nim

From Middle English nimen, from Old English niman (“to take”), from Proto-West Germanic *neman, from Proto-Germanic *nemaną (“to take”), from Proto-Indo-European *nem- (“to give or take one's due”).

Cognate with Saterland Frisian nieme (“to take”), West Frisian nimme (“to take”), Dutch nemen (“to take”), Low German nehmen (“to take”), German nehmen (“to take”), Danish nemme (“to learn, grasp”). Related to numb and nimble.

• IPA^(key): /nɪm/

• Audio (General Australian):

  (file)

• Rhymes: -ɪm

nim (third-person singular simple present nims, present participle nimming, simple past nimmed or nam or nom, past participle nimmed or nom or nomen or num)

1. (obsolete, transitive) To take or seize.
   • 1547 (original; printed 1870), Andrew Boorde, The First Boke of the Introduction of Knowledge, page 122:

     Ich cham a Cornysche man, al[e] che can brew; […] Nym me a quart of ale, that iche may it of sup.

   • 1566–1573 (original; printed 1873), John Partridge, The Hystorie of the Moste Noble Knight Plasidas, and Other Rare Pieces, page 106:

     Then Alfyne to the court Of Syleuma doth come,
     And Pandauola in her armes
     Her Alfyne hath up num
     And kisseth him full ofte […]

   • 2017, Thomas Heywood, A Woman Killed With Kindness, Bloomsbury Publishing, →ISBN, page 155:

     Gryndall carefully sets out the difference between seizing or nimming a bird (an outcome that would constitute a partly successful flight) and taking the bird outright: 'And if your Hawke noume [nim, seize] a foule, and the foule breake from her, she hath discomfited many feathers of the foule, and is broken away: but in kindly speech you shall say, your hawke hath noumed or seased a foule, and not taken it'.

2. (archaic, slang, transitive) To filch, steal, pilfer.
   • 1663, Samuel Butler, Hudibras, part 1, canto 1:

     They'll question Mars, and, by his look,
     Detect who 'twas that nimm'd a cloak;

   • 1785, Hutton, Bran New Wark, I. 305, quoted in 1903, Joseph Wright, The English Dialect Dictionary: M-Q, page 273:

     Nimming and niftering whativver he can try his fists on.

   • 1821, Apuleius, The Golden Ass of Lucius Apuleius, of Medaura, page 131:

     But while he fell in some brave exploit, you, I suppose, being provident rogues and thieves of discretion, were on the sure lay, pilfering little thefts among the mob, fearfully nimming a cloak or rifling some old woman's bulk of a stock to set up a piece-broker's shop.

   • 1824 (edition; original 1790), Nairne, Tales, 37, quoted in 1903, Joseph Wright, The English Dialect Dictionary: M-Q, page 273:

     They nim a pig, a duck, or fowl.

   • 1854, Oliver Oldham, Oldham's Amusing and Instructive Reader: A Course of Reading, Original and Selected, in Prose and Poetry, Wherein Wit, Humor, and Mirth are Made the Means of Awakening Interest, and Imparting Instructon : for the Use of Schools and Academies, page 110:

     Shall we go nim a horse, Tom,—what dost think? […] Nim? yes, yes, yes, let's nim with all my heart; I see no harm in nimming, for my part; […] Were it my lord mayor's hourse—I'd nim it first. [...A horse] they stole, or, as they called it, nimmed,
     Just as the twilight all the landscape dimmed. […] What is most likely, is that both these elves
     Were, in like manner, halter-nimmed themselves.

3. (intransitive, UK dialectal) To walk with short, quick strides; trip along.
   • 1856, Thompson, Hist. Boston, page 716, quoted in 1903, Joseph Wright, The English Dialect Dictionary: M-Q, page 273:

     The old lady does nim along.

     1949, Wilfrid J. Halliday, Arthur Stanley Umpleby, The White Rose Garland of Yorkshire Dialect Verse and Local and Folk-lore Rhymes (quoting Irene Sutcliffe), page 111:

     Ah had set myself doon where the aums meet aboon,
     When Jinny jamp oop, and ganned nimming alang

• benim
• nimble
• nimmer
• numb

nim (uncountable)

1. A game in which players take turns removing objects from heaps.

• nimber

nim (plural nims)

1. Alternative form of neem (“Indian tree”)

• cu-nim

• INM, MIN, Min, NMI, min, min.

