digata

digata (73-*) (taivutus[luo])

1. (slangia) pitää jotakin hyvänä

   Mitä sä diggaat?

   Mä diggaan löhöämistä.

   Mä diggaan Princeä.

• IPA: /ˈdigɑt̪ɑˣ/
• tavutus: di‧ga‧ta

• Sanassa on poikkeuksellinen g~gg-astevaihtelu, jota ei vanhastaan esiinny suomen kielessä.
• Sanan alkuperäinen rektio on partitiivi, mutta elatiivin käyttö on sittemmin alkanut yleistyä.

• ruotsin sanasta digga < englannin sanasta dig

• diggari

• substantiivit: digaaminen, diggaaminen

• digata Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 555 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa