matkia

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

matka +‎ -ia (continuative aspect), originally meaning "to follow".

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmɑtkiɑˣ/, [ˈmɑ̝t̪k̟iɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑtkiɑ
  • Syllabification(key): mat‧ki‧a

Verb

[edit]

matkia

  1. (transitive, usually atelic) to mimic, ape; imitate, impersonate
    Saat kymmenen euroa, jos matkit kanaa!
    I'll give you ten euros if you act like a chicken!

Conjugation

[edit]
Inflection of matkia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. matkin en matki 1st sing. olen matkinut en ole matkinut
2nd sing. matkit et matki 2nd sing. olet matkinut et ole matkinut
3rd sing. matkii ei matki 3rd sing. on matkinut ei ole matkinut
1st plur. matkimme emme matki 1st plur. olemme matkineet emme ole matkineet
2nd plur. matkitte ette matki 2nd plur. olette matkineet ette ole matkineet
3rd plur. matkivat eivät matki 3rd plur. ovat matkineet eivät ole matkineet
passive matkitaan ei matkita passive on matkittu ei ole matkittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. matkin en matkinut 1st sing. olin matkinut en ollut matkinut
2nd sing. matkit et matkinut 2nd sing. olit matkinut et ollut matkinut
3rd sing. matki ei matkinut 3rd sing. oli matkinut ei ollut matkinut
1st plur. matkimme emme matkineet 1st plur. olimme matkineet emme olleet matkineet
2nd plur. matkitte ette matkineet 2nd plur. olitte matkineet ette olleet matkineet
3rd plur. matkivat eivät matkineet 3rd plur. olivat matkineet eivät olleet matkineet
passive matkittiin ei matkittu passive oli matkittu ei ollut matkittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. matkisin en matkisi 1st sing. olisin matkinut en olisi matkinut
2nd sing. matkisit et matkisi 2nd sing. olisit matkinut et olisi matkinut
3rd sing. matkisi ei matkisi 3rd sing. olisi matkinut ei olisi matkinut
1st plur. matkisimme emme matkisi 1st plur. olisimme matkineet emme olisi matkineet
2nd plur. matkisitte ette matkisi 2nd plur. olisitte matkineet ette olisi matkineet
3rd plur. matkisivat eivät matkisi 3rd plur. olisivat matkineet eivät olisi matkineet
passive matkittaisiin ei matkittaisi passive olisi matkittu ei olisi matkittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. matki älä matki 2nd sing.
3rd sing. matkikoon älköön matkiko 3rd sing. olkoon matkinut älköön olko matkinut
1st plur. matkikaamme älkäämme matkiko 1st plur.
2nd plur. matkikaa älkää matkiko 2nd plur.
3rd plur. matkikoot älkööt matkiko 3rd plur. olkoot matkineet älkööt olko matkineet
passive matkittakoon älköön matkittako passive olkoon matkittu älköön olko matkittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. matkinen en matkine 1st sing. lienen matkinut en liene matkinut
2nd sing. matkinet et matkine 2nd sing. lienet matkinut et liene matkinut
3rd sing. matkinee ei matkine 3rd sing. lienee matkinut ei liene matkinut
1st plur. matkinemme emme matkine 1st plur. lienemme matkineet emme liene matkineet
2nd plur. matkinette ette matkine 2nd plur. lienette matkineet ette liene matkineet
3rd plur. matkinevat eivät matkine 3rd plur. lienevät matkineet eivät liene matkineet
passive matkittaneen ei matkittane passive lienee matkittu ei liene matkittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st matkia present matkiva matkittava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st matkiakseni matkiaksemme
2nd matkiaksesi matkiaksenne
3rd matkiakseen
matkiaksensa
past matkinut matkittu
2nd inessive2 matkiessa matkittaessa agent4 matkima
Possessive forms
Person sing. plur.
1st matkiessani matkiessamme
2nd matkiessasi matkiessanne
3rd matkiessaan
matkiessansa
negative matkimaton
instructive matkien
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive matkimassa
elative matkimasta
illative matkimaan
adessive matkimalla
abessive matkimatta
instructive matkiman matkittaman
4th3 verbal noun matkiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st matkimaisillani matkimaisillamme
2nd matkimaisillasi matkimaisillanne
3rd matkimaisillaan
matkimaisillansa

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]