From ní (“our”) +‎ -m.

• IPA^(key): /ˈnim/ [ˈnɪm]
• Hyphenation: nim

ním (predicative níimi or niimí)

1. ours

• E. M. Parker, R. J. Hayward (1985) “nim”, in An Afar-English-French dictionary (with Grammatical Notes in English), University of London, →ISBN
• Mohamed Hassan Kamil (2004) Parlons Afar: Langue et Culture, L'Hammartan, →ISBN, page 67
• Mohamed Hassan Kamil (2015) L’afar: description grammaticale d’une langue couchitique (Djibouti, Erythrée et Ethiopie)‎^[1], Paris: Université Sorbonne Paris Cité (doctoral thesis)

• IPA^(key): /nīm/

nim (m-class)

1. water

• nim buroru (“species of dove”)
• nim diira (“to drown”)
• nim duroru (“waterlily”)
• nim goobuu (“the plant Pistia stratiotes”)
• nim gua (“common moorhen”)
• nim kureru (“tidal wave”)
• nim tora (“stream”)
• nim tĩa (“stream; creek”)
• nim wɔ̃ku (“ocean”)
• nim nɔru (“thirst”)

• Barassounon, Pierre, Biɔ, Sanu, Biɔ, Thébault, Goragui, Léonard, Soutar, Jean (2021 February 17) Dictionnaire Baatonum‎^[2], Philadelphia: SIL International

nim

1. five

• IPA^(key): [ˈɲɪm]

nim

1. dative plural of oni, ony, and ona (after a preposition)

Borrowed from English nim.

• IPA^(key): /ˈnim/, [ˈnim]
• Rhymes: -im
• Syllabification^(key): nim

nim

1. nim (game)

Inflection of nim (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		nim	nimit
genitive		nimin	nimien
partitive		nimiä	nimejä
illative		nimiin	nimeihin
		singular	plural
nominative		nim	nimit
accusative	nom.	nim	nimit
	gen.	nimin
genitive		nimin	nimien
partitive		nimiä	nimejä
inessive		nimissä	nimeissä
elative		nimistä	nimeistä
illative		nimiin	nimeihin
adessive		nimillä	nimeillä
ablative		nimiltä	nimeiltä
allative		nimille	nimeille
essive		niminä	nimeinä
translative		nimiksi	nimeiksi
abessive		nimittä	nimeittä
instructive		—	nimein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of nim (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative nimini nimini accusative nom. nimini nimini gen. nimini genitive nimini nimieni partitive nimiäni nimejäni inessive nimissäni nimeissäni elative nimistäni nimeistäni illative nimiini nimeihini adessive nimilläni nimeilläni ablative nimiltäni nimeiltäni allative nimilleni nimeilleni essive niminäni nimeinäni translative nimikseni nimeikseni abessive nimittäni nimeittäni instructive — — comitative — nimeineni second-person singular possessor singular plural nominative nimisi nimisi accusative nom. nimisi nimisi gen. nimisi genitive nimisi nimiesi partitive nimiäsi nimejäsi inessive nimissäsi nimeissäsi elative nimistäsi nimeistäsi illative nimiisi nimeihisi adessive nimilläsi nimeilläsi ablative nimiltäsi nimeiltäsi allative nimillesi nimeillesi essive niminäsi nimeinäsi translative nimiksesi nimeiksesi abessive nimittäsi nimeittäsi instructive — — comitative — nimeinesi first-person plural possessor singular plural nominative nimimme nimimme accusative nom. nimimme nimimme gen. nimimme genitive nimimme nimiemme partitive nimiämme nimejämme inessive nimissämme nimeissämme elative nimistämme nimeistämme illative nimiimme nimeihimme adessive nimillämme nimeillämme ablative nimiltämme nimeiltämme allative nimillemme nimeillemme essive niminämme nimeinämme translative nimiksemme nimeiksemme abessive nimittämme nimeittämme instructive — — comitative — nimeinemme second-person plural possessor singular plural nominative niminne niminne accusative nom. niminne niminne gen. niminne genitive niminne nimienne partitive nimiänne nimejänne inessive nimissänne nimeissänne elative nimistänne nimeistänne illative nimiinne nimeihinne adessive nimillänne nimeillänne ablative nimiltänne nimeiltänne allative nimillenne nimeillenne essive niminänne nimeinänne translative nimiksenne nimeiksenne abessive nimittänne nimeittänne instructive — — comitative — nimeinenne third-person possessor singular plural nominative niminsä niminsä accusative nom. niminsä niminsä gen. niminsä genitive niminsä nimiensä partitive nimiään nimiänsä nimejään nimejänsä inessive nimissään nimissänsä nimeissään nimeissänsä elative nimistään nimistänsä nimeistään nimeistänsä illative nimiinsä nimeihinsä adessive nimillään nimillänsä nimeillään nimeillänsä ablative nimiltään nimiltänsä nimeiltään nimeiltänsä allative nimilleen nimillensä nimeilleen nimeillensä essive niminään niminänsä nimeinään nimeinänsä translative nimikseen nimiksensä nimeikseen nimeiksensä abessive nimittään nimittänsä nimeittään nimeittänsä instructive — — comitative — nimeineen nimeinensä

