Konsumerismi
Konsumerismi on taloudellinen näkemys, jonka mukaan runsas kulutus on eduksi ihmisille ja taloudelle: että nimenomaan kulutus pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Käsitettä kuitenkin käytetään lähinnä ko. näkemystä kritisoitaessa.
Kansantaloustieteessä konsumerismi on oppi, jonka mukaan markkinoiden tulee muotoutua kuluttajien halujen pohjalta ja jossa kulutus on keskiössä. Kulutusyhteiskunta on yhteiskunta, jossa mahdollisimman useita kansalaisten tarpeista pystytään kattavasti tyydyttämään kulutuksen kautta.
Kulutusyhteiskunta kehittyi Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla massatuotannon syntymisen avustuksella sekä rautateiden muodostaessa suuren joukon kuluttajista tavoittavan jakeluverkoston. Tähän liittyy myös ihmisten siirtyminen palkkatöihin ja kaupungistuminen. Suomessa kulutusyhteiskuntaan siirryttiin laajemmin 1960-luvulla. Kun aikaisemmin luterilainen eetos korosti säästäväisyyttä, niin siirtyminen teollisen tuotannon runsauden aikaan muutti eetosta. Sodan jälkeisestä säännöstelystä siirtyminen teolliseen tuotannon runsauden aikaan johti esimerkiksi ruuan riittävyysongelmista kasvaviin ylipainon aiheuttamiin ongelmiin.[1]
Varhaisimpana kulutusyhteiskunnan kritisoijana pidetään norjalaissyntyistä sosiologia ja taloustieteilijää Thorstein Vebleniä. Hän toi esille myös sellaisen käsitteen kuin kerskakulutus.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuluttajatutkimuskeskus
- Kulutustavara
- Kertakäyttötuote
- Älä osta mitään -päivä
- Porkkanamafia
- Markkinointi
- Mainonta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mika Pantzar: Kulutusyhteiskunnan ja akateemisen kulutustutkimuksen muodonmuutos (pdf) Kansantaloudellinen aikakauskirja – 110. vsk. – 3/2014. Taloustieteellinen Yhdistys. Viitattu 4.11.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- AdBusters
- Fifty Possible Ways to Challenge Over-Commercialism, Albert J. Fritsch, SJ, PhD