v

Katso myös: V, V3, v., ʋ, Ṽ, ṽ

edellinen u
v
seuraava w

v (iso kirjain V)

1. latinalaisen aakkoston kirjain, suomen aakkostossa 22.
2. (IPA) soinniton labiodentaalinen frikatiivi

[2] IPA:

• [2] IPA: Yhdennäköisyydestään huolimatta merkki ei vastaa suomen v-kirjaimen ääntämistä. Suomen v:tä vastaavaa äännettä merkitään IPAssa merkillä ʋ.

• [2] IPA: f (soinniton vastine)

v

1. (SI-järjestelmä) vauhti, nopeus

latinan velocitas 'nopeus'

v (vee) (iso kirjain V)

1. pieni kirjain, aakkosten 22. kirjain

• IPA: /ʋ/

Äännetään yleensä soinnillisena labiodentaalisena approksimanttina [ʋ]. [u]-loppuisen diftongin jäljessä [w] (esim. sanassa sauva).^[1]

• ”vee”
• IPA: /ʋeː/

• Konsonantti w on ääntämykseltään sama kuin v; sitä käytetään vierassanoissa ja vanhassa suomen kielessä, joskus myös tyylikeinona esimerkiksi sanassa vanha → wanha, ei kuitenkaan asiatyylissä.

• Suomen kielen aakkoset: A a, B b, C c, D d, E e, F f, G g, H h, I i, J j, K k, L l, M m, N n, O o, P p, Q q, R r, S s (Š š), T t, U u, V v, W w, X x, Y y, Z z (Ž ž), Å å, Ä ä, Ö ö

v (iso kirjain V)

1. pienaakkonen, aakkosten 28. kirjain

• Pohjoissaamen kielen aakkoset: A a, Á á, B b, C c, Č č, D d, Рđ, E e, F f, G g, H h, I i, J j, K k, L l, M m, N n, Ŋ ŋ, O o, P p, Q q, R r, S s, Š š, T t, Ŧ ŧ, U u, V v, W w, X x, Y y, Z z, Ž ž, Ä ä, Ö ö, Å å

v

1. väg(en): tie

v

1. (paikasta) -ssa, -lla (+ lokatiivi)

   On je v divadle. – Hän on teatterissa.

   v zásuvce – lipastossa

   ve sklepě – kellarissa

   krásná žena v bílých šatech – kaunis nainen valkoisessa mekossa

2. (ajasta) -lta (+ akkusatiivi, kuukaudesta + lokatiivi)

   V šest hodin. – Kello kuudelta.

   v pátek – perjantaina

   v roku 2009 – vuonna 2009

   v lednu – tammikuussa

   v televizi dnes večer – televisiossa tänä iltana

3. jollain kielellä (+ lokatiivi)

   v angličtině – englanniksi

• muodossa ve f:llä, v:llä ja w:llä alkavien sanojen ja konsonanttiklusterien edellä