kaivaa

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form kaivaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

kaivamassa

—

elative

kaivamasta

—

illative

kaivamaan

—

adessive

kaivamalla

—

abessive

kaivamatta

—

instructive

kaivaman

kaivettaman

4th³

verbal noun

kaivaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	kaivamaisillani	kaivamaisillamme
2nd	kaivamaisillasi	kaivamaisillanne
3rd	kaivamaisillaan kaivamaisillansa

Derived terms

nouns

verbs

References

^ Junttila, Santeri, Kallio, Petri, Holopainen, Sampsa, Kuokkala, Juha, Pystynen, Juho, editors (2020–), “kaivaa”, in Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja‎^[1] (in Finnish), retrieved 2024-01-01

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kaivadak. Cognates include Finnish kaivaa and Estonian kaevata.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkɑi̯ʋɑː/, [ˈkɑi̯ʋɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈkɑi̯ʋɑː/, [ˈkɑi̯ʋɑː]
Rhymes: -ɑi̯ʋɑː
Hyphenation: kai‧vaa

Verb

kaivaa

(transitive) to dig up
(transitive) to harvest (e.g. potatoes)
- 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:
  Kolhosaas kaivetaa munnaa.
  In the kolkhoz potatoes are harvested.
(intransitive) to dig
- 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva:
  (kaivetaa, linevoitetaa, kirjutettaa, kynnetää, laataa (pyyhitää), kraasataa, sovvetaa, syyvvää, vessetää, ammutaa).
  (one digs, hatches, writes, ploughs, sweeps (sweeps), paints, rows, eats, carves, shoots).
(intransitive) to gouge
(intransitive) to harvest (e.g. potatoes)

Conjugation

Conjugation of kaivaa (type 4/antaa, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kaivan	en kaiva	1st singular	oon kaivant, oon kaivanut	en oo kaivant, en oo kaivanut
2nd singular	kaivat	et kaiva	2nd singular	oot kaivant, oot kaivanut	et oo kaivant, et oo kaivanut
3rd singular	kaivaa	ei kaiva	3rd singular	ono kaivant, ono kaivanut	ei oo kaivant, ei oo kaivanut
1st plural	kaivamma	emmä kaiva	1st plural	oomma kaivaneet	emmä oo kaivaneet
2nd plural	kaivatta	että kaiva	2nd plural	ootta kaivaneet	että oo kaivaneet
3rd plural	kaivaat¹⁾, kaivavat²⁾, kaivetaa	evät kaiva, ei kaiveta	3rd plural	ovat kaivaneet	evät oo kaivaneet, ei oo kaivettu
impersonal	kaivetaa	ei kaiveta	impersonal	ono kaivettu	ei oo kaivettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kaivoin	en kaivant, en kaivanut	1st singular	olin kaivant, olin kaivanut	en olt kaivant, en olt kaivanut
2nd singular	kaivoit	et kaivant, et kaivanut	2nd singular	olit kaivant, olit kaivanut	et olt kaivant, et olt kaivanut
3rd singular	kaivoi	ei kaivant, ei kaivanut	3rd singular	oli kaivant, oli kaivanut	ei olt kaivant, ei olt kaivanut
1st plural	kaivoimma	emmä kaivaneet	1st plural	olimma kaivaneet	emmä olleet kaivaneet
2nd plural	kaivoitta	että kaivaneet	2nd plural	olitta kaivaneet	että olleet kaivaneet
3rd plural	kaivoit¹⁾, kaivoivat²⁾, kaivettii	evät kaivaneet, ei kaivettu	3rd plural	olivat kaivaneet	evät olleet kaivaneet, ei olt kaivettu
impersonal	kaivettii	ei kaivettu	impersonal	oli kaivettu	ei olt kaivettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kaivaisin	en kaivais	1st singular	olisin kaivant, olisin kaivanut	en olis kaivant, en olis kaivanut
2nd singular	kaivaisit, kaivaist¹⁾	et kaivais	2nd singular	olisit kaivant, olisit kaivanut	et olis kaivant, et olis kaivanut
3rd singular	kaivais	ei kaivais	3rd singular	olis kaivant, olis kaivanut	ei olis kaivant, ei olis kaivanut
1st plural	kaivaisimma	emmä kaivais	1st plural	olisimma kaivaneet	emmä olis kaivaneet
2nd plural	kaivaisitta	että kaivais	2nd plural	olisitta kaivaneet	että olis kaivaneet
3rd plural	kaivaisiit¹⁾, kaivaisivat²⁾, kaivettais	evät kaivais, ei kaivettais	3rd plural	olisivat kaivaneet	evät olis kaivaneet, ei olis kaivettu
impersonal	kaivettais	ei kaivettais	impersonal	olis kaivettu	ei olis kaivettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kaiva	elä kaiva	2nd singular	oo kaivant, oo kaivanut	elä oo kaivant, elä oo kaivanut
3rd singular	kaivakoo	elköö kaivako	3rd singular	olkoo kaivant, olkoo kaivanut	elköö olko kaivant, elköö olko kaivanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kaivakaa	elkää kaivako	2nd plural	olkaa kaivaneet	elkää olko kaivaneet
3rd plural	kaivakoot	elkööt kaivako, elköö kaivettako	3rd plural	olkoot kaivaneet	elkööt olko kaivaneet, elköö olko kaivettu
impersonal	kaivettakkoo	elköö kaivettako	impersonal	olkoo kaivettu	elköö olko kaivettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kaivanen	en kaivane
2nd singular	kaivanet	et kaivane
3rd singular	kaivanoo	ei kaivane
1st plural	kaivanemma	emmä kaivane
2nd plural	kaivanetta	että kaivane
3rd plural	kaivanoot	evät kaivane, ei kaivettane
impersonal	kaivettannoo	ei kaivettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kaivaa	present	kaivava	kaivettava
2nd	inessive	kaivajees	past	kaivant, kaivanut	kaivettu
2nd	instructive	kaivaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (kaivakaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kaivamaa
	inessive	kaivamaas
	elative	kaivamast
	abessive	kaivamata
4th	nominative	kaivamiin
	partitive	kaivamista, kaivamist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 124

[1] Junttila, Santeri, Kallio, Petri, Holopainen, Sampsa, Kuokkala, Juha, Pystynen, Juho, editors (2020–), “kaivaa”, in Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja‎^[1] (in Finnish), retrieved 2024-01-01

[1]

kaivaa

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

References

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References