passi

Katso myös: Passi, pässi

Katso artikkeli Passi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

passi (5)

1. henkilön tunnistamiseen kansainvälisesti käytetty virallinen asiakirja, matkustusasiakirja
2. pääsylippu, kulkulupa, joka sisältää usein oikeuden käyttää useita palveluita tai samaa palvelua useita kertoja
3. (urheilu) lentopallossa verkolle annettu syöttö

   antaa ~

4. paikka, jossa ollaan väijymässä tai odottamassa eläintä

   olla ~ssa

5. (hevosurheilu) peitsi; hevosen askellaji, jossa sen samanpuoleiset jalat liikkuvat samaan suuntaan samaan tahtiin

• IPA: /ˈpɑsːi/

• tavutus: pas‧si

< ruotsi << italia^[1]

• ulkomaanpassi
• henkilökortti
• viisumi

• verbit: passittaa

diplomaattipassi, hirvipassi, koronapassi, matkapassi, muukalaispassi, natsipassi, passikuva, passintarkastus, passipeli, passipoliisi, passivapaus, seuruepassi, sotilaspassi, ulkomaanpassi

• passi Kielitoimiston sanakirjassa
• passi Tieteen termipankissa
• Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Passi. Kotimaisten kielten keskus
• Artikkeli 389 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

passi

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta passo

passi

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä passare
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä passare
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä passare
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä passare

passī

1. yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)
2. yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)
3. monikon maskuliinimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)