• nim-peli

• min

nim

1. Romanization of 𐌽𐌹𐌼

Borrowed from Arabic نِيم (nīm), from Hindi नीम (nīm).

• IPA^(key): /nîm/
  • (Standard Kano Hausa) IPA^(key): [nɪ̂ŋ]

nîm m

1. neem tree

• → Nupe: nímù

• IPA^(key): [nim]

nim

1. big, great, enormous

• nimarik (“become big”, verb)
• nimarisaxik (“to cause to enlarge, embiggen”, verb)
• nimaq (“large (plural)”, adjective)
• unimal (“grandeur; size”)
• nim upam (“large, deep, profound”)
• nimaq’ij (“party, fiesta, birthday”)

• Diccionario K’iche‎^[3] (in Spanish), Guatemala, 2001

• ni'm (Courland)

From Proto-Finnic *nimi.

nim

1. name

• IPA^(key): /nʲim/

nim (only after a preposition)

1. instrumental of wón
2. instrumental of wóno
3. dative of wóni

• (dative of wóni): jim

From Portuguese nem.

• IPA^(key): /niŋ/

nim

1. not even (introduces an emphatic negation)

   Miguel nim sábi papiâ bêm-fêto Patuá

   Miguel doesn't even know how to speak Macanese well

2. do not even (introduces an emphatic negative command)
3. neither … nor

• https://www.macaneselibrary.org/pub/english/uipatua.htm

nim

1. much

nim (progressive nimnim)

1. (transitive, intransitive) to drink

nim

1. imperative singular of niman

• IPA^(key): [n͈ʲiβ̃ʲ]

nim

1. dative singular of nem

Old Irish mutation
Radical	Lenition	Nasalization
nim also nnim after a proclitic ending in a vowel	nim pronounced with /n(ʲ)-/	unchanged
Note: Some of these forms may be hypothetical. Not every possible mutated form of every word actually occurs.

nim anim

1. dog

Jerry Randolph Valentine (2001) Nishnaabemwin Reference Grammar, University of Toronto, page 482

• IPA^(key): /ˈɲim/

• Audio 1:

  (file)

• Audio 2:

  (file)

• Rhymes: -im
• Syllabification: nim

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

nim

1. instrumental/locative of on
2. instrumental/locative of ono
3. dative of oni
4. dative of one

These forms are used only after prepositions.

