Nothing Special   »   [go: up one dir, main page]
Wiktionary

vihmoittaa

Finnish

edit

Etymology

edit

vihmo- (“to drizzle”) +‎ -(i)ttaa

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈʋihmoi̯tːɑːˣ/, [ˈʋiçmo̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ihmoitːɑː
  • Syllabification(key): vih‧moit‧taa

Verb

edit

vihmoittaa

  1. (transitive) to turn (a flow of liquid) into a drizzle

Conjugation

edit
Inflection of vihmoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihmoitan en vihmoita 1st sing. olen vihmoittanut en ole vihmoittanut
2nd sing. vihmoitat et vihmoita 2nd sing. olet vihmoittanut et ole vihmoittanut
3rd sing. vihmoittaa ei vihmoita 3rd sing. on vihmoittanut ei ole vihmoittanut
1st plur. vihmoitamme emme vihmoita 1st plur. olemme vihmoittaneet emme ole vihmoittaneet
2nd plur. vihmoitatte ette vihmoita 2nd plur. olette vihmoittaneet ette ole vihmoittaneet
3rd plur. vihmoittavat eivät vihmoita 3rd plur. ovat vihmoittaneet eivät ole vihmoittaneet
passive vihmoitetaan ei vihmoiteta passive on vihmoitettu ei ole vihmoitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihmoitin en vihmoittanut 1st sing. olin vihmoittanut en ollut vihmoittanut
2nd sing. vihmoitit et vihmoittanut 2nd sing. olit vihmoittanut et ollut vihmoittanut
3rd sing. vihmoitti ei vihmoittanut 3rd sing. oli vihmoittanut ei ollut vihmoittanut
1st plur. vihmoitimme emme vihmoittaneet 1st plur. olimme vihmoittaneet emme olleet vihmoittaneet
2nd plur. vihmoititte ette vihmoittaneet 2nd plur. olitte vihmoittaneet ette olleet vihmoittaneet
3rd plur. vihmoittivat eivät vihmoittaneet 3rd plur. olivat vihmoittaneet eivät olleet vihmoittaneet
passive vihmoitettiin ei vihmoitettu passive oli vihmoitettu ei ollut vihmoitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihmoittaisin en vihmoittaisi 1st sing. olisin vihmoittanut en olisi vihmoittanut
2nd sing. vihmoittaisit et vihmoittaisi 2nd sing. olisit vihmoittanut et olisi vihmoittanut
3rd sing. vihmoittaisi ei vihmoittaisi 3rd sing. olisi vihmoittanut ei olisi vihmoittanut
1st plur. vihmoittaisimme emme vihmoittaisi 1st plur. olisimme vihmoittaneet emme olisi vihmoittaneet
2nd plur. vihmoittaisitte ette vihmoittaisi 2nd plur. olisitte vihmoittaneet ette olisi vihmoittaneet
3rd plur. vihmoittaisivat eivät vihmoittaisi 3rd plur. olisivat vihmoittaneet eivät olisi vihmoittaneet
passive vihmoitettaisiin ei vihmoitettaisi passive olisi vihmoitettu ei olisi vihmoitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. vihmoita älä vihmoita 2nd sing. — —
3rd sing. vihmoittakoon älköön vihmoittako 3rd sing. olkoon vihmoittanut älköön olko vihmoittanut
1st plur. vihmoittakaamme älkäämme vihmoittako 1st plur. — —
2nd plur. vihmoittakaa älkää vihmoittako 2nd plur. — —
3rd plur. vihmoittakoot älkööt vihmoittako 3rd plur. olkoot vihmoittaneet älkööt olko vihmoittaneet
passive vihmoitettakoon älköön vihmoitettako passive olkoon vihmoitettu älköön olko vihmoitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihmoittanen en vihmoittane 1st sing. lienen vihmoittanut en liene vihmoittanut
2nd sing. vihmoittanet et vihmoittane 2nd sing. lienet vihmoittanut et liene vihmoittanut
3rd sing. vihmoittanee ei vihmoittane 3rd sing. lienee vihmoittanut ei liene vihmoittanut
1st plur. vihmoittanemme emme vihmoittane 1st plur. lienemme vihmoittaneet emme liene vihmoittaneet
2nd plur. vihmoittanette ette vihmoittane 2nd plur. lienette vihmoittaneet ette liene vihmoittaneet
3rd plur. vihmoittanevat eivät vihmoittane 3rd plur. lienevät vihmoittaneet eivät liene vihmoittaneet
passive vihmoitettaneen ei vihmoitettane passive lienee vihmoitettu ei liene vihmoitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vihmoittaa present vihmoittava vihmoitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihmoittaakseni vihmoittaaksemme
2nd vihmoittaaksesi vihmoittaaksenne
3rd vihmoittaakseen
vihmoittaaksensa
past vihmoittanut vihmoitettu
2nd inessive2 vihmoittaessa vihmoitettaessa agent4 vihmoittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihmoittaessani vihmoittaessamme
2nd vihmoittaessasi vihmoittaessanne
3rd vihmoittaessaan
vihmoittaessansa
negative vihmoittamaton
instructive vihmoittaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form vihmoittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive vihmoittamassa —
elative vihmoittamasta —
illative vihmoittamaan —
adessive vihmoittamalla —
abessive vihmoittamatta —
instructive vihmoittaman vihmoitettaman
4th3 verbal noun vihmoittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihmoittamaisillani vihmoittamaisillamme
2nd vihmoittamaisillasi vihmoittamaisillanne
3rd vihmoittamaisillaan
vihmoittamaisillansa

Derived terms

edit

Further reading

edit

Ingrian

edit

Etymology

edit

From vihmoa (“to rain”) +‎ -ittaa. Akin to Finnish vihmoittaa.

