naija

See also: Naija

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *naidak. Cognates include Finnish naida and Estonian naida.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnɑi̯jɑ/, [ˈnɑi̯j]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈnɑi̯jɑ/, [ˈnɑi̯jɑ]
Rhymes: -ɑi̯j, -ɑi̯jɑ
Hyphenation: nai‧ja

Verb

naija

(intransitive) to marry
(transitive) to marry (as a man)

Conjugation

Conjugation of naija (type 8/voija, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nain	en nai	1st singular	oon naint, oon nainut	en oo naint, en oo nainut
2nd singular	nait	et nai	2nd singular	oot naint, oot nainut	et oo naint, et oo nainut
3rd singular	naip	ei nai	3rd singular	ono naint, ono nainut	ei oo naint, ei oo nainut
1st plural	naimma	emmä nai	1st plural	oomma naineet	emmä oo naineet
2nd plural	naitta	että nai	2nd plural	ootta naineet	että oo naineet
3rd plural	naivat, naijaa	evät nai, ei naija	3rd plural	ovat naineet	evät oo naineet, ei oo naitu
impersonal	naijaa	ei naija	impersonal	ono naitu	ei oo naitu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nain	en naint, en nainut	1st singular	olin naint, olin nainut	en olt naint, en olt nainut
2nd singular	nait	et naint, et nainut	2nd singular	olit naint, olit nainut	et olt naint, et olt nainut
3rd singular	nai	ei naint, ei nainut	3rd singular	oli naint, oli nainut	ei olt naint, ei olt nainut
1st plural	naimma	emmä naineet	1st plural	olimma naineet	emmä olleet naineet
2nd plural	naitta	että naineet	2nd plural	olitta naineet	että olleet naineet
3rd plural	naivat, naitii	evät naineet, ei naitu	3rd plural	olivat naineet	evät olleet naineet, ei olt naitu
impersonal	naitii	ei naitu	impersonal	oli naitu	ei olt naitu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	naisin	en nais	1st singular	olisin naint, olisin nainut	en olis naint, en olis nainut
2nd singular	naisit, naist¹⁾	et nais	2nd singular	olisit naint, olisit nainut	et olis naint, et olis nainut
3rd singular	nais	ei nais	3rd singular	olis naint, olis nainut	ei olis naint, ei olis nainut
1st plural	naisimma	emmä nais	1st plural	olisimma naineet	emmä olis naineet
2nd plural	naisitta	että nais	2nd plural	olisitta naineet	että olis naineet
3rd plural	naisiit¹⁾, naisivat²⁾, naitais	evät nais, ei naitais	3rd plural	olisivat naineet	evät olis naineet, ei olis naitu
impersonal	naitais	ei naitais	impersonal	olis naitu	ei olis naitu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	nai	elä nai	2nd singular	oo naint, oo nainut	elä oo naint, elä oo nainut
3rd singular	naikoo	elköö naiko	3rd singular	olkoo naint, olkoo nainut	elköö olko naint, elköö olko nainut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	naikaa	elkää naiko	2nd plural	olkaa naineet	elkää olko naineet
3rd plural	naikoot	elkööt naiko, elköö naitako	3rd plural	olkoot naineet	elkööt olko naineet, elköö olko naitu
impersonal	naitakoo	elköö naitako	impersonal	olkoo naitu	elköö olko naitu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	nainen	en naine
2nd singular	nainet	et naine
3rd singular	nainoo	ei naine
1st plural	nainemma	emmä naine
2nd plural	nainetta	että naine
3rd plural	nainoot	evät naine, ei naitane
impersonal	naitanoo	ei naitane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		naija	present	naiva	naitava
2nd	inessive	naijees	past	naint, nainut	naitu
2nd	instructive	naijen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (naikaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	naimaa
	inessive	naimaas
	elative	naimast
	abessive	naimata
4th	nominative	naimiin
	partitive	naimista, naimist

Derived terms

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 333