Lipkaižed
Lipkaižed | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||
|
||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||
Lepidóptera Linnaeus, 1758 | ||||||||
|
Lipkaižed (latin.: Lepidoptera) oma somuzsuugaižed gavedid täudenke toižetamiženke. Nece heimkund mülütab kojegid (horid) mugažo, lipkaižed kazvoiba kojegišpäi 56 millionad vozid tagaz.
Lepidopterologii tedoidab lipkaižid.
Leviganduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kaik om ümbrikirjutadud enamba mi 158 tuhad erikod mail'mas vodele 2013, elädas kaikil geografižil zonoil päiči jäžomid, oma levitadud enamba tropikoiš. Ezimeletaden, läz sadad tuhad erikoid jädas ümbrikirjutandata, ned elädas läbipäzmatomiš tahondoiš: korktoiden mägiden pautked, Suviamerikan džunglid. Enamba kaiked erikoid (45 tuhad) oma ümbrikirjutadud Keskuz- i Suviamerikas, sid' Evrazijas i Afrikan pohjoižes (22 tuhad), Pohjoižamerikas (14 tuhad), Suvižes i Suvipäivnouzmaižes Azijas (nell' tuhad), Tropižes Afrikas (koume tuhad), Udes Gvinejas (800 erikod) i Avstralijas (400 erikod).
Regionan pindha kacten enamba kaiked erikoid elädas Perus (3450 erikod) i Indijan Sikkim-štatas (690 erikod 7300 km² pindal).
Elonlad i söte
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kazdas nelläs pordhas läbi: muna — gaved'mado — tätüine — lipkaine. Suugiden maihutuzkeskust oleleb erazvuitte lujas: kahtes millimetraspäi 28 santimetrhasai (Thysania agrippina).
Täuz'kaznuded södas nektarad, südäivet i saven vezisegoitest. Erased lipkaižed elädas sömäta ani, heiden söndorganad jättas alašingoteses i kävutadas gaved'madon varoid. Om lihansöjid-ki erikoid Suvipäivnouzmaižen Azijan maiš. Erased erikod letas tal'veks tropižhe vöhö.
Klassifikacii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lipkaižiden sistematik om šingoteses. Lugetas 124..200 sugukundad nelläs alaheimkundas.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Lipkaižed Vikiaitas |