Aimo Ilmarinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aimo August Ilmarinen, sukunimi vuoteen 1906 Fabritius (23. helmikuuta 1870 Ruskeala2. joulukuuta 1953 Asikkala) oli suomalainen toimittaja ja maanviljelijä.[1][2]

Aimo Ilmarisen vanhemmat olivat tehtaanhoitaja Gustaf Vilhelm Fabritius ja Augusta Sofia Holmström. Hän kävi viisi luokkaa lyseota sekä vuosina 1888–1890 maanviljelyskoulun ja karjahoito- ja meijerikoulun kurssit Liperin Siikasalmella.[1][3]

Ilmarinen oli oikolukijana, reportterina ja apulaistoimitussihteerinä Päivälehdessä ja Helsingin Sanomissa 1895–1906. Hän oli Suomalainen Kansa-lehden toimitussihteerinä 1907, Maatalous-lehden, Hevoshoitolehden ja Karjanhoitolehden toimittajana 1907–1924 sekä Hevostalouslehden toimittajana ja kustantajana 1924–1939. Ilmarinen oli myös Maatalousseurojen keskusliiton konsulttina ja Maan taloudenhoitajana 1925–1940. Hän toimi myös itse maanviljelijänä 1891–1895 ja uudelleen vuodesta 1919 alkaen hankittuaan pienen maatilan Asikkalasta.[1][3]

Aimo Ilmarinen oli naimisissa vuodesta 1892 opettaja Olga Reijosen kanssa. Heillä oli viisi lasta.[1]

  • Ohjeita maamiesseurojen ja naisosastojen kirjanpitäjille. Maatalousseurojen keskusliiton julkaisuja n:o 221. Helsinki 1935
  • Nils Hansson : Nautakarjan oikea ruokinta ja hoito: Ruot. Kuninkaallisen maanviljelysakatemia 1:sen palkinnon saavuttanut kilpakirjoitus. Maamiehen käsikirjasto 11. WSOY 1908
  • Joh. L. Hirsch : Sianhoito ja silavantuotanto pikku-tiloilla; mukaellen suomensi Aimo Ilmarinen. Maamiehen käsikirjasto 12. WSOY 1909
  • Gösta Grotenfelt : Suomen vuohikirja: lyhyt opas. WSOY 1922

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]