin.^{[107][108][109][110]} Myös metalliyhtye Nightwish jatkoi menestystään, tosin yhtyeen naislaulaja ei ollut enää kotimainen kuten aiemmin. Muun muassa ruotsalaisen Anette Olzonin laulama Storytime (2011) on menestynyt kansainvälisesti.^{[111][112][113]}

Uusi ulkomaillakin menestynyt tulokas on poplaulaja Alma, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Dye My Hair (2016)^[114] ja Chasing Highs (2017).^[115] Myös Saara Aalto on niittänyt kansainvälistä mainetta muun muassa tekemällä uraa Kiinassa vuonna 2013 sekä sijoittumalla hopeasijalle Ison-Britannian The X Factor -laulukilpailussa vuonna 2016.

Suomen menestys Euroviisuissa 2010-luvulla jäi suurimmaksi osaksi varsin vaisuksi. Vuonna 2014 Suomea edustanut rock-yhtye Softengine kappaleellaan Something Better tuli kuitenkin finaalissa sijalle 11, mikä on Suomen kolmanneksi paras sijoitus suhteessa osallistujamäärään. Kappale menestyi kohtalaisesti myös Irlannin singlelistalla.^[116]

Levymyynti on vähentynyt 2010-luvulla, ja useat tavarataloketjut ovat lopettaneet äänilevyjen myymisen. Vuonna 2014 musiikin digitaalinen myynti ylitti fyysiset äänitteet Suomessa ensimmäistä kertaa.^[117] CD-levyjen vuotuinen myyntimäärä romahti vuosina 2002−2017 yhdeksästä miljoonasta vain noin miljoonan tietämille. Suosituimpia digitaalisia musiikkipalveluja ovat muun muassa Spotify, Deezer ja Tidal. Levy-yhtiöitä on muutettu musiikkiyhtiöiksi.^[118]

Helsingin Musiikkitalo valmistui Töölönlahteen vuonna 2011. Sibelius-museon jälkeen Suomen toinen musiikkimuseo, Finnish Music Hall of Famen, valmistui Helsingin Pasilaan syksyllä 2019.

Kotimaisen elokuvan katsojaluvut jatkoivat nousuaan 2010-luvulla. Vuonna 2015 kotimaiset elokuvat saivat yhteensä ennätykselliset 2,6 miljoonaa katsojaa.^[119] Vuosikymmenen menestyneimpiä elokuvaohjaajia ovat olleet muun muassa edellisellä vuosikymmenellä esikoisohjauksensa tehneet Dome Karukoski ja Aku Louhimies sekä uudet ohjaajatulokkaat Taneli Mustonen, Antti J. Jokinen ja Tiina Lymi.

2010-luku käynnistyi suomalaisen elokuvan kannalta varsin komeasti. Vuonna 2010 useat kotimaiset elokuvat ovat keränneet paljon katsojia, muun muassa Dome Karukosken ohjaama komedia Napapiirin sankarit, Arto Halosen ohjaama tositapahtumiin perustuva draamaelokuva Prinsessa sekä Jalmari Helanderin ohjaama jouluaiheinen kauhuelokuva Rare Exports.^[120]

Vuonna 2013 ilmestyi Johanna Vuoksenmaan komedia 21 tapaa pilata avioliitto, joka on yli 400 000 katsojallaan kaikkien aikojen katsotuin kotimainen naisohjaajan elokuva.^[121] Komediat ovat olleet suosittuja läpi vuosikymmenen: vuonna 2011 menestyi erityisesti Taru Mäkelän draamakomedia Varasto, vuonna 2015 Taneli Mustosen komedia Luokkakokous ja vuonna 2017 Marja Pyykön komedia Yösyöttö. Erityisen suosittu komedia on ollut Dome Karukosken Mielensäpahoittaja (2014)^[122], ja suosiota niitti myös sen jatko-osa, Tiina Lymin Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja (2018).

Paljon katsojia on kerännyt myös Mika Kaurismäen road movie -elokuva Tie pohjoiseen (2012), Dome Karukosken draamaelokuva Leijonasydän (2013) sekä Markku Pölösen romanttinen draamaelokuva Oma maa (2018). Myös lukuisat Vares-jännityselokuvat ovat vakiinnuttaneet suosionsa.

