Suomen Kansallisbaletti

Suomen Kansallisbaletti on Suomen ainoa ammatillinen täysimittainen balettiryhmä.^[1] Suomalainen baletti perustettiin vuonna 1922. Se toimii Suomen Kansallisoopperan yhteydessä Helsingin Töölönlahdella.^[2] Vuonna 2021 Kansallisbaletissa oli 76 tanssijaa, jotka edustivat 21 eri kansalaisuutta.^[1] Kansallisbaletin taiteellisena johtajana on elokuusta 2022 alkaen toiminut Javier Torres. Häntä edelsi tehtävässä elokuusta 2018 alkaen ruotsalainen Madeleine Onne.^[3] Vuonna 2023 oopperabaletti lähti kiertueelle, jossa on viisi Suomen kaupunkia: Oulu, Joensuu, Rovaniemi, Helsinki ja Tampere.

Kansallisbaletin johdossa ovat olleet muun muassa George Gé, Alexander Saxelin, Irina Hudova (1972–1973) ja Doris Laine (1984–1992).^[4]

Jorma Uotinen valittiin Kansallisbaletin johtajaksi vuonna 1990. Hän kuitenkin aloitti johtajana vasta tammikuussa 1992.^[5] Uotisen kauden avasi John Neumeierin Kuten haluatte.^[6] Uotisen kauden aikana tapahtui Kansallisbaletin odotettu muutto Aleksanterin teatterista uuteen Oopperataloon Töölönlahdelle. Uuden talon avajaisia vietettiin marraskuussa 1993.^[7] Vuonna 1997 Kansallisoopperan säätiö jatkoi Uotisen kautta vuoteen 2001.^[8]

Uotisen seuraajaksi valittiin vuonna 2000 tanskalainen Dinna Bjørn, joka aloitti tehtävässä elokuussa 2001.^[9] Bjørn siirtyi Suomen kansallisbalettiin Norjan kansallisbaletista, jonka johtajana hän oli ollut 11 vuotta.

Dinna! – Suuri jäähyväisgaala järjestettiin Kansallisbaletissa 30. toukokuuta 2008. Gaalassa esitettiin Björnin seitsenvuotisen kauden otteita muun muassa Jean Sibeliuksen säveltämästä teoksesta Andante festivo, Sergei Prokofjevin baletista Tuhkimo, Jorma Elon teoksesta Offcore ja August Bournonvillen baletista Napoli.^[10]

Tanskalainen Kenneth Greve aloitti Suomen Kansallisbaletin taiteellisena johtajana vuonna 2008. Kansallisoopperan säätiön hallitus perusteli valintaansa Greven vahvalla klassisen baletin tuntemuksella ja kokemuksella nykytanssista sekä hänen erinomaisilla kansainvälisillä kontaktiverkostoillaan.^[11]

Greven alun perin Prahan baletille tekemä versio Joutsenlammesta esitettiin Kansallisbaletissa syksyllä 2009.^[12] Vuonna 2010 Kansallisbaletissa ensi-iltansa sai Greven luoma baletti Scheherazade.^[13] Samana vuonna osa Kansallisbaletin tanssijoista kritisoi Yleisradion jutussa Greveä tanssijoiden ylikuormittamisesta. Jutun tanssijat kertoivat sairauslomapäiviensä kaksinkertaistuneen vuotta aiemmasta ja kuvailivat Greven johtamistyyliä mielivaltaiseksi ja oikukkaaksi. Kansallisoopperan ja -baletin silloinen pääjohtaja Päivi Kärkkäinen kertoi keskustelleensa Greven kanssa tämän johtamistyylistä.^[14] Vuonna 2010 keskustelua herätti huoli suomalaisten tanssijoiden työllistymisestä Kansallisbaletissa. Greven mukaan tanssijat valittiin taitojen eikä kansalaisuuden perusteella.^[15] Kansallisbaletin entinen johtaja Jorma Uotinen toivoi taloon lisää suomalaisia tanssijoita.^[16] Vuonna 2014 alle puolet Kansallisbaletin tanssijoista oli Ylen mukaan suomalaisia.^[17]

Vuonna 2012 ensi-iltansa sai Greven luoma kokoillan baletti Lumikuningatar, joka oli sekä yleisö- että arvostelumenestys.^[18] Se oli vuosikymmeniin ensimmäinen Suomen Kansallisbaletille tehty kotimainen kokoillan balettiteos.^[19]

Vuonna 2013 Greven sopimusta taiteellisena johtajana jatkettiin vuoteen 2018. Kansallisoopperan säätiön hallituksen mukaan Greven kaudella yleisön kiinnostus balettia kohtaan oli pysynyt korkealla ja Kansallisbaletin taiteellinen taso oli noussut.^[20]

Greven kauden viimeinen kantaesitysteos oli vuonna 2017 ensi-iltansa saanut Greven teos Kalevanmaa, joka oli osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.^[21]

Maaliskuussa 2018 seitsemän Kansallisbaletin tanssijaa kertoi Helsingin Sanomissa Greven epäasiallisesta käytöksestä. Tanssijat syyttivät Greveä vuosia jatkuneesta kiusaamisesta, manipuloinnista, koskettelusta ja seksuaalista häirinnästä.^[22] Greve vapautettiin esimiestehtävistä 26. maaliskuuta 2018, mutta hän jatkoi johtajana kautensa loppuun 31. heinäkuuta 2018 asti.^[23][24] Greven kymmenvuotisen kauden kunniaksi suunniteltu jäähyväisgaala ”Kiitoksin, Kenneth” sai uuden nimen ”Tanssin tähden”, eikä Greveä eikä hänen koreografioitaan esitetty gaalassa.^[25]

Ruotsalainen Madeleine Onne aloitti Greven seuraajana Kansallisbaletin johtajana elokuussa 2018.^[26] Vuonna 2020 Kansallisbaletti joutui perumaan kevään esitykset koronaviruspandemian takia.^[27] Onne jätti baletin nelivuotisen kauden jälkeen kesällä 2022.^[28]

Meksikolais-suomalainen Javier Torres aloitti nelivuotiskauden Kansallisbaletin taiteellisena johtajana 1. elokuuta 2022. Torres työskenteli Kansallisbaletin tanssijana 1991–2008.^[29]

Pääartikkeli: Suomen Kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitos

Balettioppilaitos sai alkunsa yksityisenä oppilaitoksena. Se siirtyi Kansallisoopperan yhteyteen 1942, ja 1958 siitä tuli ammattiin johtava oppilaitos.^[30]

• Suomen Kansallisooppera ja -baletti

• Almi, Heidi – Pitkänen, Minna (toim.): Suomen Kansallisbaletti 75 vuotta. 75 years of Finnish National Ballet. Suomen Kansallisooppera 1997
• Laakkonen, Johanna ym. (toim.): Se alkoi joutsenesta: Sata vuotta arkea ja unelmia Kansallisbaletissa. Hämeenlinna: Karisto, 2021. ISBN 978-951-1-38236-2
• Vienola-Lindfors Irma – Hällström, Raoul af: Suomen Kansallisbaletti 1922–1972. Musiikki Fazer 1981. ISBN 951-757-096-1

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Kansallisbaletti Wikimedia Commonsissa

• Kansallisbaletin virallinen sivusto
• Finlands nationalbalett hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)