Karjalan rintama

Puna-armeijan rintamat toisessa maailmansodassa

Baltian rintamat

Baltian rintama

1. Baltian rintama

2. Baltian rintama

3. Baltian rintama

Brjanskin rintama

Luoteisrintama

Orjolin rintama

Valko-Venäjän rintamat

Valko-Venäjän rintama

1. Valko-Venäjän rintama

2. Valko-Venäjän rintama

3. Valko-Venäjän rintama

Keskustan rintama

Kurskin rintama

Lännen rintama

Ukrainan rintamat

1. Ukrainan rintama

2. Ukrainan rintama

3. Ukrainan rintama

4. Ukrainan rintama

Arorintama

Etelän rintama

Lounaan rintama

Voronežin rintama

Reservirintama

Kaukoidän rintamat

Kaukoidän rintama

1. Kaukoidän rintama

2. Kaukoidän rintama

Transbaikalin rintama

Moskovan rintamat

Moskovan puolustuslinja

Moskovan reservirintama

Možaiskin puolustuslinja

Kalininin rintama

Reservirintama

Pohjoiset rintamat

Karjalan rintama

Leningradin rintama

Pohjoinen rintama

Olhavan rintama

Kaukasuksen rintamat

Kaukasuksen rintama

Pohjois-Kaukasuksen rintama

Transkaukasian rintama

Krimin rintama

Stalingradin rintamat

Donin rintama

Kaakon rintama

Stalingradin rintama

Karjalan rintama oli Neuvostoliiton puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka perustettiin 23. elokuuta 1941 jakamalla Pohjoinen rintama Leningradin- ja Karjalan rintamiksi. Rintama lakkautettiin 15. marraskuuta 1944.^[1] Karjalan rintaman rintamavastuuseen kuului alue Syvärin alajuoksulta Jäämerelle.

Vuoden 1944 alussa Karjalan rintaman alaisuuteen kuului viisi armeijaa: 14. armeija Murmanskin suunnassa, 19. armeija Kantalahden suunnassa, 26. armeija Uhtuassa, 32. armeija Maaselän kannaksella ja 7. armeija Syvärillä. Näistä armeijoista kolme ensimmäistä taisteli Saksan 20. vuoristoarmeijaa vastaan Lapissa. Karjalan rintama aloitti suurhyökkäyksensä (7. ja 32. armeija) 20.–21. kesäkuuta 1944 vallaten Itä-Karjalan, mutta suomalaiset pysäyttivät rintaman hyökkäyksen U-asemaan ja viimeistään Ilomantsissa. Hyökkäyksen päätyttyä Karjalan rintama ryhtyi asemasotaan ja alkoi luovuttaa joukkojaan ”tärkeimmille” sotatantereille muun muassa Valko-Venäjälle. Lapin sodassa Karjalan rintama valloitti Petsamon, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen saksalaisilta. Kahdesta jälkimmäisestä neuvostojoukot lähtivät marraskuun alussa 1944.

Rintamankomentajina olivat:^[1]

• 1. syyskuuta 1941 – 21. helmikuuta 1944 kenraalieversti Valerian Frolov
• 22. helmikuuta – 15. marraskuuta 1944 Neuvostoliiton marsalkka Kirill Meretskov