Homotopia
Topologiassa kahden jatkuvan funktion sanotaan olevan homotooppisia keskenään, jos ne voidaan muuntaa jatkuvalla kuvauksella toisikseen.[1] Homotopian avulla voidaan määrittää homotopia- ja kohomotopiaryhmiä, jotka ovat tärkeitä käsitteitä algebrallisessa topologiassa.
Matemaattinen määritelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kahden jatkuvan funktion ja välinen homotopia on jatkuva funktio siten, että ja . Tällöin kuvauksia ja kutsutaan homotopia ekvivalenteiksi tai vain homotooppisiksi keskenään.[1] Jos kuvauksen H toinen parametri ajatellaan olevan aikaparametri, voidaan H:ta ajatella funktiona, joka näyttää kullakin ajan hetkellä tietyn välivaiheen, kun kuvausta f ollaan muuttamassa kuvaukseksi g.
Ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Homotooppisuus on ekvivalenssirelaatio jatkuvien funktioiden joukossa X:ltä Y:lle.[1] Tämä homotopiarelaatio on yhteensopiva funktioiden yhdistämisen kanssa seuraavassa mielessä: Jos ja ovat homotooppisia ja ovat homotooppisia, on näiden yhdistetyt kuvaukset ja myös homotooppisia.
Jos f ja g X:ltä Y:lle ovat homotooppisia, tällöin f:n ja g:n indusoimat ryhmähomomorfismit homologiaryhmien välille ovat samat: kaikilla n (tämä on itse asiassa yksi Eilenbergin–Steenrodin aksioomista homologiateorioille). Jos erityisesti X ja Y ovat polkuyhtenäisiä, kuvaukset f ja g indusoivat saman ryhmähomomorfismin homotopiaryhmien välille: .
Tämä kuvastaa sitä miksi algebrallisessa topologiassa avaruudet joudutaan usein erottelemaan vain niiden homotopialuokkien mukaan.
Isotopia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siinä missä homotopia vie jatkuvalla muunnoksella toisen jatkuvan kuvauksen toiselle, isotopia vie toisen upotuksen toiselle, niin että joka vaiheessa kuvaus on upotus.
Määritelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Upotukset ovat isotooppisia, jos on olemassa upotus siten että , ja .
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Väisälä, Jussi: Topologia II, s. 88–89. Limes ry, 1981. ISBN 951-745-082-6