lentää

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form lentää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

lentämässä

—

elative

lentämästä

—

illative

lentämään

—

adessive

lentämällä

—

abessive

lentämättä

—

instructive

lentämän

lennettämän

4th³

verbal noun

lentäminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	lentämäisilläni	lentämäisillämme
2nd	lentämäisilläsi	lentämäisillänne
3rd	lentämäisillään lentämäisillänsä

Synonyms

(fly): liitää
(fall down): kaatua
(fly a plane etc.): ohjata

Derived terms

nouns

verbs

compounds

koelentää

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *lentädäk. Cognates include Finnish lentää and Estonian lennata.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlentæː/, [ˈlʲe̞ntæ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈlʲentæː/, [ˈlʲe̞ntæː]
Rhymes: -entæː
Hyphenation: len‧tää

Verb

lentää

(intransitive) to fly
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 30:
  Lentäät nyt linnut.
  The birds are flying now.

Conjugation

Conjugation of lentää (type 3/kyntää, nt-nn gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	lennän	en lennä	1st singular	oon lentänt, oon lentänyt	en oo lentänt, en oo lentänyt
2nd singular	lennät	et lennä	2nd singular	oot lentänt, oot lentänyt	et oo lentänt, et oo lentänyt
3rd singular	lentää	ei lennä	3rd singular	ono lentänt, ono lentänyt	ei oo lentänt, ei oo lentänyt
1st plural	lennämmä	emmä lennä	1st plural	oomma lentäneet	emmä oo lentäneet
2nd plural	lennättä	että lennä	2nd plural	ootta lentäneet	että oo lentäneet
3rd plural	lentäät¹⁾, lentävät²⁾, lennetää	evät lennä, ei lennetä	3rd plural	ovat lentäneet	evät oo lentäneet, ei oo lennetty
impersonal	lennetää	ei lennetä	impersonal	ono lennetty	ei oo lennetty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	lensin	en lentänt, en lentänyt	1st singular	olin lentänt, olin lentänyt	en olt lentänt, en olt lentänyt
2nd singular	lensit	et lentänt, et lentänyt	2nd singular	olit lentänt, olit lentänyt	et olt lentänt, et olt lentänyt
3rd singular	lensi	ei lentänt, ei lentänyt	3rd singular	oli lentänt, oli lentänyt	ei olt lentänt, ei olt lentänyt
1st plural	lensimmä	emmä lentäneet	1st plural	olimma lentäneet	emmä olleet lentäneet
2nd plural	lensittä	että lentäneet	2nd plural	olitta lentäneet	että olleet lentäneet
3rd plural	lensiit¹⁾, lensivät²⁾, lennettii	evät lentäneet, ei lennetty	3rd plural	olivat lentäneet	evät olleet lentäneet, ei olt lennetty
impersonal	lennettii	ei lennetty	impersonal	oli lennetty	ei olt lennetty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	lentäisin	en lentäis	1st singular	olisin lentänt, olisin lentänyt	en olis lentänt, en olis lentänyt
2nd singular	lentäisit, lentäist¹⁾	et lentäis	2nd singular	olisit lentänt, olisit lentänyt	et olis lentänt, et olis lentänyt
3rd singular	lentäis	ei lentäis	3rd singular	olis lentänt, olis lentänyt	ei olis lentänt, ei olis lentänyt
1st plural	lentäisimmä	emmä lentäis	1st plural	olisimma lentäneet	emmä olis lentäneet
2nd plural	lentäisittä	että lentäis	2nd plural	olisitta lentäneet	että olis lentäneet
3rd plural	lentäisiit¹⁾, lentäisivät²⁾, lennettäis	evät lentäis, ei lennettäis	3rd plural	olisivat lentäneet	evät olis lentäneet, ei olis lennetty
impersonal	lennettäis	ei lennettäis	impersonal	olis lennetty	ei olis lennetty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	lennä	elä lennä	2nd singular	oo lentänt, oo lentänyt	elä oo lentänt, elä oo lentänyt
3rd singular	lentäköö	elköö lentäkö	3rd singular	olkoo lentänt, olkoo lentänyt	elköö olko lentänt, elköö olko lentänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	lentäkää	elkää lentäkö	2nd plural	olkaa lentäneet	elkää olko lentäneet
3rd plural	lentäkööt	elkööt lentäkö, elköö lennettäkö	3rd plural	olkoot lentäneet	elkööt olko lentäneet, elköö olko lennetty
impersonal	lennettäkköö	elköö lennettäkö	impersonal	olkoo lennetty	elköö olko lennetty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	lentänen	en lentäne
2nd singular	lentänet	et lentäne
3rd singular	lentänöö	ei lentäne
1st plural	lentänemmä	emmä lentäne
2nd plural	lentänettä	että lentäne
3rd plural	lentänööt	evät lentäne, ei lennettäne
impersonal	lennettännöö	ei lennettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		lentää	present	lentävä	lennettävä
2nd	inessive	lentäjees	past	lentänt, lentänyt	lennetty
2nd	instructive	lentäen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (lentäkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	lentämää
	inessive	lentämääs
	elative	lentämäst
	abessive	lentämätä
4th	nominative	lentämiin
	partitive	lentämistä, lentämist

Derived terms

References

V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 20
Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 260

lentää

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

References