Pronunciation

edit

Verb

edit

vihmoittaa

  1. Synonym of vihmoa (“to rain”)

Conjugation

edit
Conjugation of vihmoittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular vihmoitan en vihmoita 1st singular oon vihmoittant, oon vihmoittanut en oo vihmoittant, en oo vihmoittanut
2nd singular vihmoitat et vihmoita 2nd singular oot vihmoittant, oot vihmoittanut et oo vihmoittant, et oo vihmoittanut
3rd singular vihmoittaa ei vihmoita 3rd singular ono vihmoittant, ono vihmoittanut ei oo vihmoittant, ei oo vihmoittanut
1st plural vihmoitamma emmä vihmoita 1st plural oomma vihmoittanneet emmä oo vihmoittanneet
2nd plural vihmoitatta että vihmoita 2nd plural ootta vihmoittanneet että oo vihmoittanneet
3rd plural vihmoittaat1), vihmoittavat2), vihmoitettaa evät vihmoita, ei vihmoiteta 3rd plural ovat vihmoittanneet evät oo vihmoittanneet, ei oo vihmoitettu
impersonal vihmoitettaa ei vihmoiteta impersonal ono vihmoitettu ei oo vihmoitettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular vihmoitin en vihmoittant, en vihmoittanut 1st singular olin vihmoittant, olin vihmoittanut en olt vihmoittant, en olt vihmoittanut
2nd singular vihmoitit et vihmoittant, et vihmoittanut 2nd singular olit vihmoittant, olit vihmoittanut et olt vihmoittant, et olt vihmoittanut
3rd singular vihmoitti ei vihmoittant, ei vihmoittanut 3rd singular oli vihmoittant, oli vihmoittanut ei olt vihmoittant, ei olt vihmoittanut
1st plural vihmoitimma emmä vihmoittanneet 1st plural olimma vihmoittanneet emmä olleet vihmoittanneet
2nd plural vihmoititta että vihmoittanneet 2nd plural olitta vihmoittanneet että olleet vihmoittanneet
3rd plural vihmoittiit1), vihmoittivat2), vihmoitettii evät vihmoittanneet, ei vihmoitettu 3rd plural olivat vihmoittanneet evät olleet vihmoittanneet, ei olt vihmoitettu
impersonal vihmoitettii ei vihmoitettu impersonal oli vihmoitettu ei olt vihmoitettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular vihmoittaisin en vihmoittais 1st singular olisin vihmoittant, olisin vihmoittanut en olis vihmoittant, en olis vihmoittanut
2nd singular vihmoittaisit, vihmoittaist1) et vihmoittais 2nd singular olisit vihmoittant, olisit vihmoittanut et olis vihmoittant, et olis vihmoittanut
3rd singular vihmoittais ei vihmoittais 3rd singular olis vihmoittant, olis vihmoittanut ei olis vihmoittant, ei olis vihmoittanut
1st plural vihmoittaisimma emmä vihmoittais 1st plural olisimma vihmoittanneet emmä olis vihmoittanneet
2nd plural vihmoittaisitta että vihmoittais 2nd plural olisitta vihmoittanneet että olis vihmoittanneet
3rd plural vihmoittaisiit1), vihmoittaisivat2), vihmoitettais evät vihmoittais, ei vihmoitettais 3rd plural olisivat vihmoittanneet evät olis vihmoittanneet, ei olis vihmoitettu
impersonal vihmoitettais ei vihmoitettais impersonal olis vihmoitettu ei olis vihmoitettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular vihmoita elä vihmoita 2nd singular oo vihmoittant, oo vihmoittanut elä oo vihmoittant, elä oo vihmoittanut
3rd singular vihmoittakkoo elköö vihmoittako 3rd singular olkoo vihmoittant, olkoo vihmoittanut elköö olko vihmoittant, elköö olko vihmoittanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural vihmoittakkaa elkää vihmoittako 2nd plural olkaa vihmoittanneet elkää olko vihmoittanneet
3rd plural vihmoittakkoot elkööt vihmoittako, elköö vihmoitettako 3rd plural olkoot vihmoittanneet elkööt olko vihmoittanneet, elköö olko vihmoitettu
impersonal vihmoitettakoo elköö vihmoitettako impersonal olkoo vihmoitettu elköö olko vihmoitettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular vihmoittanen en vihmoittane
2nd singular vihmoittanet et vihmoittane
3rd singular vihmoittannoo ei vihmoittane
1st plural vihmoittanemma emmä vihmoittane
2nd plural vihmoittanetta että vihmoittane
3rd plural vihmoittannoot evät vihmoittane, ei vihmoitettane
impersonal vihmoitettanoo ei vihmoitettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st vihmoittaa present vihmoittava vihmoitettava
2nd inessive vihmoittaes past vihmoittant, vihmoittanut vihmoitettu
instructive vihmoittaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (vihmoittakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative vihmoittammaa
inessive vihmoittamas
elative vihmoittamast
abessive vihmoittamata
4th nominative vihmoittamiin
partitive vihmoittamista, vihmoittamist

References

edit
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 665
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=vihmoittaa&oldid=78824297"