Napoléon Eugène Louis Bonaparte

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jules Joseph Lefebvren muotokuva Napoléon Eugène Louis Bonapartesta vuodelta 1874
Napoléon Eugène Louis Bonaparte vuonna 1878

Napoléon Eugène Louis Bonaparte (16. maaliskuuta 18561. kesäkuuta 1879), Fils de France, prince impérial, oli Ranskan keisari Napoleon III:n ja keisarinna Eugénie de Montijon ainoa lapsi.

Ranskan–Preussin sodan puhjetessa 1870 Napoléon Eugène Louis seurasi isäänsä rintamalle ja joutui taisteluihin Saarbrückenissä. Kun sota alkoi kääntyä keisarikunnan tappioksi, hän pakeni Ranskasta ja asettui perheen kanssa Chislehurstiin Kentiin Englantiin. Isänsä kuoltua vuonna 1873 Napoléon Eugène Louisista tuli 16-vuotiaana Bonaparten suvun pää, ja hänen kannattajansa julistivat hänet keisari Napoleon IV:ksi. Hänen kuvansa ja keisarillisen arvonimensä sisältäviä epävirallisia rahoja lyötiin Brysselissä Belgiassa juhlistamaan hänen täysi-ikäiseksi tuloaan vuonna 1874.[1]

Käytyään koulunsa Englannissa Bonaparte liittyi Britannian armeijaan ja valmistui Woolwichin upseerikoulusta vuonna 1875. Vuonna 1879 hän lähti vapaaehtoisena eteläiseen Afrikkaan osallistuakseen Zulu-sotaan. Kenraaliluutnantti Frederick Thesiger (lordi Chelmsford) pyrki pitämään yli-innokkaaksi osoittautuneen Bonaparten päämajassaan, mutta tämä päästettiin sekavien ohjeiden vuoksi kuitenkin tiedusteluretkille. Hän ystävystyi ranskaa puhuvan luutnantti Jahleel Careyn kanssa. Eräällä retkellä zulut yllättivät Bonaparten ja Careyn osaston lähellä iTyotyosijokea. Bonaparte ampui revolverillaan kaksi laukausta, minkä jälkeen zulut keihästivät hänet kuoliaaksi. Carey erotettiin tapauksen vuoksi armeijan palveluksesta.[2][3]

Bonaparten pahoin mädäntynyt ruumis tuotiin kuljetusalus HMS Orontesissa Eurooppaan. Hänet haudattiin aluksi Chislehurstiin ja myöhemmin vuonna 1888 Saint Michael's Abbeyhin Farnborough’ssa isänsä vierelle.[2]

Bonaparten kuolema oli suuri pettymys Euroopassa niille, jotka olivat odottaneet Bonaparten suvun paluuta valtaan. Ennen kuolemaansa Bonaparte oli julistanut arvonimensä perijäksi Napoléon Victor Bonaparten.[2]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]