• Appendix:Polish pronouns

Probably a clipping of zanim.

nim

1. (literary) before

   Synonym: zanim

• nim in Wielki słownik języka polskiego, Instytut Języka Polskiego PAN
• nim in Polish dictionaries at PWN

• Rhymes: -ĩ
• Hyphenation: nim

From Hindi नीम (nīm), from Sanskrit निम्ब (nimba).

nim m (plural nins)

1. neem (Azadirachta indica, an evergreen tree of India)

Blend of não (“no”) +‎ sim (“yes”). Compare German Jein.

nim (not comparable)

1. (humorous, neologism) yes and no

nim m (plural nins)

1. (humorous, neologism) yes and no

nim

1. big, great

• nimank (“become big”, verb)
• nimob'resink (“to enlarge, embiggen”, verb)
• nimroq (“long”, adjective)
• ninqal (“grandeur; size”)

• Ch'ina tusleb' aatin q'eqchi'-kaxlan aatin ut kaxlan aatin-q'eqchi' (Guatemala, 1998) [4]

• im

• IPA^(key): [ɲim]

nim

1. dative of oni and ony

Used after prepositions.

nim

1. water

nim

1. Romanization of 𒉏 (nim)

• nimm

From Old Swedish næmber (“apt, docile”), from Old Norse næmr, from Proto-Germanic *nāmjaz, derived from Proto-Germanic *nemaną (“to take”). Compare Danish Danish nem (“easy”) and Icelandic næmur (“docile, sensitive”).

• IPA^(key): /nɪm/
• Rhymes: -ɪm

nim (comparative nimmare, superlative nimmast)

1. (Scania) convenient, handy, practical, easy
   • 2005, “Kamp för att få fram hemtjänstens mat”, in Sydsvenskan‎^[5]:

     – Den är ganska nim att köra. Man sitter högt och sådär.

     – It’s quite easy to drive. You sit high up and such.

   • 2008, Anders Fagerström, “Vi grillar engångsgrillar”, in Sydsvenskan‎^[6]:

     Men rätt hanterad är engångsgrillen utan tvekan en nim och trevlig sak på utflykten […]

     But handled properly, the disposable grill is without a doubt a convenient and nice thing to bring to an excursion […]

   • 2010, “Hur var det att ta ut hojen igen?”, in Sydsvenskan‎^[7]:

     Och så är det nimmt att komma fram vid vägarbeten och inne i stan när det är tjockt. Sen är det nästan alltid lätt att hitta en parkering också.

     And it’s also easy to get past the roadworks and get around inside the city when it’s crowded. It’s almost always easy to find parking too.

   • 2017, “’Jag behövde förtroende och kärlek - och det fick jag direkt’”, in Sydsvenskan‎^[8]:

     Sen är det klart att det är nimt att ha Köpenhamn så nära, det är lätt att åka över och träffa kompisar och familj, säger han.

     Then of course it’s convenient that Copenhagen is so close, it’s easy to cross over and meet friends and family, he says.

Inflection of nim
Indefinite	Positive	Comparative	Superlative2
Common singular	nim	nimmare	nimmast
Neuter singular	nimt	nimmare	nimmast
Plural	nimma	nimmare	nimmast
Masculine plural3	nimme	nimmare	nimmast
Definite	Positive	Comparative	Superlative
Masculine singular1	nimme	nimmare	nimmaste
All	nimma	nimmare	nimmaste
1) Only used, optionally, to refer to things whose natural gender is masculine. 2) The indefinite superlative forms are only used in the predicative. 3) Dated or archaic

• nim i fingrarna

• ”nim” in Lundbladh, Carl-Erik (2014) Skånska dialektord, 2nd edition, Uppsala: Institutet för språk och folkminnen
• nim in Elias Wessén, Våra ord : deras uttal och ursprung (1979)
• ”næma” in de Vries, Jan (2000) Altnordisches etymologisches Wörterbuch, 2nd revised edition, Leiden: Brill, page 413
• ”nämber” in Söderwall, K.F. (1884-1918) Ordbok öfver svenska medeltids-språket‎^[9], volume I-III

• min

From English animal (which ultimately derives from Latin animal).

• IPA^(key): [nim]

nim (nominative plural nims)

1. animal (Animalia)

• hinim
• jinim
• nimil
• nimül

• bakter
• böd
• dinosaur
• fit
• fösil
• lif
• mafib
• räptul
• ruböd
• rulif
• süganim