Ajokielto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
 Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Ajokielto on liikennerikkomuksien perusteella määrättävä seuraamus, joka asetetaan määräajaksi poliisin päätöksellä.[1][2] Poliisi voi määrätä henkilöön ajokieltoon myös muissa kuin rikosperusteisissa tilanteissa.[3] On olemassa myös rikosseuraamuksista erillinen väliaikainen ajokieltosuositus, jonka voi määrätä lääkäri.

Poliisin määräämä ajokielto

Ajokorttilain (386/2011) mukaan poliisin on määrättävä ajokielto, mikäli ajokortin haltija on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan eräisiin rikkomuksiin. Niitä ovat esimerkiksi ylinopeus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, huumausaineen vaikutuksen alaisena ajaminen ja liikennepako. Poliisin määräämän ajokiellon kesto on yhdestä kuukaudesta viiteen vuoteen.[4][5][6][7]

On kuitenkin myös huomattava, että poliisi ei saa liikenneturvallisuuden suojaamiseksi uusia tai myöntää ajo-oikeutta ajokorttihakemuksen yhteydessä, mikäli hakija käyttää keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, on niistä riippuvainen tai on kyvytön pidättäytymään alkoholin käytöstä. Mikäli hakija on tulkittu päihderiippuvaiseksi, tarvitaan lääkärinlausunto todistamaan toisin.[8]

Ajokiellon määräämisen sijasta voidaan myös antaa varoitus, jos ajo-oikeus on henkilön toimeentulon tai liikkumisen vuoksi välttämätön.[4]

Poliisi voi määrätä korkeintaan viiden vuoden mittaisen ajokiellon silloin, kun henkilö tuomitaan syylliseksi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen.[9]

Rattijuopumuksesta ajokielto on vähintään kuukauden ja törkeästä rattijuopumuksesta vähintään kolme kuukautta. Liikennerikosten uusiminen viiden vuoden sisällä nostaa ajokiellon vähimmäiskeston kuuteen kuukauteen ja törkeissä tapauksissa vuoteen.[9]

Ajokielto tulee antaa tiedoksi henkilölle, jota se koskee.[10] Osa ajokiellon saaneista yrittää välttää ajokiellon voimaantulon sillä, ettei vastaanota kirjattua kirjettä. Ennen poliisilla oli tapana tavoitella henkilöä tämän kotiosoitteesta tiedoksiantoa varten, mutta tästä käytännöstä on luovuttu. Ainakin Länsi-Uudenmaan poliisi kuitenkin etsintäkuuluttaa nykyisin ajokieltoon määrätyt, joille ei ole tiedoksiantoa pystytty toimittamaan.[11]

Ehdollinen ajokielto

Ehdollinen ajokielto, eli valvottu ajo-oikeus, on vähintään vuoden mittainen menettely, jossa yhteen tai useampaan ajoneuvoon asennetaan alkolukko. Ehdollisen ajokiellon edellytyksenä on, että rattijuopumukseen syyllistynyt hakee sitä jo ennen tuomion antamista. Rikoksesta ei ole myöskään saanut aiheutua vaaraa sivullisten turvallisuudelle. Ehdollisena ajokielto voidaan myöntää vain kerran. Kaikista ehdollisen ajokiellon kustannuksista vastaa valvottava. Lisäksi valvottavan on käytävä keskustelemassa päihteiden käytöstä, niiden terveysvaikutuksista sekä hoitomahdollisuuksista.[9]

Sakkomenettelyn käytön laajentaminen

Kesäkuusta 2019 alkaen käräjäoikeudet eivät enää määrää ajokieltoja rattijuopumuksesta, vaan poliisi vastaa rattijuopumuksesta seuranneiden ajokieltojen määräämisestä. Osa lievemmistä rattijuopumuksista pystytään muutoksen jälkeen käsittelemään sakkomenettelyssä. Muutoksen tavoitteena on nopeuttaa rikosasioiden käsittelyä.[12]

Ajokielto lääkärin suosituksesta

Ajokorttilain 21 §:n mukaan lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa salassapitovelvollisuuden estämättä poliisille, jos ajo-oikeuden haltijan terveydentila on muuten kuin tilapäisesti heikentynyt siten, ettei henkilö enää täytä ajoterveysvaatimuksia.[13] Lääkärin on ilmoitettava ajoterveydentilan heikentymisestä poliisille aina silloin, kun ajokyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään kuusi kuukautta.[14]