Historialliset elokuvat ovat olleet yhä suosittuja. Heti vuosikymmenen alussa ilmestynyt, Kari Väänäsen ohjaama ja Veikko Huovisen romaaniin perustuva Havukka-ahon ajattelija keräsi runsaasti katsojia. Niin ikään Antti J. Jokisen ohjaama, vuonna 2012 ensi-iltansa saanut Sofi Oksasen romaaniin perustuva Puhdistus menestyi hyvin.^[123]

Sotia, eritoten toista maailmansotaa, on käsitelty vielä 2010-luvun elokuvissakin. Antti J. Jokisen menestystuotantoa on myös Katja Ketun esikoisromaaniin perustuva sota- ja rakkausdraama Kätilö (2015). Todellinen suurmenestys on Aku Louhimiehen ohjaama, vuonna 2017 ensi-iltansa saanut Tuntematon sotilas, joka on kerännyt yli miljoona katsojaa ja noussut Suomen kaikkien aikojen katsotuimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi.

Edellisellä vuosikymmenellä suosioon tulleet elämäkertaelokuvat jatkoivat suosiotaan: niistä katsotuimpia ovat Teppo Airaksisen Juice ja Timo Koivusalon Olavi Virta (molemmat 2018).

Myös monet perhe-elokuvat nousivat vuosikymmenen katsotuimpien elokuvien joukkoon, kuten vuoden 2016 katsotuin kotimainen elokuva Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! sekä monet Risto Räppääjä -elokuvat.^[124][125]

Vuosikymmenen käytetyimpiä näyttelijöitä ovat muun muassa Laura Birn, Samuli Edelmann, Aku Hirviniemi, Krista Kosonen, Jasper Pääkkönen, Pamela Tola ja Jussi Vatanen. Hirviniemi on näytellyt merkittäviä rooleja muun muassa Luokkakokous-elokuvassa ja uusimmassa Tuntematon sotilas-elokuvassa. Pääkkönen on näytellyt muun muassa Napapiirin sankarit- ja Leijonasydän-elokuvien pääosia sekä aloittanut kansainvälisen uransa kanadalais-irlantilaisessa televisiosarjassa Viikingit ja yhdysvaltalaisessa elokuvassa BlacKkKlansman. Edelmann debytoi Hollywoodissa vuonna 2011 näytellen elokuvassa Mission: Impossible – Ghost Protocol.

Uusimpia kasvoja edustavat muun muassa Kalle Lamberg ja Armi Toivanen. Toivasen merkittävimpiin rooleihin kuuluu päähenkilö Sanna elokuvassa 21 tapaa pilata avioliitto. Hieman varttuneempaa näyttelijäpolvea edustivat muun muassa Eero Aho, Samuli Edelmann, Peter Franzén ja Tommi Korpela. Aho tunnetaan muun muassa Antero Rokan roolista uusimmassa Tuntematon sotilas -elokuvassa. Antti Litja on eräs vanhimpia 2010-luvulla käytettyjä näyttelijöitä.

Parhaan elokuvan Jussi -palkinnon on 2010-luvulla saaneet seuraavat kotimaiset elokuvat:

• Napapiirin sankarit (Dome Karukoski, 2010)
• Le Havre (Aki Kaurismäki, 2011)
• Kohta 18 (Maarit Lalli, 2012)
• Betoniyö (Pirjo Honkasalo, 2013)
• He ovat paenneet (Jukka-Pekka Valkeapää, 2014)
• Miekkailija (Klaus Härö, 2015)
• Hymyilevä mies (Juho Kuosmanen, 2016)
• Ikitie (Antti-Jussi Annila, 2017)
• Tyhjiö (Aleksi Salmenperä, 2018)

Katsotuimmat elokuvat vuodesta 2010 eteenpäin (Suomen elokuvateattereissa):

• Tuntematon sotilas (Aku Louhimies, 2017) katsojia 1 022 712
• Luokkakokous (Taneli Mustonen, 2015) katsojia 505 430
• Mielensäpahoittaja (Dome Karukoski, 2014) katsojia 500 934
• 21 tapaa pilata avioliitto (Johanna Vuoksenmaa, 2013) katsojia 403 332
• Napapiirin sankarit 2 (Teppo Airaksinen, 2015) katsojia 399 050
• Napapiirin sankarit (Dome Karukoski, 2010) katsojia 384 392
• Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja (Tiina Lymi, 2018) katsojia 348 351
• Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! (Rike Jokela, 2016) katsojia 340 847
• Risto Räppääjä ja yöhaukka (Timo Koivusalo, 2016) katsojia 339 478
• Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (Mari Rantasila, 2010) katsojia 327 851

