vauras

vauras (41) (komparatiivi vauraampi, superlatiivi vaurain) (taivutus[luo])

1. omillaan hyvin toimeentuleva, hyvinvoipa

   Lounais-Suomen vauraat viljaseudut.

2. vahva, roteva, rehevä

   Suoraryttinen ja vauras isäntä.

   Talon vaurain hevonen.

   Vauraasti kasvanut vilja lainehtii pelloilla.

   Pikku lammista saa harvoin vauraita ahvenia.

• IPA: /ˈʋɑu̯rɑs/
• tavutus: vau‧ras

• vaurastuminen
• äveriäs

• adverbit: vauraasti
• substantiivit: vauraus
• verbit: vaurastaa, vaurastua, vaurastuttaa

• vauras Kielitoimiston sanakirjassa