Tavallisimmat syyt väliaikaiseen ajokieltoon ovat tajuttomuuskohtaukset ja aivoverenkiertohäiriöt. Laki kuitenkin velvoittaa lääkäriä ilmoittamaan poliisille ajokieltosuosituksista silloin, kun kuljettajan sairaus heikentää ajokykyä yli kahdeksi vuodeksi.[15] Pääsääntöisesti epileptikoilla, joilla taustalla ei ole etenevää aivosairautta, ajokielto purkautuu, kun edellisestä epileptisestä kohtauksesta on kulunut vuosi. Ajokiellon tarkka kesto määräytyy kuitenkin diagnoosin, aikaisempien kohtausten yleisyyden ja ajokorttiluokan perusteella.[16] Lääkäri voi ottaa kantaa potilaan ajokykyyn minkä tahansa vastaanottokäynnin yhteydessä.[17]

Tietoa siitä, millaisten sairauksien takia lääkärit tekevät lain velvoittamia ilmoituksia pitkäkestoisista ajokielloista poliisille, ei ole. Oletettavasti etenevät muistisairaudet ovat merkittävässä osassa. Käytännössä tällaiset lääkärin aloitteesta syntyvät ajokiellot ovat pysyviä, koska parantavaa hoitoa ei ole saatavilla.[17]

Lääkärin määräämän ajokiellon rikkomisesta voi olla seurauksena myös esimerkiksi vakuutuskorvausten leikkaaminen kolaritilanteesta. Ajokiellon rikkojalla voidaan katsoa olleen omaa myötävaikutusta kolariin.[17]

Lainsäädäntö

Suomen ajokorttilain perusteella voidaan määrätä ajokielto vain Manner-Suomen alueella. Ahvenanmaalla on oma ajokorttilakinsa, joka ei ole yhteneväinen Suomen ajokorttilain kanssa. Ahvenanmaalla on siten omat säädöksensä ajokiellon määräämisestä ja sen kestosta. Ajokorttilakia ei sovelleta ulkomailla tehtyyn tekoon, mutta poliisin päätöksellä ajokielto voidaan tietyin rajoituksin silti määrätä. Esimerkiksi uusintarikosten säädöksiä ei sovelleta ulkomailla tehtyyn tekoon.[18]

Yhteistä Euroopan unionin tason lainsäädäntöä ei ole tällä hetkellä voimassa.[18] Joidenkin prosessi- ja rikosoikeuden asiantuntijoiden mielestä monet Suomessa määrätyt ajokiellot ovat laittomia ja vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta, koska samasta teosta ei tulisi rangaista kahteen kertaan.[19]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Ajokorttilaki 386/2011 finlex.fi. Edita. Viitattu 28.12.2020.
  2. ↑ Korkein oikeus: Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset: KKO:2020:11 finlex.fi. Viitattu 28.12.2020.
  3. ↑ Ajokiellot Poliisi. Viitattu 28.12.2020.
  4. ↑ a b http://www.poliisi.fi/liikenneturvallisuus/ajokiellon_maaraaminen_toistuvien_rikkomusten_vuoksi (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ http://www.poliisi.fi/liikenneturvallisuus/ajokieltoon_maaraaminen (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Minilex
  7. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Ajokorttilaki 386/2011 finlex.fi. Edita. Viitattu 28.12.2020.
  8. ↑ http://www.poliisi.fi/liikenneturvallisuus/paihteet_ja_ajo-oikeus (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ a b c Ajokielto oikeus.fi. Arkistoitu 14.6.2020. Viitattu 22.4.2020.
  10. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Ajokorttilaki 386/2011 finlex.fi. Edita. Viitattu 28.12.2020.
  11. ↑ Länsiväylä
  12. ↑ Demokraatti
  13. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Ajokorttilaki 386/2011 finlex.fi. Edita. Viitattu 3.1.2019.
  14. ↑ Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi: Ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille asiointi.trafi.fi. 1.7.2018. Viitattu 3.1.2019.
  15. ↑ Yle uutiset
  16. ↑ Epilepsia.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ a b c Potilaan lääkärilehti
  18. ↑ a b Antero Olli. Rikosperusteinen määräaikainen ajokielto, s.231.
  19. ↑ Helsingin Sanomat

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ajokielto&oldid=21099054”