älkää
 |
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]älkää
- imperatiivin monikon 2. persoonan muoto kieltoverbistä
- Älkää tulko tänne.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈælkæːˣ/
- tavutus: äl‧kää
Taivutus
[muokkaa]- Kieltoverbi taipuu persoonissa.
- (1)Pääverbin konnegaatiomuoto on indikatiivissa, konditionaalissa, optatiivissa ja potentiaalissa sekä imperatiivin toisessa persoonassa samanlainen kuin pääverbin indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto ilman n-kirjainta, tilalla rajageminaatio.
- tule|n → älä tule
- (2)Imperatiivin muiden persoonien kanssa käytettävä konnegaatiomuoto saadaan pudottamalla infinitiivin lopusta (taivutusluokasta riippuen) aa/ää, KONS+A/KONS+Ä tai da/dä ja lisäämällä ko/kö (+rajageminaatio):
- tul|la → älkää tulko
| Kieltoverbin taivutus | |||
|---|---|---|---|
| persoona | indikatiivi konditionaali potentiaali |
imperatiivi | optatiivi |
| yks. 1. (minä) | en1 | – | – |
| yks. 2 (sinä) | et1 | älä1 | ällös1 |
| yks. 3. (hän) | ei1 | älköön2 | – |
| mon. 1. (me) | emme1 | älkäämme2 | – |
| mon. 2. (te) | ette1 | älkää2 | – |
| mon. 3. (he) | eivät1 | älkööt2 | – |
Etymologia
[muokkaa]kts. verbin taivutusmuotojen luokka
Aiheesta muualla
[muokkaa]- älkää Kielitoimiston sanakirjassa