Päivitetty 11.2.2019.^[125]

Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti historiansa toisen jääkiekon maailmanmestaruuskullan toukokuussa 2011, kaataen loppuottelussa Ruotsin lukemin 6–1. Toukokuussa 2019 Suomi voitti taas jääkiekon MM-kultaa kaataen loppuottelussa Kanadan lukemin 3–1. Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue voitti vuosikymmenen aikana jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskullan kolmesti: vuosina 2014, 2016 ja 2019. Vuosikymmenen merkittävimpiä suomalaisia jääkiekkoilijoita ovat olleet muun muassa Jarkko Immonen, Mikko Koivu, Sebastian Aho, Patrik Laine, Jesse Puljujärvi, Marko Anttila, Mikko Lehtonen, Kaapo Kakko, maalivahdit Pekka Rinne ja Kevin Lankinen, sekä Mikael Granlund, joka muistetaan esimerkiksi ilmaveivistä vuodelta 2011.

Matti Heikkinen voitti vuonna 2011 hiihdon maailmanmestaruuskultamitalin 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla. Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin kahdeksannen kerran Suomessa vuonna 2017, jolloin ne järjestettiin Lahdessa seitsemännen kerran. Suomi sijoittui kilpailussa viidenneksi saaden yhden kultamitalin, yhden hopeamitalin ja kolme pronssimitalia. Iivo Niskanen voitti kultamitalin niin ikään 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla. Sen sijaan vuoden 2013 ja 2015 hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Suomi koki pettymyksen saaden molemmissa vain yhden pronssimitalin. Heikkisen ja Niskasen lisäksi 2010-luvun merkittävimpiin hiihtäjiin kuuluvat Sami Jauhojärvi, Krista Pärmäkoski sekä edellisellä vuosikymmenellä Suomen parhaisiin hiihtäjiin kuulunut Aino-Kaisa Saarinen. Kaisa Mäkäräinen voitti kultaa kymmenen kilometrin takaa-ajossa ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa 2011.

Suomalaisten olympiamenestys on heikentynyt 2010-luvulla. Vuoden 2016 kesäolympialaisissa Suomi voitti vain yhden pronssimitalin ja menestys oli siten huonompi kuin missään aiemmissa olympialaisissa. Talviolympialaisissa 2010 Suomi jäi yhdellä hopealla ja neljällä pronssilla mitalin voittaneista maista kolmanneksi viimeiselle sijalle, mutta paransi jonkin verran menestystään talviolympialaisissa 2014 voitettuaan yhden kullan, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Talviolympialaisissa 2018 Suomi voitti yhden kullan, yhden hopean ja neljä pronssia. Olympiakullat on voittanut Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi vuonna 2014 parisprintissä ja Iivo Niskanen vuonna 2018 50 kilometrin hiihdossa.

Vuosikymmenen loppumetreillä pidetyissä jalkapallon EM-karsinnoissa Suomen jalkapallomaajoukkue pääsi historiansa ensimmäistä kertaa EM-lopputurnaukseen. Menestynein pelaaja näissä karsinnoissa on ollut Teemu Pukki. Lopputurnaus pelataan kesällä 2020.

Menestyneitä urheilijoita ovat myös koripalloilija Lauri Markkanen, suunnistaja Minna Kauppi, painija Petra Olli, keihäänheittäjä Tero Pitkämäki sekä pyörätuolikelaaja ja -koripalloilija Leo-Pekka Tähti. Tähti on voittanut pyörätuolikelauksen paralympiakultaa kahdesti vuosikymmenen aikana ja MM-kultaa kolmesti.

2010-luvun suomalaisia Formula 1 -kuljettajia ovat olleet Kimi Räikkönen, Heikki Kovalainen ja Valtteri Bottas. Vuosikymmenen parhaat sijoitukset suomalaisilta ovat olleet Bottaksen toinen sija kaudella 2019 sekä Räikkösen kolmas sija kausilla 2012 ja 2018.

