Ero sivun ”Lapinleuku” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Lähteet: Ruusuvuori 2013, {{Lähteetön}} pois {{viitteetön}} tilalle
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Lapinleuku.JPG|thumb|Lapinleuku]]
[[File:Lapinleuku.JPG|thumb|Lapinleuku]]
{{Lähteetön}}
{{Viitteetön}}
'''Lapinleuku''' tai lyhyemmin vain '''leuku''' on [[Lappi|Lapissa]] poromiehillä yleisesti käytössä oleva isokokoinen (harvemmin yli 30 cm) tupessa kannettava [[veitsi]], jota ei käytetä juurikaan tavallisen [[puukko|puukon]] tapaan vuolemiseen, vaan se palvelee enemmän [[vesuri]]n tapaan lyöntityökaluna [[vaivaiskoivu]]ista ja muista puumaisista varvuista [[nuotio]]on puita kerättäessä. Myös [[liha]]n ja ruhojen paloitteluun se on tehokas [[työkalu]]. Leu’un teräkulma (teroituskulma) on yleensä jyrkempi kuin puukon; tämä yhdessä ison koon ja leveän terän kanssa aiheuttavat leu’un huonon soveltuvuuden vuolemiseen. Vuolemista varten lapissa kannetaankin vyöllä myös pienempää puukkoa, jota [[saamelainen]] kutsuu nimellä ''[[unna-niibas]]'' ( ”pieni veitsi”; leuku puolestaan on ''stuorra niibas'', "iso veitsi" ). Lappalainen vuolupuukko, ja varsinkin sen tuppi, on koristeellisempi kuin useimpien muiden suomalaisten puukkojen, mutta on käytettävyydeltään yhtä hyvä.
'''Lapinleuku''' tai lyhyemmin vain '''leuku''' on [[Lappi|Lapissa]] poromiehillä yleisesti käytössä oleva isokokoinen (harvemmin yli 30 cm) tupessa kannettava [[veitsi]], jota ei käytetä juurikaan tavallisen [[puukko|puukon]] tapaan vuolemiseen, vaan se palvelee enemmän [[vesuri]]n tapaan lyöntityökaluna [[vaivaiskoivu]]ista ja muista puumaisista varvuista [[nuotio]]on puita kerättäessä. Myös [[liha]]n ja ruhojen paloitteluun se on tehokas [[työkalu]]. Leu’un teräkulma (teroituskulma) on yleensä jyrkempi kuin puukon; tämä yhdessä ison koon ja leveän terän kanssa aiheuttavat leu’un huonon soveltuvuuden vuolemiseen. Vuolemista varten lapissa kannetaankin vyöllä myös pienempää puukkoa, jota [[saamelainen]] kutsuu nimellä ''[[unna-niibas]]'' ( ”pieni veitsi”; leuku puolestaan on ''stuorra niibas'', "iso veitsi" ). Lappalainen vuolupuukko, ja varsinkin sen tuppi, on koristeellisempi kuin useimpien muiden suomalaisten puukkojen, mutta on käytettävyydeltään yhtä hyvä.


Rivi 6: Rivi 6:


Leu’un tuppi on myös koristeellinen; sen alapäähän muotoillaan tuppinahan kärjestä joskus "tuuliläppä", kalanpyrstömäinen koriste, toisinaan taas tupen koko alaosa valmistetaan luusta tai sarvesta. Erot ovat perinteisesti seutukohtaisia. Leu’ulle on tunnusomaista, että se uppoaa tuppeensa lähes kokonaan, vain kourainta leveämpi ponsi päätyheloineen jää näkyviin.
Leu’un tuppi on myös koristeellinen; sen alapäähän muotoillaan tuppinahan kärjestä joskus "tuuliläppä", kalanpyrstömäinen koriste, toisinaan taas tupen koko alaosa valmistetaan luusta tai sarvesta. Erot ovat perinteisesti seutukohtaisia. Leu’ulle on tunnusomaista, että se uppoaa tuppeensa lähes kokonaan, vain kourainta leveämpi ponsi päätyheloineen jää näkyviin.
==Lähteet==

* {{Lehtiviite| Tekijä = Ruusuvuori, Anssi| Otsikko = Leuku, saamelaisten tärkeä työkalu| Julkaisu =Raito : maakunnallinen museolehti| Ajankohta = | Vuosikerta = 2013| Numero =| Sivut = 32-35| Julkaisupaikka = Rovaniemi| Julkaisija =Lapin maakuntamuseo| Selite = | Tunniste = | Pmid =| Doi = | Issn = 0781-481X| www =| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =| Kieli = | Lopetusmerkki = }}
[[Luokka:Teräaseet]]
[[Luokka:Teräaseet]]
[[Luokka:Työkalut]]
[[Luokka:Työkalut]]

Versio 14. heinäkuuta 2014 kello 16.15

Lapinleuku

Lapinleuku tai lyhyemmin vain leuku on Lapissa poromiehillä yleisesti käytössä oleva isokokoinen (harvemmin yli 30 cm) tupessa kannettava veitsi, jota ei käytetä juurikaan tavallisen puukon tapaan vuolemiseen, vaan se palvelee enemmän vesurin tapaan lyöntityökaluna vaivaiskoivuista ja muista puumaisista varvuista nuotioon puita kerättäessä. Myös lihan ja ruhojen paloitteluun se on tehokas työkalu. Leu’un teräkulma (teroituskulma) on yleensä jyrkempi kuin puukon; tämä yhdessä ison koon ja leveän terän kanssa aiheuttavat leu’un huonon soveltuvuuden vuolemiseen. Vuolemista varten lapissa kannetaankin vyöllä myös pienempää puukkoa, jota saamelainen kutsuu nimellä unna-niibas ( ”pieni veitsi”; leuku puolestaan on stuorra niibas, "iso veitsi" ). Lappalainen vuolupuukko, ja varsinkin sen tuppi, on koristeellisempi kuin useimpien muiden suomalaisten puukkojen, mutta on käytettävyydeltään yhtä hyvä.

Nyttemmin valmistetaan puukon kokoluokkaa olevia pienempiä leukuja. Terän leveyden ja kärjen pyöreyden vuoksi tämäkin leu’un pienennetty versio, ”turistipuukko”, on käyttöominaisuuksiltaan tavallista puukkoa huonompi ja pienuutensa vuoksi hakkaamiseen liian kevyt.

Leu’un tuppi on myös koristeellinen; sen alapäähän muotoillaan tuppinahan kärjestä joskus "tuuliläppä", kalanpyrstömäinen koriste, toisinaan taas tupen koko alaosa valmistetaan luusta tai sarvesta. Erot ovat perinteisesti seutukohtaisia. Leu’ulle on tunnusomaista, että se uppoaa tuppeensa lähes kokonaan, vain kourainta leveämpi ponsi päätyheloineen jää näkyviin.

Lähteet

  • Ruusuvuori, Anssi: Leuku, saamelaisten tärkeä työkalu. Raito : maakunnallinen museolehti, Määritä ajankohta! Rovaniemi: Lapin maakuntamuseo. ISSN 0781-481X