2010-luvun alussa muun muassa superruoka ja ruokavaliot ovat olleet polttavia puheenaiheita ja laajalti mediassa käsiteltyjä asioita. Ruuanvalinnassa painopiste perinteisestä ravitsemuslähtöisestä ajattelusta oli laajalti siirtynyt tunteeseen ja elämänasenteeseen.^[126] Vuosikymmenen aikana kasvissyönnin ja veganismin suosiot ovat lisääntyneet. Tämän taustalla ovat olleet etenkin ympäristösyyt.^[127] Suomessa on kehitetty useita erilaisia lihan korvikkeita, kuten Nyhtökaura, Härkis ja Mifu. Niin ikään täysin kasviperäiset maitotuotteiden korvikkeet, kuten kaurajuoma ja maidottomat jäätelöt, ovat yhä suositumpia. Nousussa ovat olleet myös ulkomaiset uusvanhat ruokailmiöt, kuten kefiiri ja kombucha.^[127]

Runsasproteiinisen ruokavalion suosio on kasvanut. Suomalaisten proteiininsaanti on lisääntynyt hitaasti mutta tasaisesti. Erilaisten runsaasti proteiinia sisältävien elintarvikkeiden määrä on kasvanut.^[128]

Erilaisista pienpanimo-oluista ja erikoisoluista, kuten India pale alesta, on tullut muotijuomia. Myös kuohuviinien suosio on noussut ja niiden kulutus on arkistunut.^[129][130] Vuoden 2018 alussa alkoholilakia höllennettiin hieman: muun muassa ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuutta nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautettiin. Suomalaisten alkoholinkulutus oli vuosi vuodelta laskenut huippuvuoden 2007 jälkeen, ja lakimuutoksen jälkeen kulutus on noussut vain marginaalisesti. Aidot viinapohjaiset lonkerot lisäsivät huomattavasti suosiotaan sen jälkeen, kun ne tulivat ruokakauppoihin ja veivät suosiota muilta alkoholijuomilta.^[131][132]

Ruokakaupassa käyminen on haluttu muuttaa pakkopullasta elämykseksi, ja useat ruokakaupat ovat alkaneet erottua joukosta palvelullaan, tunnelmallaan ja tuotevalikoimallaan.^[133] Suomalaisia ruokakauppoja on arvostettu kansainvälisesti, esimerkiksi Järvenpään K-Citymarket valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi.^[134]

Ravintolamaailmassa esimerkiksi kasvisruokiin tai artesaaniruokiin keskittyneet ravintolat ovat lisääntyneet. Vuosikymmenen aikana Suomeen on rantautunut useita kansainvälisiä ravintola- ja kahvilaketjuja, kuten Starbucks, Burger King, Espresso House ja Taco Bell. Uusia kotimaisia ravintola- ja kahvilaketjuja ovat muun muassa Fafa’s, Chalupa, Friends & Brgrs ja Jungle Juice Bar.

Toukokuusta 2011 lähtien Suomessa usealla paikkakunnalla on järjestetty kolmen kuukauden välein Ravintolapäivä-niminen ruokakarnevaali. Karnevaalista tuli nopeasti hyvin suosittu, ja sen merkeissä on pystytetty tuhansia erilaisia pop up -ravintoloita. Nykyään Ravintolapäivä on maailman suurin ruokatapahtuma. Heti toisena Ravintolapäivänä tapahtuma levisi myös ulkomaille.

Vuosikymmen alkoi Suomessa kylmän ja lumisen talven merkeissä.^[135] Vuosina 2009–2013 talvet olivat tavanomaista lumisempia myös Etelä-Suomessa.^[136] Loppuvuodesta 2013 alkaen talvet ovat Etelä-Suomessa olleet taas varsin lyhyitä, leutoja ja vähälumisia.^{[137][138][139][140]} On epäilty, että viimevuotinen talvien lauhtuminen johtuu ilmastonmuutoksesta ja tulevat talvet ovat todennäköisesti yhä lauhempia.^[139]

Myös kesien lämpötilat ovat vaihdelleet voimakkaasti, mutta niiden vaihteluissa ei ole ollut yhtä voimakasta trendiä kuin talvilämpötiloissa. Vuosikymmenen kaksi ensimmäistä kesää olivat hyvin kuumia, ja 29. heinäkuuta 2010 Pohjois-Karjalan Liperissä rikottiin Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys (+37,2 celsiusastetta).^[141] Niin ikään kesä 2018 oli erittäin kuuma: kun toukokuu lasketaan mukaan, kesä 2018 oli koko Suomessa mittaushistorian lämpimin.^[142] Sen sijaan kesät 2012^[143] ja 2017^[144] ovat olleet tavanomaista viileämpiä.

Suomessa on kuollut 2010-luvulla seuraavia merkkihenkilöitä:

• Tony Halme (1963–2010), nyrkkeilijä, showpainija, kirjailija, kansanedustaja, näyttelijä ja muusikko
• Leena Peltonen-Palotie (1952–2010), genetiikan tutkija ja akateemikko
• Tommy Tabermann (1947–2010), runoilija, kirjailija, toimittaja ja poliitikko
• Mauno Kuusisto (1917–2010), iskelmä- ja oopperalaulaja
• Georg C. Ehrnrooth (1926–2010), Urho Kekkosen presidenttikauden merkittävimpiä oppositiopoliitikkoja
• Kari Tapio (1945–2010), iskelmälaulaja
• Juhana Blomstedt (1937–2010), taidemaalari
• Mika Myllylä (1969–2011), Suomen menestyneimpiä hiihtäjiä
• Harri Holkeri (1937–2011), valtioneuvos, pääministeri ja Kokoomuksen kansanedustaja
• Ingvar S. Melin (1932–2011), poliitikko ja puolustusministeri (RKP)
• Seppo Nurmimaa (1931–2011), lavastustaiteilija
• Topi Sorsakoski (1952–2011), iskelmälaulaja
• Bo Carpelan (1926–2011), kirjailija
• Anita Välkki (1926–2011), oopperalaulaja
• Annika Idström (1947–2011), kirjailija ja dramaturgi
• Tonmi Lillman (1973–2012), muusikko ja tuottaja
• Vappu Jurkka (1927–2012), näyttelijä ja teatterinjohtaja
• Sakari Jurkka (1923–2012), näyttelijä
• Leo Lastumäki (1927–2012), näyttelijä
• Lassi Nummi (1928–2012), kirjailija ja kääntäjä
• Harri Tapper (1929–2012), kirjailija
• Eero Mäntyranta (1937–2013), hiihtäjä ja kolminkertainen olympiavoittaja
• Brita Koivunen (1931–2014), iskelmälaulaja
• Marianne Alopaeus (1918–2014), kirjailija
• Veijo Meri (1928–2015), kansainvälisesti tunnettu kirjailija
• Simo Salminen (1932–2015), koomikko, näyttelijä ja laulaja
• Kalle Holmberg (1939–2016), ohjaaja ja teatterineuvos
• Riki Sorsa (1952–2016), laulaja
• Jouko Turkka (1942–2016), ohjaaja ja kirjailija
• Pentti Siimes (1929–2016), näyttelijä
• Lasse Mårtenson (1934–2016), musiikkineuvos
• Antti Hyry (1931–2016), kirjailija
• Kristiina Elstelä (1943–2016), näyttelijä
• Einojuhani Rautavaara (1928–2016), säveltäjä
• Timo T. A. Mikkonen (1947–2017), toimittaja, televisiojuontaja ja viestintäalan yrittäjä
• Mauno Koivisto (1923–2017), Suomen tasavallan presidentti 1982–1994 ja entinen pääministeri
• Annikki Tähti (1929–2017), iskelmälaulaja
• Liisa Linko-Malmio (1917–2017), oopperalaulaja
• Sirkka Selja (1920–2017), runoilija
• Birgitta Ulfsson (1928–2017), näyttelijä
• Leo Kinnunen (1943–2017), ensimmäinen suomalainen Formula 1 -kuljettaja
• Hanna-Riikka Siitonen (1970–2018), Taikapeili-yhtyeen laulaja ja näyttelijä
• Arto Paasilinna (1942–2018), humoristikirjailija
• Matti Kassila (1924–2018), elokuvaohjaaja
• Matti Nykänen (1963–2019), mäkihyppääjä, nelinkertainen olympiavoittaja ja viihdetaiteilija
• Olli Lindholm (1964–2019), Yö-yhtyeen laulaja
• Lasse Pöysti (1927–2019), näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja teatterinjohtaja
• Kyllikki Forssell (1925–2019), näyttelijä, teatterineuvos
• Ismo Kallio (1935–2019), näyttelijä
• Reijo Taipale (1940–2019), iskelmälaulaja
• Juhani Wahlsten (1938–2019), jääkiekkolegenda
• Jukka Virtanen (1933–2019), kirjailija, runoilija, suomentaja, toimittaja, sanoittaja, näyttelijä, ohjaaja, lausuja ja laulaja
• Claes Andersson (1937-2019), kirjailija, muusikko ja poliitikko
• Kari Toivonen (1942–2019), uutisankkuri ja toimittaja
• Matti Ahde (1945–2019), poliitikko